Onko kolesterolisi koholla, vaikka olet muuttanut elintapojasi, syöt terveellisesti ja liikut säännöllisesti? Ratkaisu pysyvään alentamiseen saattaa löytyä margariinista.
Margariineissa on nykyään varaa valita. Laareista löytyy niin runsasrasvaisia, kevyitä, oliivin makuisia kuin voilla maustettuja levitteitä. Lisäksi on kasvistanoleilla ja -steroleilla rikastettuja tuotteita. Ne ovat tehoaineita, jotka alentavat kolesterolia.
Pitäisikö minunkin kokeilla?
– Kyllä, jos kolesteroliarvosi ovat koholla eivätkä ruokavaliomuutokset ole alentaneet niitä riittävästi. Tuotteita voidaan käyttää myös kolesterolilääkityksen tukena, sillä ne täydentävät toistensa vaikutusta, sanoo laillistettu ravitsemusterapeutti Tuija Pusa, joka toimii Sydänliiton ravitsemusasiantuntijana.
Tuotteiden teho on todistettu useilla kymmenillä tutkimuksilla. Ne ovat päässeet myös Käypä hoito -suositukseen.
– Siihen vaaditaan vahvaa tutkimusnäyttöä. Näyttöä on siitä, että tuotteet vaikuttavat alentavasti veren kolesterolipitoisuuksiin. Tutkimusta niiden vaikutuksesta sydänsairastavuuteen tai -kuolemiin ei ole. Tällaista tutkimusta on elintarvikkeilla ylipäätään mahdoton tehdä.
Suomalainen hittituote
Kasvistanolit ja -sterolit ovat yhdisteitä, joita esiintyy luonnostaan kasviksissa, etenkin hedelmissä, sekä pähkinöissä ja siemenissä. Niitä on myös kasviöljyissä.
Ne ovat rakenteeltaan hyvin samanlaisia kuin eläinperäinen kolesteroli, mutta niiden imeytyminen on hyvin niukkaa tai lähes olematonta. Niiden suurin hyöty on, että ne syrjäyttävät suolistossa kolesterolia, jolloin kolesterolin imeytyminen heikkenee.
Tämän seurauksena veren kokonaiskolesteroli ja haitallinen LDL-kolesteroli vähenevät, mutta hyödyllinen HDL-kolesteroli ei muutu.
– Jotta näin tapahtuisi, yhdisteitä on oltava ravinnossa noin 2–3 grammaa joka päivä. Kasviksia tai kasviöljyjä syömällä tähän ei päästä, koska yhdisteiden luontainen määrä kasveissa on hyvin pieni. Siksi niitä on lisätty margariineihin, Tuija Pusa sanoo.
Suomalaiset ovat olleet tässä avainasemassa. Yhdisteiden vaikutus kolesterolin imeytymiseen tunnettiin jo kauan sitten, mutta ei tiedetty, miten niitä voitaisiin lisätä elintarvikkeisiin. 1990-luvulla elintarvikeyhtiö Raision tutkijat keksivät, että yhdistämällä kasvistanoleita ja rypsiöljyä saatiin kasvistanoliesteriä, yhdistettä, jota voitiin lisätä ruokiin.
Benecol-levitteet ilmaantuivat ruokakauppoihin vuonna 1995. Ne olivat aluksi niin suuri hitti, että myyntiä piti säännöstellä. Sydän- ja verisuonitautikuolleisuutta tehokkaasti laskenut Pohjois-Karjala-projekti oli saanut suomalaiset kiinnostumaan sydänterveydestään.
Nyt Benecol-tuotteita myydään ympäri maailmaa. Markkinoilla on myös muiden suomalaisten yritysten vastaavanlaisia valmisteita.
Näin saat hyödyn
Terveyshyödyn kannalta ei ole väliä, sisältääkö tuote kasvistanoleita vai -steroleita.
– Kun käyttää tuotteita annostusohjeen mukaisesti, LDL-kolesteroli putoaa noin kymmenen prosenttia muutamassa viikossa. Pienemmällä annoksella vaikutus on selvästi vähäisempi. Vaikutus säilyy vain niin kauan kuin tuotetta käyttää ohjeen mukaan, Pusa kertoo.
Suositeltu annos eli 2–3 grammaa kasvistanolia tai -sterolia tarkoittaa noin 25 grammaa levitettä. Se puolestaan tarkoittaa noin 5–6 teelusikallista. Jos ajatellaan, että leivän päälle levitetään kerralla yksi teelusikallinen, leipää pitäisi syödä 5–6 palaa päivittäin.
– Levitettä voi laittaa myös puuron päälle tai lisätä vaikka perunamuhennokseen. Hyöty ei katoa kuumentaessa, mutta ongelmana on, miten rasvaa annostellaan esimerkiksi paistaessa. Osa menee haaskuuseen väkisinkin, ja määrä jää vähäiseksi.
Yhdisteitä on lisätty myös muun muassa jogurtteihin, tehojuomiin ja välipalapatukoihin. Niistä saa saman hyödyn ja kenties hieman helpommin, sillä usein yhdessä tehojuomapullossa, jogurtissa tai patukassa on suositeltu kahden gramman päivittäisannos. Juomia ja välipalapatukoita voi myös kätevästi pakata mukaan, kun liikkuu kodin ulkopuolella.
Kannattaisiko niitä ahmaista kerralla kaksi isomman hyödyn toivossa?
– Annosohjeen ylittämisestä voi saada vähäistä lisävaikutusta, mutta suositusannoskin takaa tarvittavan hyödyn. Ei ole mitään syytä ylittää sitä, Pusa sanoo.
Haittaa satunnaisesti otetusta isommasta annoksesta ei koidu. On kuitenkin havaittu, että veren beetakaroteenipitoisuus voi laskea jonkin verran jo ohjeellisillakin määrillä.
– Lasku on kuitenkin niin pieni, ettei sillä ole terveydellistä merkitystä. On silti paikallaan korostaa, että terveellisen ruokavalion noudattaminen on hoidon yhteydessä tärkeää, kuten yleensäkin. Näin saa riittävästi vitamiineja ja hivenaineita.
Ei varmuuden vuoksi
Varmuuden varalta Tuija Pusa ei kasvistanolia tai -sterolia sisältävien tuotteiden käyttöä suosittele. Niitä ei ole tarkoitettu korkean kolesterolin ehkäisyyn, vaan siinä toimivat parhaiten elintavat: terveellinen, ravitsemussuositusten mukainen ruokavalio, painon pitäminen normaalina, säännöllinen liikunta ja tupakoimattomuus.
– Jos kolesteroliarvot ovat kunnossa, on turha maksaa tavallista kalliimmasta levitteestä. Toki kolesteroli voi silloinkin laskea, mutta vaikutus jää pieneksi.
Tuotteita ei liioin suositella alle 6-vuotiaille eikä raskaana oleville, koska tutkimustietoa näistä ryhmistä on liian vähän.
Lääkäri arvioi aina kolesterolin alentamisen tarpeen ja siihen sopivan hoidon.
Veren kolesterolipitoisuuden pienentäminen on keskeistä erityisesti sepelvaltimotaudin ehkäisyssä ja hoidossa. Sydänystävällinen ruokavalio voi vähentää kolesterolia jopa kolmanneksen.
– Riittävästi pehmeitä rasvoja sisältävä terveellinen ruokavalio on korkean kolesterolin hoidossa lähtökohta. Kasvistanoleita ja -steroleita sisältävät tuotteet eivät korvaa sitä, vaan niitä käytetään sen tukena. Toki tuotteilla on myös itsenäinen vaikutus: vaikka ruokavalio ei muuttuisi, ne laskevat kolesterolia.
Lähteet: benecol.fi, sydan.fi ja Terveyskirjasto.
Millainen levite leivälle?
Jos haluat päästä helpolla, valitse Sydänmerkillä merkitty levite. Silloin voit olla varma, että rasva on terveydelle hyväksi olevaa pehmeää rasvaa eikä suolaa ole liikaa. Sydänmerkissä suolaa saa olla enintään 1,0 g / 100 g.
Muissa tuotteissa tärkeintä on tarkistaa kovan, tyydyttyneen rasvan määrä verrattuna kokonaisrasvan määrään. Tyydyttynyttä rasvaa saisi olla enintään 30 prosenttia eli noin kolmasosa tuotteen rasvamäärästä.
Erilaisissa voi-kasviöljyseoksissa, kuten Oivariinissa ja Ingmariinissa, kovan rasvan osuus on 40–50 prosenttia. Voissa kovaa rasvaa on noin 70 prosenttia.
Kokonaisrasvan määrän tulisi olla vähintään 60 g / 100 g. Mitä rasvaisempi levite on, sitä enemmän siitä saa pehmeää rasvaa, jos rasvan laatu on hyvä.
Saatko tarpeeksi omega-3:a?
• Omega-3-rasvahappoja on erityisen runsaasti saksanpähkinöissä ja pellavansiemenissä. Helpoin tapa saada niitä lienee kuitenkin rypsiöljy ja sitä sisältävät margariinit.
• Omega-3-rasvahappojen saantisuositus on yksi prosentti energiansaannista. Se tarkoittaa keskimäärin kahta grammaa vuorokaudessa.
• Tämän määrän saa reilusta ruokalusikallisesta rypsiöljyä. Ruokalusikallinen tarkoittaa mittasarjan ruokalusikallista, jonka koko on 15 ml. Moni kodin ruokalusikka on huomattavasti pienempi.
• Kalassa on pitempiketjuisia omega-3-rasvahappoja EPA:ta ja DHA:ta. Rasvaisessa kalassa, kuten lohessa, niitä on eniten. Jos et syö kalaa, pähkinät ja öljyt riittävät.
• Omega-3-lisien käytössä on syytä olla varovainen. Diabeetikoilla ne voivat nostaa LDL-kolesterolia. Isoina määrinä ne voivat lisätä verenvuototaipumusta. Käyttö pitää keskeyttää ennen leikkausta.
Jokainen tarvitsee pehmeää rasvaa
Pehmeä rasva sisältää välttämättömiä rasvahappoja, joita elimistö ei kykene itse valmistamaan, sekä rasvaliukoisia vitamiineja. Se pienentää veren kokonais- ja LDL-kolesterolia sekä parantaa hyvän HDL- ja huonon LDL-kolesterolin suhdetta. Se myös parantaa sokeriaineenvaihduntaa ja vähentää elimistön matala-asteista tulehdusta.
Rasvan saantisuositus on 25–40 prosenttia päivittäisestä ruoan energiamäärästä. 30 prosenttia vastaa miehillä noin 80:tä ja naisilla 60:tä grammaa rasvaa päivässä. Kaksi kolmasosaa rasvasta tulisi olla pehmeää. Varmistat riittävän saannin, kun käytät
päivittäin vähintään 60-prosenttista margariinia leivällä, öljypohjaista salaatinkastiketta, öljyä tai pullomargariinia leivonnassa ja ruoanvalmistuksessa sekä syöt päivittäin 2–3 ruokalusikallista pähkinöitä, manteleita tai siemeniä sekä kalaa 2–3 kertaa viikossa. Hyviä rasvoja ei saisi vältellä laihduttaessakaan.
Asiantuntija: ravitsemusterapeutti Tuija Pusa, Sydänliitto.