Terve.fi

Kumoaako hyvä kunto lihavuuden haitat?

Kumoaako hyvä kunto lihavuuden haitat?
Liikunta on kaiken painoisille tärkeää, mutta ei mitätöi ylipainon aiheuttamia haitallisia terveysvaikutuksia.

Liian harvat ihmiset ovat aktiivisia ja normaalipainoisia, joka kuitenkin olisi ihanteellinen yhdistelmä sydäntautien ja monen muunkin kroonisen sairauden ehkäisemiseksi. Enemmistö nykypäivän aikuisista on ylipainoisia, niukasti liikkuvia tai molempia. Jos pitäisi olla joko hyväkuntoinen tai hoikka, kumpi olisi parempi vaihtoehto?

Tutkijat ovat jo hyvän aikaa etsineet tähän kysymykseen vastausta. Aikaisemmissa tutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että liikunta voisi mitätöidä ylipainon tuomia riskitekijöitä. Ajatus kuulostaa lohdulliselta ja on saanut paljon julkisuutta, mutta se on kuitenkin luultavasti painon, liikunnan ja terveyden välisten monimutkaisten yhteyksien räikeää yksinkertaistamista.

Käänteentekeviä löydöksiä

Dallasilaisen Cooper-instituutin (Cooper Institute for AerobicsResearch) tutkimusryhmä kiihdytti keskustelua kymmenisen vuotta sitten provokatiivisella raportillaan. Tutkijat mittasivat 22 000 miehen kehonkoostumusta ja pyysivät miehiä tekemään täydellisen juoksumattotestin.

Kahdeksan vuoden seurannan jälkeen miehistä 428 oli kuollut. Ylipainoiset, mutta juoksumattotestin perusteella hyvässä fyysisessä kunnossa olleet miehet kuolivat seurannan aikana puolta harvemmin kuin ihannepainoiset, mutta huonokuntoiset. Hyväkuntoisten ja ylipainoisten miesten sekä toisaalta hyväkuntoisten ja hoikkien miesten kuolleisuusoli yhtä suuri.

Muutkin Cooper-instituutin tutkimukset, joihin osallistui myös naisia, tukivat edelleen käsitystä, jonka mukaan hyvä fyysinen kunto on painonhallintaa tärkeämpää, ainakin pitkäikäisyyden osalta.

Kaikki eivät kuitenkaan ole ,samaa mieltä. Pohjoiscarolinalaiset tutkijat tarkastelivat 5 000 miehen ja naisen kuolleisuuslukuja. Miehet ja naiset osallistuivat kolesterolin alentamista selvittävään tutkimukseen. Tässä ryhmässä hyvä fyysinen kunto ei suojannutkaan ylipainon mukanaan tuomilta terveysriskeiltä.

Seuraava hyökkäys tuli Women’s Health Study -tutkimuksen taholta. Se oli kymmenvuotinen koe aspiriinin ja E-vitamiinin vaikutuksista, ja siihen osallistui 40 000 keski-ikäistä naista. Täysin odotetusti todennäköisyys saada sydäninfarkti, joutua ohitusleikkaukseen tai pallolaajennukseen tai kuolla sydäntautiin kasvoi painon noustessa ja liikunnan vähentyessä. Kaikissa painoluokissa (normaalipainoiset, ylipainoiset, lihavat) vähintään 1 000 kilokalorin edestä viikossa liikkuneet naiset eivät kärsineet sydänongelmista yhtä todennäköisesti kuin liikuntaa harrastamattomat naiset. Mutta tässäkin ilmeni ikävä yllätys: liikunta ei mitätöinyt ylipainon tuomia sydämeen ja verisuonistoon liittyviä riskejä.

Myös aikaisemmat Women’s Health Study -tutkimuksen ja Harvardin yliopiston Nurses’ Health Study -tutkimuksen julkaisut päätyivät siihen johtopäätökseen, että liikunta ei mitätöi ylipainon tuomia haitallisia terveysvaikutuksia.

Rasvan vaarat

Auttaako tämä vastaamaan alkuperäiseen kysymykseemme: jos pitäisi olla joko aktiivinen tai normaalipainoinen, kumpi olisi terveyden kannalta parempi? Tavallaan auttaa. Liikkuminen on tärkein yksittäinen asia, jonka voi itselleen tehdä ehkäistäkseen tai hallitakseen sydäntauteja, diabetesta, osteoporoosia, sappikiviä, masennusta ja monia muita terveysongelmia. Tämä pätee riippumatta siitä, onko paino turvallisesti ihannepainoalueella vai onko vatsaan ja vyötäröön vuosien saatossa kertynyt ylimääräistä rasvakudosta.

Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, että kamppailun ihannepainoon pääsemiseksi pitäisi jäädä täysin liikunnan varjoon. Suurin osa ylipainosta on rasvaa, eikä lihasta tai luuta. Kehon rasvakudos ei ole täysin passiivinen eristävä kerros eikä pelkkä energiavarasto. Se on aktiivista kudosta, joka syytää muualle kehoon vapaita rasvahappoja, hormoneja, kasvutekijöitä ja tulehdusta kiihdyttäviä aineita. Tämä pätee etenkin vyötärölle kertyneeseen rasvaan. Kehon rasvakudoksen sivutuotteet voivat nopeuttaa sydäntautien, diabeteksen ja munuaistaudin kehittymistä riippumatta liikunnasta tai fyysisestä kunnosta.

Harkitse molempia

Liikuntaa ja ihannepainoa voidaan ajatella kumppaneina, joiden kanssa yhteistyötä tekemällä voi pysyä terveenä tai parantaa terveyttään. Liikunta ja tarvittaessa laihtuminen notkeuttavat valtimoita. Ne alentavat verenpainetta ja parantavat kolesteroliarvoja sekä vähentävät tulehdusta kaikkialla kehossa. Lisäksi ne vähentävät verihyytymien muodostumista verisuonten sisään. Hyytymät voivat laukaista sydäninfarktin tai aivohalvauksen. Liikunta helpottaa painonhallintaa, mikä voi puolestaan antaa lisäenergiaa ja liikunnassa tarvittavaa liikkuvuutta.

Tätä varten ei tarvitse juosta maratoneja. Puolen tunnin päivittäinen kävely riittää. Pidempi kävely tai kuormittavampi liikunta on vielä parempi. Liikkujan ei myöskään tarvitse heti laihtua ihannepainoonsa. Jos ylipainoinen henkilö laihtuu 5 – 10 % painostaan, hän on jo matkalla kohti hyvää terveyttä.

Pitkät ihmiset ovat tavallisesti painavampia kuin lyhyet, joten painoindeksiä (BMI) käytetään kuvaamaan painon ja pituuden välistä suhdetta. (Painoindeksin laskemiseksi kannattaa etsiä internetistälaskuri, jollainen on myös sivustolla www.health.harvard.edu/125.) Ylipainoisen henkilön painoindeksi on yli 25 kg/m² ja lihavanpainoindeksi yli 30 kg/m². Myös pitkä vyötärönympärysmitta – miehilläyli 100 cm ja naisilla yli 87,5 cm – on huolen aihe.

Liikunta on yksi hyvän terveyden tärkeimmistä osa-alueista, kuten painonhallintakin. Nämä molemmat yhdessä parantavat huomattavasti mahdollisuuksia elää mahdollisimman terveen ja pitkän elämän.

Copyright © 2008 by President and Fellows, Harvard College. All rights reserved.

Artikkelin sisältö vastaa yhdysvaltalaista hoitokäytäntöä.

Julkaistu: 12.5.2009
Kommentoi »