Jos silmät saisivat valita, ne saattaisivat haluta viettää talven kylmimmät kuukaudet etelän lämmössä. Talven kylmyys, kuivuus, viima ja pimeys nimittäin aiheuttavat monia haasteita silmille ja näkemiselle.
Haasteista yleisin on silmien kuivuminen. Vähän yli 40 prosenttia suomalaisista kärsii kuivasilmäisyyteen liittyvistä oireista, kuten silmien kirvelystä, kutinasta, punoituksesta, roskan tunteesta, vetistyksestä ja valonarkuudesta.
Silmät kuivuvat talvisin tavallista helpommin sekä ulkona että sisällä. Ulkona ne ärtyvät helposti pakkasessa ja viimassa. Ärsytys saa silmät vuotamaan vettä, mutta samalla ne kärsivät kuivuudesta. Sisällä taas patterilämmitys kuivattaa huoneilmaa ja saa myös silmät kuivumaan.
Silmätautien erikoislääkäri Timo Hellstedt kehottaa lähtemään liikkeelle perusasioista kuivasilmäisyyden hoidossa. Ensin kodin huonelämpötila on hyvä säätää 20 asteeseen tai vähän sen alle.
”Silmät voivat parhaiten, kun kotona ei ole liian kuuma. Myös ilmastointia kannattaa talvella pienentää.”
Katso välillä kauas
Päätetyöntekijöiden on syytä pitää säännöllisesti taukoja ja katsella kauas. Lähelle katsottaessa silmien räpytysrefleksi harvenee, mikä kuivattaa niitä. Kauas katsottaessa räpytysrefleksi elpyy luonnostaan.
”Räpyttämisen tarkoituksena on pitää silmät riittävän kosteina. Välillä silmät voi myös sulkea hetkeksi aivan tarkoituksella.”
Päätetyöntekijöiden on hyvä tarkistaa myös, että pääte on sijoitettu ergonomisesti oikein. Kun päätettä katsotaan hieman alaviistoon, luomivako on vain vähän auki. Se on hyvä asia, sillä tällöin silmien haihtumispinta on pienempi ja ne pysyvät näin helpommin kosteina.
Lisäksi terveellinen ja monipuolinen ruokavalio ja riittävä nesteytys auttavat pitämään kosteustasapainoa yllä. Apua kuivasilmäisyyden aiheuttamien oireiden lieventämiseen voi saada myös tyrniöljykapseleista, jotka sisältävät omega-7-rasvahappoja.
Tutkijat arvelevat, että tyrniöljyn hyvät vaikutukset perustuvat sen tulehdusta rauhoittaviin ominaisuuksiin.
Kostuta tipoin tai voitein
Kuivasilmäisyydestä kärsivistä suurin osa tarvitsee talviaikaan kostutustippoja. Niitä on apteekissa myytävänä yli 40 erilaista.
Tippoja valitessa on hyvä valita säilöntäaineettomia ja fosfaatittomia vaihtoehtoja. Säilöntäaine ja fosfaatti saattavat nimittäin lisätä ärsytystä entisestään.
”Tippojen valintaan kannattaa pyytää apua farmaseutilta. Käytännössä itselle sopivat tipat voi kuitenkin löytää vain kokeilemalla”, Hellstedt kertoo.
Moni kokee parhaaksi käyttää päivisin juoksevia, vesimäisiä tippoja ja öisin geelimäisiä, paksumpia tuotteita. Geelitipat ja voiteet kostuttavat vesimäisiä paremmin, mutta ne voivat hetkellisesti samentaa näköä.
Geelimäisiä tippoja ei kuitenkaan kannata käyttää, jos luomireunat ovat huonossa kunnossa.
”Geelimäiset tipat voivat tukkia luomireunassa olevia pieniä rauhasaukkoja. Silloin silmien kostutus toimii entistä huonommin.”
Kostutustippoja on syytä käyttää koko talvikauden ajan päivittäin tarpeen mukaan. Ne on hyvä ottaa avuksi myös, kun silmät altistuvat ääriolosuhteille, kuten kovalle kuumuudelle tai kylmyydelle.
”Tippoja voi laittaa esimerkiksi ennen saunomista, hiihtämistä ja laskettelua”, Hellstedt neuvoo.
Moni sairaus kuivattaa silmiä
Silmälääkärille on syytä varata aika tarkempaa tutkimusta varten, jos kuivasilmäisyys ei kostutustipoista huolimatta lievene.
Kuivasilmäisyyden taustalla voi nimittäin olla useita eri tekijöitä. Niistä yleisin on ikääntyminen, sillä tällöin limakalvot alkavat luonnostaan kuivua.
Sairauksista muun muassa sidekudossairaudet, reuma, atopia ja allergiat aiheuttavat silmien kuivumista. Lisäksi taustalla voi olla yleisesti käytetyt lääkkeet, kuten antihistamiinit ja verenpainelääkkeet.
Karkeasti jaotellen kuivasilmäisyys johtuu aina joko siitä, että kyynelnestettä muodostuu liian vähän tai sitä haihtuu liian nopeasti. Useimmiten taustalla on kyynelnesteen liian nopea haihtuminen.
Kyynelnesteen haihtumisen nopeus taas riippuu luomireunassa olevista Meibomin rauhasista, joita on sekä ylä- että alaluomessa 25–30 kappaletta. Ne tuottavat silmän pinnalle öljymäistä voiteluainetta. Sen tehtävänä on estää kosteuden haihtumista ja silmän kuivumista.
Monilla kuivasilmäisillä Meibomin rauhaset ovat tukossa, minkä takia kosteuden haihtumista ehkäisevää voiteluainetta ei erity tarpeeksi.
Silmälääkäri tai kuivasilmäisyyden hoitoon perehtynyt optometristi voi opastaa avaamaan niitä.
”Tavallisesti ohjaamme avaamaan tukkeutuneita Meibomin rauhasia lämpöhaudehoidolla, minkä jälkeen luomia hierotaan tietyllä tekniikalla. Jos luomissa on bakteeritulehdus, silmälääkäri voi määrätä myös antibioottirasvaa”, Timo Hellstedt kertoo vaihtoehdoista.
Kotihoitokin voi riittää
Jos ongelma ei korjaannu omin keinoin, rauhasia avaavia hoitoja pystytään tekemään sekä julkisen että yksityisen puolen silmäklinikoilla ja asiaan perehtyneissä optikkoliikkeissä.
Kuivien silmien hoitaminen on tuttua optometristi Pekka Palmulle. Yleensä hän opastaa asiakasta tekemään ensin kotihoitoa. Jos se ei auta, apuun voidaan ottaa erilaiset laitehoidot.
”Puhun kaikille asiakkailleni luomireunojen puhdistamisen tärkeydestä. Luomireunojen täytyy olla puhtaat, jotta ne voivat toimia hyvin.”
Erityisesti luomireunojen puhdistamiseen tarkoitettuja aineita saa sekä optikkoliikkeistä että apteekeista.
Käytännössä naiset puhdistavat luomireunoja usein tietämättään, kun he pesevät silmämeikkejä pois. Siksi heillä luomireunat ovat usein paremmassa kunnossa kuin miehillä, joilla luomireunoissa on usein paljon karstaa.
”Mikroskoopilla katsellessa ne saattavat näyttää siltä kuin ne olisivat paksussa savessa. Siksi myös miesten pitäisi oppia puhdistamaan luomia.”
Meibomin rauhasten toimintaa voi herätellä lämmittämällä mikrossa silmien hoitoon tarkoitetun lämpötyynyn ja pitämällä sitä 10–15 minuuttia silmillä. Sitten yläluomea painellaan ylhäältä alaspäin ja alaluomea alhaalta ylöspäin.
”Luomet ikään kuin lypsetään auki.”
Jos kotikonstit eivät auta, Palmu tekee kuivasilmähoitoja myös vastaanotollaan. Silloin hän avaa asiakkaan Meibomin rauhasia pienellä laitteella, jossa on puhdistavaa ainetta sisältävä pehmeä puhdistustyyny.
”Useimpien kuivasilmäisyyttä pystytään lievittämään. Tärkeintä on lähteä liikkeelle ja hakea apua vaivaan.”
Karsastus väsyttää silmiä
Silmien rasittuminen ja väsyminen ovat myös tavallisia talvisia silmävaivoja. Näyttöpäätteen tuijottaminen tai autolla ajaminen rasittavat silmiä enemmän pimeällä kuin valoisaan aikaan. Osalla silmien rasittuminen saattaa aiheuttaa esimerkiksi päänsärkyjä.
Pekka Palmun mukaan paras tapa vähentää rasittumista on pitää silmälasit ajan tasalla.
”Jos esimerkiksi silmissä on hajataitteisuutta, jota ei ole korjattu, niiden tarkentajalihakset joutuvat koko ajan tekemään hurjasti töitä. Silloin ei ole ihme, että silmät tuntuvan väsyvän helposti.”
Toinen tavallinen silmien väsymisen syy on niiden yhteistoiminnan häiriöt, kuten karsastus. Karsastusta arvioidaan olevan 30 prosentilla ihmisistä, mutta vain noin viidellä prosentilla se on korjattu lasien avulla.
Palmun mielestä optometristien ja optikkojen pitäisi keskittyä nykyistä huomattavasti enemmän häiriöiden tutkimiseen.
”Vaivattoman näkemisen kannalta silmien yhteistoiminta on oleellinen asia. Kerran vastaanotolleni tuli mies, joka oli 30 vuotta kärsinyt päänsäryistä. Kun hänen karsastuksensa korjattiin lasien avulla, päänsäryt hävisivät parissa päivässä”, Pekka Palmu muistelee.
Joskus yleislasien lisäksi tarvitaan toiset lasit. Erityisesti iän karttuessa voi käydä niin, että toimivilla yleislaseilla ei enää näekään päätettä yhtä hyvin kuin ennen.
Silloin voi olla aiheellista hankkia päätelasit. Niitä kannattaa lähteä kyselemään työterveyshuollon kautta, joka pyytää asiasta lausunnon työnäkemiseen erikostuneelta optikolta.
”Päätelasit kannattaa hankkia, jos siihen on mahdollisuus. Kun näkeminen paranee, samalla paranevat elämänlaatu ja työteho.”
Optometristin hoitovinkit silmille
Pidä taukoja
Jos silmäsi väsyvät näyttöpäätetyössä, pidä säännöllisesti taukoja. Katsele vähintään 20 minuutin välein kaukaisuuteen ja anna silmiesi levätä.
Jumppaa silmiä
Katso aina välillä niin pitkälle ylös, oikealle, alas ja vasemmalle kuin mahdollista muutaman sekunnin ajan. Silmän 12 eri lihasta venyvät ja virkistyvät.
Ulkoile säännöllisesti
Varsinkin lapsilla paras keino likinäköisyyden ehkäisemiseksi on ulkoilla säännöllisesti. Myös aikuisilla ulkoilu rentouttaa ja lepuuttaa silmiä.
Jätä kännykkä makuuhuoneen ulkopuolelle
Sekä aikuisilla että lapsilla on tapana illalla viettää aikaa kännyköiden ja muiden pienten ruutujen äärellä. Silmien tarkentaminen lähelle ja laitteista tuleva sininen valo kuitenkin rasittavat silmiä valtavasti.
Koko perheen kannattaa tehdä sopimus, että kännyköitä ei käytetä makuuhuoneessa ollenkaan. Silloin myös uni tulee yleensä helposti.
Tarkista silmälasisi
Korjaamaton taittovirhe tai piilokarsastus rasittaa silmiä. Siksi silmälasit on syytä pitää ajan tasalla.
Eri käyttötarkoituksiin voi myös olla tarkoituksenmukaista olla eri lasit. Esimerkiksi näyttöpäätetyöhön tai autolla ajamiseen voi olla järkevää hankkia omat lasit.
Lisäksi esimerkiksi migreenin tai adhd-oireiden lievittämiseen voi saada apua erikoissilmälaseista. Hyvät lasit vähentävät silmien rasittumista huomattavasti.
Vinkit antoi optometristi Pekka Palmu.
Timo Hellstedt
on silmätautien erikoislääkäri, jolla on silmäkirurgian erityispätevyys. Hän työskentelee muun muassa Terveystalon silmävastuulääkärinä.
Omista silmistään Hellstedt pitää huolta liikkumalla paljon vapaa-ajalla, jotta silmät saavat levätä ja niiden verenkierto parantua. Hän pelaa muun muassa tennistä ja käy laskettelemassa. Lasketellessa hän käyttää aina suojalaseja, jotta silmät eivät ärsyynny pakkasessa ja viimassa.
Pekka Palmu
on optometristi, joka on valittu Vuoden 2022 Näköasiantuntijaksi. Palmu toimii yrittäjänä omassa Silmäoptikot Palmu -yrityksessään Raumalla.
Ensimmäiset silmälasit Palmu teki asiakkaalle jo 50 vuotta sitten optikko-kelloseppäisänsä ohjauksessa. Valmistuttuaan optikoksi hän perusti oman liikkeen.
Palmu itse iloitsee hyvistä lukulaseistaan, jotka helpottavat silmien kääntymistä ja karsastusta. Niiden ansiosta hän jaksoi kahden viikon Madeiran-lomallaan lukea vaivatta kahdeksan romaania.
