Kauneus & Terveys

Kalsium ei imeytynyt – sairastuin osteoporoosiin

Satu Honkavaara-Laakson jalkaterä turposi oudosti eikä parantunut millään. Lopulta löytyi osteoporoosi.
Kuvat Anu Välilä

Satu Honkavaara-Laakso on 59-vuotias opettaja Turusta.

"Elämäni muuttui yllättäen kevättalvella 2018. Olin jumpassa, kun vasen jalkateräni turposi. Ajattelin, että jalkani oli venähtänyt.

Vaiva kuitenkin jatkui ja paheni. Menin työterveyslääkärille, joka määräsi särkylääkettä. Sinnittelin muutaman kuukauden, kunnes en pystynyt enää astumaan.

Kesällä ortopedi kielsi ottamasta jalalla enää askeltakaan. Jalka röntgen- ja magneettikuvattiin. Lääkäri laittoi minut samalla myös luuntiheysmittaukseen.

Selvisi, että minulla on osteoporoosi. Mittauksissa näkyi, että luustossani on tavanomaista runsaampaa haurastumista jalkaterässä, lonkissa ja selkärangassa.

Jalkaterässäni oli rasitusmurtuma, ja jalkani oli neljä kuukautta kipsissä. Pahinta oli jalan kova kipu, joka säteili selkään.

Kalsium ei ollut imeytynyt

Diagnoosi oli sokki. En ollut ajatellut, että kyse olisi mistään vakavasta. Olin ollut aina perusterve, ja olin mielestäni pitänyt itsestäni huolta, etenkin liikkunut paljon.

Toisaalta tajusin, että olin syönyt jo pitkään aika yksipuolisesti. Kiireessä olin usein korvannut aterioita proteiinipatukoilla, enkä ollut huolehtinut riittävästä D-vitamiinin ja kalsiumin saannista. Ikänikin puolesta kuulun kohderyhmään, sillä täytän pian 60 vuotta.

Verinäytteestä tutkittiin kalsium- ja D-vitamiiniarvoni. Osteoporoosin Käypä hoito -suosituksen mukaan D-vitamiinipitoisuuden suositeltava taso on 75–120 nmol/l. Minulla arvo oli noin 30 nmol/l eli todella alhainen. Kalsium ei ole imeytynyt, koska elimistössäni on ollut liian vähän D-vitamiinia.

Ennen luulääkityksen aloittamista lääkäri määräsi D-vitamiinia 100 nmol/l päivässä. Nykyinen annos on melkein puolet siitä.

Lue lisää osteoporoosista täältä: Mitä on osteoporoosi?

Osteoporoosia sairastavan pitäisi saada kalsiumia 1000–1500 mg vuorokaudessa. Otan kalsiumia lisäravinteena tällä hetkellä 500 mg kaksi kertaa päivässä. Lisäksi yritän huolehtia, että saan sitä myös ravinnosta.

En ole koskaan pitänyt maitotuotteista, mutta olen opetellut syömään niitä. Syön päivittäin rahkaa tai jogurttia. Maitoa lisään jokaiseen kahvikupilliseen, ja juustoa syön pari kertaa viikossa.

En ole laskenut, kuinka paljon saan kalsiumia ravinnosta. Luotan siihen, että saan sitä yhteensä riittävästi.

Olen hidastanut vauhtia

Ennen diagnoosia en tiennyt, että osteoporoosi on pitkäaikaissairaus. Siitä ei voi koskaan täysin parantua, mutta taudin etenemiseen voi vaikuttaa elämäntavoilla.

Syön säännöllisemmin ja monipuolisemmin. Olen hidastanut vauhtia, käytän ainoastaan hyviä jalkineita ja varon liukkaalla kaatumista.

Jalassa on edelleen turvotusta, mikä vaikeuttaa liikkumista. Aiemmin tein raskaita liikuntasuorituksia: aerobickasin jopa viisi kertaa viikossa ja kävin juoksulenkeillä. Ne olen joutunut jättämään ne kokonaan, mutta käyn edelleen salilla kaksi kertaa viikossa. Lisäksi harrastan vesiliikuntaa.

Työhöni kuuluu paljon nostamista ja siirtämistä, mitä en tällä hetkellä pysty tekemään. Teen työtä osa-aikaisena.

En kuitenkaan koe itseäni sairaaksi. Olen jatkanut elämää ihan normaalisti, pienin rajoituksin."

Haastattelu on julkaistu Kauneus & Terveys -lehdessä 15–16/2019.

Julkaistu: 10.1.2020
1 kommentti