Kauneus ja Terveys

Kiihdyttääkö sitruunavesi aineenvaihduntaa - ja muut myytit painonhallinnasta

Kiihdyttääkö sitruunavesi aineenvaihduntaa - ja muut myytit painonhallinnasta
Lihottavatko kevytlimsat? Lihottaako iltasyöminen? Selvitimme vastaukset tuttuihin väitteisiin.
Julkaistu: 30.3.2017

1. Kevytlimsat lihottavat

Totta ja tarua. Jos juo limsaa jatkuvasti ja vaihtaa sen kevyt­versioon, voi laihtua ja vatsakin pienenee. Mutta jos ei juo limsoja ja alkaa juoda kevytversioita, lihoo.
Tämä johtuu siitä, että saa enemmän energiaa ja koukuttaa itseään pikkuhiljaa makeaan.
Jos tarjolla ei olekaan kevytjuomaa, syö jotain energiapitoista makeaa. Syynä on siis makean syöminen ylipäänsä, ei kevytjuoman sisältämä makeutusaine.

2. Sitruunavesi kiihdyttää aineenvaihduntaa

Ei pidä paikkaansa. Aineenvaihdunta tarkoittaa aineiden vaihtumista toiseksi, eikä sitä tapahdu vettä juomalla.
Voi olla, että lauseessa käytetään sanaa ”aineenvaihdunta” väärin ja tarkoitus on puhua virtsan erityksen kiihdyttämisestä. Sitruuna voi olla lievä diureetti eli nestettä poistava aine. Sillä ei voi saada aikaiseksi kovin merkittävää vaikutusta.
Mutta jos pitää sitruunan mausta ja uskoo, että sillä on vaikutusta, sitä voi toki juoda. Hammaslääkäreiden mukaan sitruunavesi ei tosin ole hyväksi kiilteelle varsinkaan aamuisin, kun suu on kuiva.

3. Kylmässä ruoassa on vähemmän kaloreita kuin lämpimässä

Ei pidä paikkaansa. Lämpötila ei vaikuta energiamäärään eikä merkittävästi energiasaantiin. Lämmin ateria voi tosin tuottaa enemmän kylläisyyttä, joten pienempi annos voi riittää.
Ruoan imeytymisellä on enemmän merkitystä kuin lämpötilalla. Imeytyminen on yksilöllistä. Esimerkiksi suolisto-ongelmista kärsivät tai tietyntyyppisiä suolistomikrobeja kantavat voivat laihtua, koska ateria ei imeydy tehokkaasti.
Myös valmistustavalla on väliä. Esimerkiksi kypsennetystä porkkanasta voi saada enemmän vitamiineja kuin kypsentämättömästä ja ketsupista imeytyy paremmin ravintoaineita kuin kokonaisesta tomaatista.

4. Tiukka dieetti sekoittaa aineenvaihdunnan

Totta. Jos syö todella vähän, energian kuluminen vähenee merkittävästi myös levossa. Se on huono asia. Tällöin tulisi liikkua todella paljon, jotta kulutus ylittäisi energian saannin ja paino putoaisi.
Niukalla dieetillä häviää myös lihasmassaa, joka kuluttaa kaloreita. Myös energian käyttöä säätelevän kilpirauhasen toiminta hidastuu.
Isommat ongelmat alkavat dieetin jälkeen. Yleensä ruoka­halu on säilynyt entisellään, mutta energian kulutus on muuttunut. Siitä syntyy ristiriita. Jotta saisi hoikistuneen kehon säilymään, pitäisi pitää itseään pienessä nälässä. Tutkimusten mukaan harva onnistuu tässä ja siksi kilot palaavat nopeasti korkojen kera.
Jos laihdutuksen ohessa treenaa kuntosalilla, huolehtii riittävästä proteiinin saannista ja pitää energiavajeen pienenä, lihasmassa säilyy ja lepoenergian kuluminen pysyy kohtuullisella tasolla. Lenkkeily ei auta yksin säilyttämään lihasmassaa.
Kun laihduttaa vähän kerrallaan hitaasti ja järkevällä ruokavaliolla, tulos on pysyvämpi.

5. Iltasyöminen lihottaa

Ei ole totta. Kellon ajalla ei ole merkitystä vaan sillä, kuinka paljon energiaa saa suhteessa kulutukseen.
On tosin totta, että ylipainoiset syövät paljon illalla. Se johtuu usein siitä, että he ovat ruokailleet niukasti aamulla ja päivällä. Illalla nälkä muuttuu mieliteoiksi.
Silloin nautitaan runsaasti energiapitoisia ruokia. Paino siis nousee illalla syödyistä ruoista, mutta kiloja kertyisi silloinkin, jos samat tuotteet popsisi aamupäivällä.

6. Ruokahimo on merkki puutoksesta

Myytti. Tähän on monta perustetta. Esimerkiksi raskaana oleville saattaa tulla himoja, ja on ajateltu, että ne ovat merkkejä sikiön ravintoaineiden tarpeesta tai jopa puutoksesta. Tätä on tutkittu, eikä se pidä paikkaansa. Himot tulevat raskauden alussa, jolloin puutosta ei ole ehtinyt tulla.
Toiseksi halut keskittyvät yleensä energiapitoisiin ruokiin, ­vaikkapa metvurstiin tai suklaaseen eli puutos­­tauteja ajatellen vääriin aineisiin. Ne kohdistuvat harvemmin salaatinlehtiin tai selleriin.
Kolmanneksi aivot säätelevät nälkää ja mieli­tekoja. Esimerkiksi matalaan veren­sokeriin aivot reagoivat niin, että ne tuottavat näläntunnetta ja syömisen tarvetta. On luonnollista, että kaipaa ruoka-­aineita, jotka nostavat muun muassa verensokeria.
Kyse on myös opitusta asiasta. Säännöllinen syöminen tiettyyn aikaan päivästä voi johtaa näläntunteeseen samaan kellonaikaan. Usein myös mielihalut keskittyvät makuihin, joista pidämme eli tyypillisesti makeisiin, suolaisiin tai rasvaisiin ruoka-aineisiin.

7. Liika proteiini kuormittaa munuaisia

Totta. Munuaisten tehtävä on poistaa kehosta ylimääräistä typpeä, jota proteiinikin sisältää. Kun syö paljon sitä, munuaiset joutuvat tekemään enemmän töitä. Jos ne ylikuormittuvat jatkuvasti, voi aiheutua vajaatoiminta.
Ruoasta on tosin vaikea saada niin paljon proteiinia, että elimet vaurioituisivat. Useimpien ruokahalu ei ole niin suuri. Vajatoiminnan kehittymiseksi pitäisi käyttää myös proteiinipitoisia lisäravinteita. Myös muut aineet, kuten suola ja fosfori, voivat olla yliannostettuina huonoja munuaisille.
Asiantuntijat: liikuntafysiologian maisteri, ravinto- ja fysiikka­valmentaja Mia Laakso/Sportwalley ja ravitsemusterapeutti Jan Verho/Terveyssatama
Lue myös:
Kommentoi »