Suomalaiset hittituotteet lupaavat lykätä kolesterolin laskuun – mutta toimivatko ne todella?

Onko kolesterolisi koholla, vaikka olet muuttanut elintapojasi, syöt terveellisesti ja liikut säännöllisesti? Ratkaisu pysyvään alentamiseen saattaa löytyä margariinista.

Margariineissa on nykyään varaa valita. Laareista löytyy niin runsasrasvaisia, kevyitä, oliivin makuisia kuin voilla maustettuja levitteitä. Lisäksi on kasvistano­leilla ja -steroleilla rikastettuja tuotteita. Ne ovat tehoaineita, jotka alentavat kolesterolia.

Pitäisikö minunkin kokeilla?

– Kyllä, jos kolesteroliarvosi ovat ­koholla eivätkä ruokavaliomuutokset ole alentaneet niitä riittävästi. Tuotteita voidaan käyttää myös kolesterolilääkityksen tukena, sillä ne täydentävät toistensa vaikutusta, sanoo laillistettu ravitsemusterapeutti Tuija Pusa, joka toimii ­Sydänliiton ravitsemusasiantuntijana.

Tuotteiden teho on todistettu useilla kymmenillä tutkimuksilla. Ne ovat päässeet myös Käypä hoito -suositukseen.

– Siihen vaaditaan vahvaa tutkimusnäyttöä. Näyttöä on siitä, että tuotteet vaikuttavat alentavasti veren kolesterolipitoisuuksiin. Tutkimusta niiden vaikutuksesta sydänsairastavuuteen tai -kuolemiin ei ole. Tällaista tutkimusta on elintarvikkeilla ylipäätään mahdoton tehdä.

Kasvistanolit ja -sterolit ovat yhdisteitä, joita esiintyy luonnostaan kasviksissa, etenkin hedelmissä, sekä pähkinöissä ja siemenissä. Niitä on myös kasviöljyissä.

Ne ovat rakenteeltaan hyvin samanlaisia kuin eläinperäinen kolesteroli, mutta niiden imeytyminen on hyvin niukkaa tai lähes olematonta. Niiden suurin hyöty on, että ne syrjäyttävät suolistossa kolesterolia, jolloin kolesterolin imeytyminen heikkenee.

Tämän seurauksena veren kokonais­kolesteroli ja haitallinen LDL-kolesteroli vähenevät, mutta hyödyllinen HDL-­kolesteroli ei muutu.

– Jotta näin tapahtuisi, yhdisteitä on ­oltava ravinnossa noin 2–3 grammaa joka päivä. Kasviksia tai kasviöljyjä syömällä tähän ei päästä, koska yhdisteiden luontainen määrä kasveissa on hyvin pieni. Siksi niitä on lisätty margariineihin, Tuija Pusa sanoo.

Suomalaiset ovat olleet tässä avain­asemassa. Yhdisteiden vaikutus kolesterolin imeytymiseen tunnettiin jo kauan sitten, mutta ei tiedetty, miten niitä voitaisiin ­lisätä elintarvikkeisiin. 1990-luvulla elintarvikeyhtiö Raision tutkijat keksivät, että yhdistämällä kasvistanoleita ja rypsiöljyä saatiin kasvistanoliesteriä, ­yhdistettä, ­jota voitiin lisätä ruokiin.

Benecol-levitteet ilmaantuivat ruokakauppoihin vuonna 1995. Ne olivat aluksi niin suuri hitti, että myyntiä piti säännöstellä. Sydän- ja verisuoni­tautikuollei­suutta tehokkaasti laskenut Pohjois-Karjala-­projekti oli saanut suomalaiset kiinnostumaan sydänterveydestään.

Nyt Benecol-tuotteita myydään ympäri maailmaa. Markkinoilla on myös muiden suomalaisten yritysten vastaavanlaisia valmisteita.

Terveyshyödyn kannalta ei ole väliä, ­sisältääkö tuote kasvistanoleita vai -steroleita.

– Kun käyttää tuotteita annostusohjeen mukaisesti, LDL-kolesteroli putoaa noin kymmenen prosenttia muutamassa viikossa. Pienemmällä annoksella vaikutus on selvästi vähäisempi. Vaikutus säilyy vain niin kauan kuin tuotetta käyttää ­ohjeen mukaan, Pusa kertoo.

Suositeltu annos eli 2–3 grammaa kasvistanolia tai -sterolia tarkoittaa noin 25 grammaa levitettä. Se puolestaan tarkoittaa noin 5–6 teelusikallista. Jos ajatellaan, että leivän päälle levitetään kerralla yksi tee­lusikallinen, leipää pitäisi syödä 5–6 palaa päivittäin.

– Levitettä voi laittaa myös puuron päälle tai lisätä vaikka perunamuhennokseen. Hyöty ei katoa kuumentaessa, mutta ongelmana on, miten rasvaa annostellaan esimerkiksi paistaessa. Osa menee haaskuuseen väkisinkin, ja määrä jää ­vähäiseksi.

Yhdisteitä on lisätty myös muun muassa jogurtteihin, tehojuomiin ja välipala­patukoihin. Niistä saa ­saman hyödyn ja kenties hieman helpommin, sillä usein yhdessä tehojuomapullossa, jogurtissa tai patukassa on suositeltu kahden gramman päivittäisannos. Juomia ja välipalapatukoita voi myös kätevästi pakata mukaan, kun liikkuu kodin ulkopuolella.

Kannattaisiko niitä ahmaista kerralla kaksi isomman hyödyn toivossa?

– Annosohjeen ylittämisestä voi saada vähäistä lisävaikutusta, mutta suositusannoskin takaa tarvittavan hyödyn. Ei ole mitään syytä ylittää sitä, Pusa sanoo.

Haittaa satunnaisesti otetusta isommasta annoksesta ei koidu. On kuitenkin havaittu, että veren beetakaroteenipitoisuus voi laskea jonkin verran jo ohjeellisillakin määrillä.

– Lasku on kuitenkin niin pieni, ettei sillä ole terveydellistä merkitystä. On silti paikallaan korostaa, että terveellisen ruokavalion noudattaminen on hoidon yhteydessä tärkeää, kuten yleensäkin. Näin saa riittävästi vitamiineja ja hivenaineita.

Varmuuden varalta Tuija Pusa ei kasvi­stanolia tai -sterolia sisältä­vien tuotteiden käyttöä suosittele. Niitä ei ole tarkoitettu korkean kolesterolin ehkäisyyn, vaan siinä toimivat parhaiten elintavat: terveellinen, ravitsemussuositusten ­mukainen ruokavalio, painon pitäminen normaalina, säännöllinen liikunta ja ­tupakoimattomuus.

– Jos kolesteroliarvot ovat kunnossa, on turha maksaa tavallista kalliimmasta levitteestä. Toki kolesteroli voi silloinkin laskea, mutta vaikutus jää pieneksi.

Tuotteita ei liioin suositella alle 6-vuotiaille eikä raskaana oleville, koska tutkimustietoa näistä ryhmistä on liian vähän.

Lääkäri arvioi aina kolesterolin alentamisen tarpeen ja siihen sopivan hoidon.

Veren kolesterolipitoisuuden pienentäminen on keskeistä erityisesti sepelvaltimotaudin ehkäisyssä ja hoidossa. Sydän­ystävällinen ruokavalio voi vähentää kolesterolia jopa kolmanneksen.

– Riittävästi pehmeitä rasvoja sisältävä terveellinen ruokavalio on korkean kolesterolin hoidossa lähtökohta. Kasvistano­leita ja -steroleita sisältävät tuotteet ­eivät korvaa sitä, vaan niitä käytetään sen tukena. Toki tuotteilla on myös itsenäinen vaikutus: vaikka ruokavalio ei muuttuisi, ne laskevat kolesterolia. 

Lähteet: benecol.fi, sydan.fi ja Terveyskirjasto.

Asiantuntija: ravitsemusterapeutti Tuija Pusa, Sydänliitto.