Lääkäri Pippa Laukka siirtyi töihin julkiseen terveydenhuoltoon: "Korona vei turhan hötkyilyn"

Lääkäri Pippa Laukka, 50, asuu Helsingissä. Pipan perheeseen kuuluu puoliso Markku Laukka sekä tyttäret Aava, 13, Tuuli, 16, ja Iina, 21.

Päätös oli helppo tehdä. Kun koronavirus alkoi keväällä levitä, urheilulääkärinä työskentelevä Pippa Laukka halusi siirtyä julkisen terveydenhuollon puolelle. Etulinjaan, niin kuin hän Helsingin päivystyspoliklinikkaa kutsuu.

Työpesti on kestänyt jo pari kuukautta ja muistuttanut jälleen, minkä vuoksi Pippa halusi aikanaan opiskella lääkäriksi.

– Olen ollut aina käytännönläheinen ihminen ja saanut tyydytystä siitä, että voin auttaa potilaita konkreettisesti. Päivystystyössä parasta on se, ettei kahta samanlaista työpäivää ole. Se pitää mielenkiinnon yllä.

Lääkärin näkökulmasta poikkeuksellinen kevät on vaatinut sopeutumista nopeasti muuttuviin ohjeistuksiin. Maailmanlaajuinen pandemia on ollut opettelun paikka myös hoitohenkilökunnalle.

– Kuluttavinta on epätietoisuus tulevasta. Kukaan meistä ei tiedä, miten tilanne vielä elää loppuvuoden aikana.

Suomalaisten suhtautuminen pandemiaan on viime viikkoina muuttunut. Kiihkeä uutisseuranta on tasoittunut ja poikkeusolot muuttuneet henkiseksi viivytystaisteluksi, jossa yhteiskuntaa on alettu asteittain avata. Pippa on huomannut, että myös päivystyksen potilaat puhuvat mieluummin ihan muusta kuin koronasta.

– Voin kuvitella, että tämä on ollut raskasta aikaa varsinkin vanhemmille ihmisille ja riskiryhmäläisille. Fyysinen erossaolo läheisistä voi aiheuttaa alakuloa ja masennustakin.

Kysyimme ihmisiltä kokemuksia koronaeristykseen liittyen noin 500 ihmiseltä. Lue kyselyn tuloksista.

Dramaattisessa pysähtymisessä on ollut hyvätkin puolensa. Pippa on pannut ilokseen merkille, että suomalaisista on tullut viime kuukausina innokkaita ulkoilijoita. Lasten kiihkeä harrastusralli on vaihtunut monessa kodissa yhteisiin pihapeleihin.

– Näistä huomioista on tullut jotenkin lämmin olo: ihan kuin Suomessa olisi palattu 1980-luvulle, kotiin ja perusasioiden ääreen. Turha hötkyily ja edestakaisin sinkoileminen on jäänyt. Uskallan väittää, että me olemme myös tarvinneet tätä pysähdystä.

Pipan mukaan jatkuva talouskasvu on näkynyt jo vuosikymmenten ajan elämänrytmin nopeutumisena, mikä on puolestaan lisännyt stressiä ja elintaso­sairauksia. Firstbeatin hyvinvointianalyysien mukaan suomalaiset ovat tehneet viime vuosina yhä enemmän ylitöitä.

– Elintason nousun vuoksi meillä on ollut mahdollisuus kuluttaa ja matkustaa enemmän, mutta samaan aikaan elämä on pirstaloitunut ja paine lisääntynyt. Stressi taas vaikuttaa negatiivisesti yöuneen, syömiseen ja liikuntatottumuksiin.

Pippa myöntää odottavansa mielenkiinnolla, miten koronan vaikutukset näkyvät aikanaan terveyden ja hyvinvoinnin tutkimuksissa. Koko arkemme on mullistunut lyhyessä ajassa ruokailutapoja myöten.

– Suomalaisten suolansaannista valtaosa tulee yleensä kodin ulkopuolelta, ravintoloista. Kuluneena keväänä olemme syöneet enimmäkseen kotiruokaa, mikä on parhaimmassa tapauksessa vähentänyt suolan liikakäyttöä ja vaikuttanut sitä kautta verenpainearvoihin.

Etätöitä tehneet ovat puolestaan välttyneet työmatkoilta ja voineet nukkua pidempään.

– Toisaalta taloudelliset huolet ja lomautukset ovat varmasti lisänneet stressiä. Se on ollut ehdottomasti poikkeusajan huono puoli.

Illanvirkku, aamuntorkku? Asiantuntijat kertovat, milloin unirytmiä kannattaa yrittää muuttaa

Jokainen reagoi kriiseihin omalla tavallaan. Epävarma tulevaisuus saa yhden lamaantumaan ja valvomaan, mutta toisessa se voi herättää vahvan selviytymisvietin.

Omanlaistaan sopeutumista vaatii myös paluu takaisin arkeen.

– Kaiken pohjana ovat rutiinit: ne helpottavat elämää. Säännöllisestä unirytmistä ja ateriaväleistä kannattaa pitää kiinni. Sama pätee työpäiviin. Jos emme järjestä ollenkaan taukoja ja venytämme päivää aina toisesta päästä, työteho laskee ja aineenvaihduntakin hidastuu paikoillaan istumisen takia.

Keväällä moni suomalainen luopui kuntosalikäynneistään ja jumpistaan. Pippa muistuttaa, että tehokkaan lihaskuntotreenin voi tehdä aivan yhtä hyvin omassa olohuoneessa.

– Jos huippu-urheilijatkin pystyvät treenaamaan kotonaan oman kehon painoa hyödyntäen, niin miksemme sitten me muut. Kotijumpan voi varioida omasta kuntosaliohjelmasta tai katsoa mallia netin treenivideoista.

Yksi mahdollisuus on pilkkoa kolmen vartin lihaskuntoharjoittelu pienempiin osiin ja tehdä se työpäivän lomassa.

– Mieheni on kokeillut tuota metodia ja tykännyt. Päivään voi mahduttaa lyhyinä pyrähdyksinä esimerkiksi lankkuliikkeitä, punnerruksia, jalkakyykkyjä ja vatsalihasrutistuksia. Näin istumatyöhön tulee tarpeellisia taukoja.

1990-luvun lama vaikutti suomalaisten ruokailutottumuksiin. Varsinkin kovia rasvoja ja sokeria sisältäneiden einesten menekki kasvoi, koska niitä sai halvemmalla kuin tuoreruokaa. Pippa arvelee, että myös koronan synnyttämät talousvaikeudet voivat vaikuttaa kuluttajien ostokäyttäytymiseen.

Sosiaalisessa mediassa moni onkin jo murehtinut koronakiloja. Pipan mielestä panikoiminen on kuitenkin turhaa.

– Minusta on ihan ymmärrettävää, että tällaisessa tilanteessa ilmenee lohtusyömistä. Ei herkuttelusta ongelmaa kannata tehdä, jos se pysyy suurin piirtein kohtuudessa. Meilläkin on leivottu paljon ja nautittu kivoista kahvihetkistä.

Ruokaostoksissa eletään nyt parasta sesonkia. Kotimaiset kasvikset ovat tuoreita, terveellisiä ja edullisia. Vielä enemmän säästää, jos on mahdollisuus poimia antimet omasta puutarhasta.

– Satokauden mukaan syöminen on kaikin tavoin järkevää. Veikkaan, että tästä tulee kaikkien aikojen sienestys- ja marjastusvuosi. Suomalaisilla on nyt matalampi kynnys lähteä metsään, kun siellä on liikuttu koko kevät.

Pippa toivoo, että maailmaa ravistellut pandemia herättäisi myös keskustelua terveellisten elämäntapojen merkityksestä.

– Ne, jotka väittävät, ettei liikalihavuudesta ole haittaa, joutuvat ehkä nyt tarkistamaan näkemyksiään. Merkittävä ylipainohan lisää koronavirusinfektion riskiä.

Poimi vinkit! Ravitsemusterapeutin vinkit hyvään ruokapäivään

Suurelle yleisölle Pippa Laukka on tullut tutuksi Olet mitä syöt -ohjelmasta, joka jatkuu jälleen syksyllä. Hänen tavaramerkkinsä on suoruus. Pippa ei pelkää ottaa kantaa syömis- ja painokeskusteluun, vaikka aihe on ollut varsinkin viime vuosina arka.

– Suoruus ollut minussa varmasti lapsesta saakka. Olen ollut pienestä pitäen umpirehellinen sanomisissani, mutta olen kyllä pehmentynyt äitiyden ja elämänkokemuksen myötä. Se on muuttanut rooliani myös ohjelmassa.

Viime vuosina hyvinvointibuumit ovat vaihdelleet tiukasta fitness-kulttuurista kehopositiivisuuteen, jossa jokaista kehotetaan olemaan ylpeästi sen kokoinen kuin on.

– Uskon, että ääri-ilmiöt ovat lopulta ohimeneviä. Kehopositiivisuuden sanoma on tärkeä, mutta suurin haaste on, että jokainen käsittää sen eri tavalla. Jos vyötärönympärys on yli metrin ja verenpaine koholla, niin silloin kyse on ei ole enää makuasioista, vaan puhtaasti terveysriskistä.

Pippa kannustaa kultaiseen keskitiehen. Toukokuussa 50 vuotta täyttänyt lääkäri on miettinyt myös omaa hyvinvointiaan.

– Olen kiitollinen siitä, että olen pysynyt terveenä jo puoli vuosisataa. Minulle kehopositiivisuus on sitä, että kunnioitan kehoani ja teen asioita, jotka tukevat hyvinvointiani.

Juttu on julkaistu Apu Terveys -lehdessä 5/2020.