Kauneus ja Terveys

Laihdutusryhmä toi Tainalle suuren oivalluksen: "Laihduin 52 kiloa, kun opin huolehtimaan itsestäni"

Laihdutusryhmä toi Tainalle suuren oivalluksen: "Laihduin 52 kiloa, kun opin huolehtimaan itsestäni"
Taina Lanne painoi 132 kiloa, kun hän pääsi laihdutusryhmään. Siellä hän ymmärsi, että muutos alkaa vasta, kun hän oppii huolehtimaan itsestään.

Taina Lanne, 42, painopinnanvalmistaja Helsingistä:

"Olin oppinut tyytymään huonoon parisuhteeseen. En saanut kumppaniltani arvostusta, enkä ansainnut mielestäni parempaa. Olin reilusti ylipainoinen, ja itsevarmuuteni oli kadonnut.

Jouduin kuuntelemaan kadulla haukkumista, kehoa särki ja polvet reistailivat. Olin kuitenkin niin tottunut elämään kilojeni kanssa, että pidin sitä normaalina arkena.

Kun täytin 35 vuotta, menin työterveystarkastukseen. Painoin 132 kiloa.

Lääkäri kertoi, että sokeriarvoni ovat koholla ja sairastuisin tyypin 2 diabetekseen, jos en pudottaisi painoani.

Uutinen järkytti, sillä olin ollut siihen asti terve ylipainosta huolimatta. Lääkäri ohjasi minut kunnalliseen laihdutusryhmään.

Lapsuuteni loppui aikaisin

Olin vasta 12-vuotias, kun äitini sairastui MS-tautiin. Vaikka vanhempani saivat ulkopuolista apua, jouduin kantamaan liikaa vastuuta arjesta. Olin huolissani äidistä. Minulla ei ole sisaruksia, mutta pystyin puhumaan huolistani kavereilleni. Se ei kuitenkaan auttanut.

Aloin syödä pahaan olooni. Ruoka lohdutti minua huonoina päivinä ja ilahdutti hyvinä päivinä. Erityisesti makeat herkut maistuivat.

Olin jo ennen ylipainoa isokokoinen tyttö, sillä olen 179 cm pitkä. Kun painoa alkoi kertyä yläasteella, minua alettiin kiusata koulussa.

Painoni oli noussut pikkuhiljaa. Olin tullut sokeaksi peilikuvalleni, ja ajattelin, että muutkin sukuni naiset ovat isokokoisia.

Vuosien aikana olin yrittänyt laihduttaa muutaman kerran. Olin saanut painoa hieman pudotettua trendidieeteillä, mutta tulokset eivät olleet ikinä pysyviä.

Vasta, kun tapasin psykiatrin laihdutusryhmässä, silmäni avautuivat. Jos haluan onnistua laihduttamisessa, minun pitää ymmärtää, miksi olen ylipainoinen.

Tajusin, että olin lapsesta asti syönyt tunteisiini sen sijaan, että olisin käsitellyt niitä.

Laihdutusryhmä kauhistutti ja auttoi

Kauhistuin, kun minulle kerrottiin laihdutusryhmässä, että ihannepainoni olisi noin 80 kiloa. En ikinä saavuttaisi sitä.

Aloin silti laihduttaa ryhmässä muiden ylipainoisten kanssa. Aluksi söin vain vihanneksia ja ateriankorvikkeita. Vaikka ne maistuivat pahalta, pidin annetusta ruokavaliosta kiinni. Painoni putosi 15 kiloa kevään 2011 aikana.

Ryhmä oli hyvä startti elämänmuutokseen. Raju ruokavalio nollasi epäterveelliset syömistavat.

Kolme kuukautta kestäneen pussikeittodieetin jälkeen aloin syödä tavallista ruokaa. Vähensin kuitenkin sokerit ja valkoisen jauhon minimiin ja söin vain vähän hiilihydraatteja.

Aluksi pienetkin kävelymatkat tuntuivat raskailta. Kun paino laski ja kunto koheni, Taina hurahti zumbaan.

Hurahdin zumbaan

Aloin tehdä lyhyitä kävelylenkkejä. Aluksi parinkin kilometrin matkat tuntuivat raskailta.

Kun paino laski ja kunto kohentui, aloin käydä zumbassa. Ensimmäiset kuukaudet tein tunnilla niitä liikkeitä, joita pystyin. Pian huomasin hurahtaneeni lajiin!

Liikunnasta tuli osa arkeani. Kävin monta kertaa viikossa ryhmäliikuntatunneilla ja kävelylenkeillä.

Olen kiitollinen, että lääkäri ohjasi minut laihdutusryhmään. Se motivoi saamaan tuloksia. Ilman ammattilaisten neuvoja olisin sortunut helpommin takaisin vanhoihin elämäntapoihin.

Söin liian vähän kaloreita

Painonpudotus on ollut pitkä prosessi. Seitsemässä vuodessa olen huomannut, että saan pysyviä tuloksia, kun en kiirehdi.

Pari vuotta sitten laihtuminen pysähtyi. Vuoden ajan paino sahasi ylös alas 95 kilon paikkeilla. Turhauduin.

Yritin vähentää ruokaa entisestään, mutta tulosta ei syntynyt. Kehoni taisi palaa jatkuvalla säästöliekillä.

Muutos tapahtui, kun tapasin salilla nykyisen personal trainerini Kati Lytsyn. Hän neuvoi minua syömään enemmän. Lisäksi aloitin voimatreenin kuntosalilla. Painoni alkoi taas laskea.

Ruokaa ei tarvitse pelätä

Nyt treenaan lihasvoimaa salilla neljä kertaa viikossa. Lisäksi teen aerobisen treenin, kuten juoksu- tai kävelylenkin, kaksi kertaa viikossa.

Tasapainon löytäminen ei ollut helppoa, koska innostuin kuntoilusta. Personal trainerini joutui muistuttamaan minua levon merkityksestä. Onneksi vältyin ylikunnolta.

Olen palauttanut hiilihydraatit takaisin ruokavaliooni. Ne ovat hyvä polttoaine, kun liikkuu paljon.

Viime aikoina olen ymmärtänyt, ettei syömistä ei tarvitse pelätä. Tavallista ruokaa saa syödä paljon ilman, että se lihottaa.

Käsittelen menetyksiä uudella tavalla

Suhtaudun elämään uudella tavalla. Olen nykyään paljon positiivisempi. Otan elämän vaikeudet haasteina, joista tiedän selviäväni.

Olen joutunut käsittelemään surullisia asioita laihdutuksen aikana, kun lähipiiristäni on kuollut ihmisiä. Suurin menetys on ollut äitini, joka kuoli neljä vuotta sitten.

Suru olisi voinut suistaa minut vanhoihin tapoihin ja hakemaan lohtua ruoasta. Huomasin kuitenkin, että pystyn käsittelemään menetystä liikkumalla ja pitämään rutiineista kiinni.

Uskon päässeeni tunnesyömisestä eroon lopullisesti. En ole sortunut vanhoihin tapoihin edes stressaantuneena. En kiellä itseltäni mitään. Uskon, että se on auttanut minua syömään terveellisesti. Totaalikieltäytymisellä on vaikea luoda pysyviä elämäntapamuutoksia.

Jos mieleni tekee suklaata, ostan pienen patukan. Ennen olisin syönyt kokonaisen levyn.

Itseä ei pidä vähätellä

Ennen laihdutusta huolehdin muista ennen itseäni. Minulta kesti pitkään ymmärtää, ettei itsestä huolehtimisesta pidä kantaa huonoa omaatuntoa.

Vaikka elämässä olisi vaikeaa, oman ajan ja hyvinvoinnin tärkeyttä ei pidä vähätellä.

Itsevarmuuteni on kasvanut, ja olen jättänyt huonot ihmissuhteet taakseni. Olen ollut monta vuotta sinkkuna, enkä ole kaivannut parisuhdetta.

Tiedän kuitenkin, että kun sen aika koittaa, ansaitsen hyvän ja kunnioittavan kumppanin.

Huomaan kaipaavani uusia haasteita. Nyt kun olen saavuttanut ihannepainoni, tavoitteeni liittyvät treenaamiseen. Pyrin kasvattamaan lihasmassaa salitreenillä. Yksi tavoitteistani on punnertaminen suorin vartaloin.

Aloitin kesällä myös juoksemisen. Onneksi polveni eivät ole enää reistailleet. Haaveilen, että juoksen joskus kymmenen kilometriä."

132 kg

Vuonna 2010 työterveyslääkäri ohjasi Tainan laihdutusryhmään. Siitä alkoi elämänmuutos. Aluksi Taina söi ateriankorvikkeita kolme kuukautta.

107 kg

Vuonna 2013 Taina oli pudottanut painoa 25 kiloa. Hän ymmärsi, että saa pysyviä tuloksia, kun ei kiirehdi.

80 kg

Vuonna 2017 Taina saavutti ihannepainonsa. Seuraava tavoite liittyy treenaamiseen. Hän haluaa oppia punnertamaan suorin vartaloin.

Tainan vinkit laihduttajalle

Ole kärsivällinen. Älä turhaudu, vaikka paino putoaisi hitaasti. Pysyvät muutokset syntyvät harvoin nopeasti.

Hae tukea. Laihdutusryhmä voi olla hyvä idea, vaikka lähipiiriisi kannustaisi elämänmuutoksessa. Samassa tilanteessa olevat ihmiset tukevat ja motivoivat toisiaan. Ryhmässä saa apua myös ammattilaisilta.

Anna kropallesi aikaa. Joskus painon putoaminen vain pysähtyy. Kysy ammattilaisilta, kuten personal trainerilta, neuvoa ruokavalioon ja liikuntaan. Pyri pysymään saavuttamassasi painossa, vaikka kehitystä ei tapahtuisi.

Lähde rohkeasti liikkumaan. Kuuntele omaa kroppaasi ja löydä mieluinen laji. Pyydä ystävää mukaan tai mene vaikka metsään kävelylle. Pääasia on, että liikut.

Julkaistu: 25.3.2020
Kommentoi »