Voi hyvin

Riitaa kotitöistä, mykkäkoulua, seksilakkoja – ”Moni pariskunta tunnistaa viiveellä sen, että vallankäyttö on muuttunut vinoutuneeksi”

Riitaa kotitöistä, mykkäkoulua, seksilakkoja – ”Moni pariskunta tunnistaa viiveellä sen, että vallankäyttö on muuttunut vinoutuneeksi”
Kenen ehdoilla parisuhteessa edetään? Mitä tehdä, jos vallankäyttö vääristyy, mykkäkoulu jatkuu ja ahdistus lisääntyy? Kysyimme neuvoa kahdelta parisuhdeasiantuntijalta.
Julkaistu: 2.6.2022

Kun pariskunta etsii tukea Väestöliiton pari- ja perhesuhteiden asiantuntijalta ja parineuvojalta Minna Jaakkolalta, aluksi saatetaan puhua kotitöiden jakamisesta. Harvoin kuitenkaan oikeasti puhutaan kotitöistä, vaan esiin saattaa nousta epätasapainoisen vallankäytön synnyttämä huono tunnelma kotona.

Jompikumpi kokee tulevansa jyrätyksi tai ei uskalla avata suutaan, koska pelkää kumppaninsa suuttuvan. Toinen saattaa kokea olevansa yksin vastuussa lastenhoidosta, ja toinen taas sanoo kokevansa, ettei osaa tehdä kotona mitään oikein, sillä teki niin tai näin, aina tulee sanomista.

Moni nykyisistä nuoremman polven pariskunnista tunnistaa epätasapainoisen vallankäytön ongelmaksi paremmin kuin aiemmat sukupolvet. Nuori sukupolvi myös pyrkii tasapainoiseen ja tasa-arvoiseen vallankäyttöön. Tällöin kumppanit määrittelevät aiempaa enemmän yhdessä asioita, ja kumpikin joustaa vuorotellen.

Talouskysymykset ovat muuttuneet tasa-arvoisemmiksi, samoin lastenhoito ja arjen askareet. Myös seksuaalisuudessa pidetään molempien nautintoa tärkeänä.

Silti tulee tilanteita, joissa jompikumpi kokee jäävänsä jyrän alle tai joutuvansa vaikenemaan, vaikka haluaisi puhua suunsa puhtaaksi.

”Moni pariskunta tunnistaa viiveellä sen, että vallankäyttö on muuttunut vinoutuneeksi. Tilanne on vain pikkuhiljaa ajautunut sellaiseksi, että toinen päättää yhä useammista asioista”, Minna Jaakkola kertoo.

Toinen joustaa ja suostuu, koska ei jaksa muuta. Tämä voi usein vaikuttaa myös läheisyyteen ja seksuaalisuuteen suhteessa.

”Tyytymättömyys kasvaa, yhteys katkeilee. Kodin ilmapiiri voi muuttua kireäksi.”

Parisuhteessa ei tule kuulluksi, jos ei tiedä, mitä haluaa

Parisuhteessa on tärkeää tietää, mitä itse haluaa, ja viestiä siitä selvästi. Muuten ei voi tulla nähdyksi ja kuulluksi.

Kaikesta ei tarvitse olla samaa mieltä, mutta asioista on voitava keskustella.

Jos tuntuu, ettei tule kuulluksi, on syytä avata suunsa – silläkin hinnalla, että joutuu epämukavuusalueelle ja toinen saattaa suuttua. Ja siitä huolimatta, että pelottaa, että toinen hylkää.

”Helposti ajatellaan, että toinen käyttää valtaa ja on se paha ja toinen on se uhri, mutta molemmat parisuhteen osapuolet ovat yhdessä vastuussa suhteen dynamiikasta. Aina ei tosin ole helppo huomata, miten itse vaikuttaa suhteeseen ja kumppaniin”, Minna Jaakkola sanoo.

Hänen mukaansa parisuhteessa haetaan oma asema suhteessa kumppaniin. Molemmat käyttävät valtaa, niin naiset kuin miehetkin.

Vallankäyttö liittyy enemmän persoonallisuuteen ja parisuhteen dynamiikkaan kuin sukupuoleen tai sukupuolirooleihin. Eri ihmiset nostavat toisissaan esiin eri asioita ja erilaisia puolia.

”Vallankäytöstä puhuttaessa on tärkeää, että molemmat ilmaisevat omia ajatuksiaan parisuhteessa. Jos näin ei ole, aivan olennainen kysymys on, mikä estää tuomasta esiin tahtoaan ja ajatuksiaan.”

Se ei ole Jaakkolan mukaan aina niin selvää. Ihmiset hukkaavat joskus itsensä arjen pyöritykseen, mutta jatkuva epämääräisyys ja suostuminen toisen tekemiin päätöksiin vaikuttaa parisuhteen dynamiikkaan siinä missä jatkuva toisen puolesta päättäminenkin.

Minna Jaakkola puhuu myös siitä, miten tärkeää kumppaneiden on kokea, että toinen on samalla puolella kuin minä ja haluaa minulle hyvää ja että on mahdollista saada toiselta tukea silloin, kun sitä tarvitsee.

Kenenkään ei aina tarvitse olla vahva ja tehdä päätöksiä.

”On olemassa hyvää voimaa ja myönteistä vallankäyttöä, jolloin toinen saa olla tiukassa paikassa heikko, pyytää tukea ja apua, kun toinen toimii kipparina.”

Valta liittyy aina ihmissuhteisiin. Valta ei ole sinänsä kielteistä tai myönteistä, mutta se, miten sen kanssa toimitaan, voi olla myönteistä tai kielteistä.

Parisuhteet ovat erilaisia, niin myös niiden valtasuhteet

Tilanteet vaihtelevat, ja voi myös olla niin, että ihmisiä kiinnostavat eri asiat. Toisesta on ehkä kiva sisustaa, kun toinen taas tykkää päättää, millainen auto perheeseen ostetaan. Vastuunjako voi syntyä myös aivan luontevasti luontaisten kiinnostustenkohteiden mukaan.

Minna Jaakkolan mukaan eri parisuhteisiin sopivat usein erilaiset ratkaisut. Tärkeintä on avoimuus ja yhteinen sopiminen niin, että molemmat ovat tyytyväisiä.

Kun elämäntilanteet muuttuvat, asioista täytyy keskustella uudestaan. Parisuhteen vastuita ja työnjakoa täytyy jatkuvasti päivittää.

”Mitä pikemmin mieltä kalvavista asioista puhutaan, sitä parempi.”
Minna Jaakkola

Kuka sitten päättää, mistä puhutaan ja koska? Minna Jaakkola on sitä mieltä, että mitä pikemmin mieltä kalvavista asioista puhutaan, sitä parempi.

”Tyypillistä on, että toinen haluaa heti selvitellä asioita ja toinen haluaa vetäytyä, saada aikaa ja etäisyyttä. Silloin paras ratkaisu on usein kompromissi. On hyvä hengähtää hetki ja ottaa vähän välimatkaa, mutta sitten hankala asia täytyy selvittää.”

Eri pareilla saattaa olla erilainen aikajänne, jonka puitteissa he havahtuvat vallankäytön ongelmiin, mutta ongelmia ei kannata lakaista maton alle.

Ne ponnahtavat sieltä kuitenkin esiin ennemmin tai myöhemmin ja vaikuttavat yhteiseen arkeen myös silloin, kun asioista ei puhuta. Ihmisen mieli on sellainen – kaikesta jää jälki.

Aina voi kuitenkin toimia toisin. Vaikka olisi suostunut ja alistunut toisen vallankäyttöön neljänkymmenen vuoden ajan ja jupissut vain itsekseen, miten paljon ottaa päähän, on mahdollista kertoa kumppanille, mitä oikeasti ajattelee.

Koskaan ei ole liian myöhäistä nostaa kissaa pöydälle ja avata suutaan.

”Suhteen dynamiikka toimii hyvin ja valtaa käytetään tasapainoisesti, jos molemmat voivat pitää kiinni omista rajoistaan ja haluavat toiselle hyvää, ja jos molemmilla on vapaus ilmaista itseään suhteessa ja saada toiselta tukea”, Minna Jaakkola sanoo.

Tiedosta parisuhteen kokonaiskuvio

Kummallakin on valtaa parisuhteessa, eikä valta ole sinänsä kielteistä tai myönteistä. Se, mitä vallan kanssa tehdään, voi sen sijaan olla myönteistä tai kielteistä. Näin ajattelee perhepsykoterapeutti, pari- ja seksuaaliterapeutti Heli Pruuki.

Pruukin mielestä on tärkeää tulla tietoiseksi parisuhteen kokonaiskuviosta. Kummankin osapuolen on hyvä kysyä itseltään, mikä on oma kokemus siitä, kuka perheessä tai parisuhteessa on se, jolla on valtaa ja missä asioissa.

Aiempien sukupolvien naisilla ei ollut välttämättä mahdollisuutta ja tilaa ilmaista omia toiveitaan, ajatuksiaan ja tarpeitaan liitoissaan.

”Nuori sukupolvi hoitaa asiat paremmin. Miesten ja naisten tasa-arvo on edennyt pitkälle. Toki edelleen on traumatisoituneita nuoria ihmisiä, jotka ovat jääneet jumiin ja tahkoavat ihan samoja kysymyksiä kuin aiemmat sukupolvet”, Heli Pruuki sanoo.

Jokaisessa parisuhteessa on oma dynamiikkansa, sillä kumppanuksilla on omat persoonansa, toiveensa ja tarpeensa. Osapuolet eivät aina itsekään hahmota, mitä he tuottavat yhteiseen kuvioon ja mistä kaikesta se juontaa juurensa.

Vallankäytön epätasapainoisuus kertoo, että jotain on pielessä, mutta aina ei ole ilmiselvää, mikä. Miksi toinen jyrää ja kontrolloi? Miksi toinen vaikenee? Miten tässä nyt näin pääsi käymään?

Ihminen on usein itselleen arvoitus, ja niin on kumppanikin. Kaikki se, mitä ihminen kantaa sisällään, vaikuttaa kuitenkin yhteiselämän dynamiikkaan ja arjen vallankäyttöön.

Parisuhde on monimuuttujayhtälö, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Puolisot tuovat siihen tietoisesti ja tiedostamattaan yhtä ja toista, mistä suhteen kuviot, käytännöt ja tavat kumpuavat.

”Hälytyskellojen pitäisi soida, jos ei koe olevansa turvassa suhteessa.”
Heli Pruuki

”Hälytyskellojen pitäisi alkaa soida, jos ei koe olevansa turvassa suhteessa tai jos huomaa varovansa tai pelkäävänsä toista tai että toinen pelkää itseä”, Heli Pruuki sanoo.

”Silloin täytyy miettiä, minkälaista vallankäyttö on suhteessa ja onko siinä kuvioita, jotka eivät tee hyvää kummallekaan.”

Jos liitto on turvallinen, molemmat uskaltavat puhua vallankäytön ongelmista ja käsitellä niitä. Jos toinen ei koe suhdetta turvalliseksi, hän voi keskustella tilanteesta ammattiauttajan kanssa.

Parisuhde on kahden kauppa. Jos saa kiinni siitä, mistä on kyse omalta osalta, voi muuttaa käyttäytymistään, jolloin suhteen dynamiikka muuttuu. Tai voi uskaltaa lähteä vahingollisesta suhteesta.

”Kun aletaan tutkia tarkemmin vääristyneen vallankäytön taustoja, saatetaan törmätä vaikeisiin kuvioihin, joissa voi olla monenlaista purettavaa. Ihminen ei aina saa itse kiinni omasta itsestään ja käyttäytymisestään.”

Joskus voi olla vaikea tietää, mikä aiheuttaa sen, että suhteessa ei ole hyvä olla.

Vääristynyt valta voi ilmetä mykkäkouluna, huutamisena, seksilakkona, seksipakkona, kontrollointina ja fyysisenä, emotionaalisena tai henkisenä väkivaltana.

Ihmissuhteissa on aina kyse vallasta

Heli Pruukin mielestä jokaisen kannattaa tutkia sitä, millaista vallankäyttöä itseen on kohdistunut lapsuudenkodissa ja myöhemmin.

Samalla voi miettiä, millainen on oma historia valtaan liittyen, miten itse käyttää valtaa parisuhteessa ja miten kumppani sitä käyttää. Voi myös yhdessä pohtia, millaista on hyvä vallankäyttö omassa parisuhteessa.

Miten vääristynyt vallankäyttö sitten ilmenee? Se voi ilmetä vaikka mykkäkouluna, huutamisena, seksilakkona, seksipakkona, kontrollointina ja fyysisenä, emotionaalisena tai henkisenä väkivaltana.

Se voi ilmetä kahtena eri elintasona samassa perheessä. Se voi näkyä niin, että kaikki rahat menevät kumppanin tilille, koska toisella ei ole omaa pankkitiliä.

"Jos puoliso on hyvin kontrolloiva, saattaa taustalla olla turvattomuutta."
Heli Pruuki

Vääristynyttä vallankäyttöä on myös runsas alkoholinkäyttö, peliriippuvuus ja jatkuva työntekeminen. Silloin kumppani ottaa oikeuden uppoutua alkoholiin tai johonkin muuhun, jolloin hän ei ole läsnä.

”Vallankäytön ongelmiin kietoutuu aina monenlaista. Se ei ole vain yksi erillinen ongelma vaan kertoo samalla paljosta muusta”, Heli Pruuki sanoo.

Joskus puoliso voi olla hyvin kontrolloiva. Tällöin taustalla saattaa olla jatkuva turvattomuuden tunne, joka kumpuaa aiemmista kokemuksista. Silloin kumppani ei pysty luottamaan kehenkään, ei puolisoonkaan.

Mitä tehdä, jos puhuminenkin on valtataistelua?

Jos yksi määrittelee aina sen, millä tavalla kotona saa puhua, mitä mieltä saa olla ja millä tavalla tunteita saa ilmaista, puhumisestakin voi tulla valtakamppailu.

Joskus puoliso voi loukata kumppaninsa mielipiteen- tai uskonnonvapautta, esimerkiksi jos toinen hurahtaa johonkin uskonnolliseen tai poliittiseen aatteeseen ja alkaa käännyttää kumppaniaan.

Heli Pruukin mielestä parisuhteen vallankäyttö on vahingollista tai jopa tuhoisaa niin kauan kun se ei ole yhdessä sovittua ja niin kauan kun tilannetta ei ole mahdollista korjata.

Vinoutunut vallankäyttö edellyttää aina myös peiliin katsomista, sillä parisuhteessa on aina kaksi osapuolta. Usein on helppo nähdä, että kumppani toimii väärin, mutta silloin on syytä kysyä, miksi itse suostuu siihen.

On tärkeää voida muuttaa omaa käyttäytymistä, tehdä aktiivisempia valintoja ja tulla tietoiseksi omasta roolistaan ja vastuustaan parisuhteessa ja sen dynamiikassa.

”Peiliin katsominen on avain siihen, että voi ruveta muuttamaan tilannetta. Toista ihmistä ei voi muuttaa, mutta itseään voi”, Pruuki kannustaa.

Voi hakea apua ja päättää, mihin suostuu, ja mihin ei.

”Tilannetta voi alkaa parantaa, vaikka se olisi muotoutunut kymmenien vuosien kuluessa.”

Kuinka raha vaikuttaa?

Seuraaviin kysymyksiin vastaamalla voi hahmottaa, onko taloudellinen vallankäyttö parisuhteessa reilua ja tasapainoista. Vinoutunut vallankäyttö talousasioissa saattaa heijastua muillekin suhteen alueille. Millainen rooli rahalla on teidän suhteessaanne?

1. Tienaako toinen teistä huomattavasti enemmän tai onko toisella enemmän omaisuutta? Miten olet huomannut sen vaikuttavan väleihinne?

2. Käyttääkö toinen huomattavasti enemmän rahaa omiin menoihinsa kuin toinen? Onko perheen sisällä kaksi eri elintasoa?

3. Onko toinen alisteisessa asemassa taloudellisesti ja taloudellisesti riippuvainen toisesta? Miten tulojen epäsuhta otetaan huomioon yhteiselämässä?

4. Onko perheen rahankäytöstä sovittu yhdessä reilulla tavalla? Onko molemmilla yhteisten rahojen lisäksi omat rahat ja pankkitilit?

5. Onko puhe rahasta avointa ja läpinäkyvää?

Lähde: Heli Pruuki

Minna Jaakkola

on Väestöliiton pari- ja perhesuhteiden asiantuntija, TM ja parineuvoja. Hän tukee Väestöliitossa pienten lasten vanhempien parisuhteita ja vanhemmuutta.

Minna on koko työuransa toiminut järjestöissä ja kirkossa ihmisten auttajana ja tukijana erilaisissa elämän taitekohdissa. Hän on julkaissut Miia Lehtosen kanssa teoksen Välikädessä (Kasper – Kasvatus- ja perheneuvonta ry 2019), joka on kirja nuorelle vanhempien erosta.

Minna asuu perheineen Helsingissä ja on oman sarjansa voimanoston SM-mitalisti kahdelta viime vuodelta. Vapaa-aika kuluu voimailun ja perheen parissa.

Heli Pruuki

on teologian tohtori, perhepsykoterapeutti, pari- ja seksuaaliterapeutti, työnohjaaja, tietokirjailija ja Lasten- ja nuorten keskuksen kehittämispalvelujen johtaja. Hän on kirjoittanut ja ollut mukana kirjoittamassa useita tietokirjoja, muun muassa Pari suhteessa: Tunne itsesi, uskalla rakastaa (Otava 2013) Marjo Timorian ja Markku Väätäisen kanssa.

Heli asuu perheineen vanhassa hirsitalossa Janakkalassa. Hän rakastaa luontoa, ja vapaa-aikansa hän viettää perheen kanssa, ulkoilemalla koiraseurassa ja tapaamalla ystäviään. Keho pysyy vetreänä shindon avulla.

Kommentoi »