Voi hyvin

Keikalla viherpirtelön voimalla



Keikalla viherpirtelön voimalla

Bloggaajamme viulusti Johanna Koivu hakee rauhaa metsästä ja taltuttaa sokerinhimoa taateleilla.

Hyvän olon sävelet -blogi

Jaksamisen avaimet: tien päällä, osa 2.

Olen jo useita vuosia pitänyt kiinni tavasta mennä yksin metsään kävelemään, kun palaan kiertueelta.

Levottomuuteen taipuvaisena ihmisenä kaipaan vahvaa maadoitusta ja luonnossa oleilu toimii minulla hyvin. Kuuntelen metsän ääniä, lintujen sirkutusta ja annan korvilleni lepoa. Hengitän syvään puhdasta, happirikasta ilmaa ja halailen joskus salaa jopa vähän puita :) Tarkkailen vuodenaikojen vaihtelua ja annan aisteilleni lepoa.

Rakastan myös uimista luonnonvesissä, kesällä meressä ja järvessä, talvella avannossa. Kylmään veteen pulahtaminen on minulle hyvin kokonaisvaltainen kokemus, kuin läsnäolon mindfullness-harjoitus.

Se, mitä syön, on hyvin tärkeässä roolissa jaksamiseni kannalta. En ole luonnostaan mikään salaatinpurija, joten nautin päivän viherannokset nestemäisenä. Surrautan tehosekoittimeen aineksia, joiden koostumus ja maku sopivat yhteen. Persilja, punajuuri ja lehtikaali ovat terveellisyydessään suosikkejani.

Usein taitan makua happamaan suuntaan luomusitruunalla tai limellä. Jos kaipaan makeutta, käytän luomubanaania tai taateleita. Erityisesti ulkomaisten hedelmien suhteen olen tarkka siitä, että tuote on luomua. Jos en tiedä superfoodin alkuperää, saatan jättää sen kaupan hyllylle.

Keikkareissulla on kätevää kuljettaa mukana viherjauheita ja riisiproteiinia sekä kuitupitoisia chia-siemeniä. Näillä saa helposti rikastettua esimerkiksi bäkkärin jääkaapista löytyvät smoothiet. Suosikkejani ovat vehnän-ja ohranorasjauheet sekä kehoa voimakkaasti puhdistava chlorella.

Kuljetan aika paljon myös omia ruokia mukana. Suosin Weangreenin ja Lifefactoryn lasisia säilytysastioita, joista ei muovisten tavoin irtoa myrkyllisiä ftalaatteja ja lisäksi ne soveltuvat pakastamiseen, astianpesukoneeseen sekä mikroon. Pakkaan mukaani siemennäkkäriä, kuivattuja hedelmiä, raakasuklaita, avocadoja ja banaaneita. Keikkabussissa on jääkaappi ja mikro, joten voin ottaa mukaan myös esimerkiksi broilerifileitä.

Kehoni ei pärjää ilman kahta lämmintä ateriaa päivässä. Siksi on helpottavaa tietää, että tien päällä ruokailuni ei ole pelkästään huoltamoiden tai yöllisten nakkikioskien makkaraperunoiden varassa.

Säännöllinen ruokailurymi on minulle erityisen tärkeää jaksamisen kannalta. Verensokerin tasaisena pysyminen on välttämättömyys, alan muuten voida pahoin. Sen vuoksi syön kolmen tunnin välein ja yöllä vielä tukevasti keikan jälkeen.

Vältän myös viimeiseen asti kofeiinia, sillä hermostoni ei pidä siitä. Olen myös sokerille herkkä ja siksi koitan tyydyttää makeanhimoni esimerkiksi agavella tai stevialla makeutetuilla tuotteilla. Väsyneenä sortuu kuitenkin helposti bäkkärin irtokarkkeihin, ja sokerihumala onkin tehokkain keino herättää itsensä juuri ennen keikkaa.

Ja vielä tähän loppuun kaikkein tärkein jakamiseen vaikuttava tekijä, uni. Pyrin nukkumaan niin paljon kuin mahdollista, sillä ilman laadukasta unta mielialani ja aineenvaihduntani kärsii. Hotelliyöt ovat helposti rauhattomampia kuin kotona, koska huoneeseen kuuluu usein yökerhon jumpetta ja käytävillä kulkevia juhlivia ihmisiä.

Korvatulpat ovat ihan must ja silmälaput myös siltä varalta, että huonetta ei saa kunnolla pimennettyä. Joskus raahasin mukana myös omaa tyynyä, sillä niskani on viulunsoitosta kroonisesti kipeä, mutta nykyään olen käytännön syistä luopunut siitä.

Ja kun ollaan takaisin arjessa, niin yritän heti palauttaa säännöllisen unirytmin!

Lisää keikkakuvia facebookissa: Johanna Koivu official ja Instagramissa @johannakoivu!

Julkaistu: 28.1.2016