Henkilöt

Muusikko Jore Marjaranta luottaa joogatessaan vaistoonsa: ”Olen kuin nuorallatanssija, ja voin horjahdella, mutta se ei haittaa”

Jore Marjaranta kokeili joogaa pitääkseen selkänsä kunnossa. Puolivahingossa siitä tuli hänelle toinen ammatti. Nyt 61-vuotiaan laulajan keho on paremmassa kunnossa kuin koskaan.

Teksti Ninni Sandelius
Kuvat Riina Peuhu
13.10.2023 | Päivitetty 30.11.2023 | Voi hyvin

Vyöhyketerapia oli taltuttanut iskiasvaivat. Laulaja, lauluntekijä Jore Marjaranta huokaisi helpotuksesta: leikkausta ei tarvittaisi. Samalla hän kuitenkin pohti, miten ehkäisisi vaivan uusimisen.

Ystävätär suositteli joogaa. Keväällä 1999 Jore ilmoittautui viikonlopun mittaiselle astangajoogakurssille. Hän ei tiennyt lajista juurikaan ja mietti, olisiko se liian vaikeaa ja tarkoitettu vain erikoisnotkeille ihmisille.

”Niin kuin kaikki uudet asiat elämässä jännittävät, joogaminenkin jännitti.”

Tunnilla tuli kunnon hiki ja Joresta tuntui, että hän pääsi kertaheitolla lajin imuun.

Joogan ansiosta selkä pysyi kunnossa.

”Tein tuolloin paljon keikkoja enkä harrastanut liiemmin liikuntaa. Siksi tuntui kivalta, että joogan jälkeen olin hiestä märkänä ja olo oli virkeä.”

Jore tunnistaa hyvin tunteen, joka iskee, kun pitäisi lähteä liikkumaan: ei jaksa, eikä huvita.

”On hienoa, kun tunne muuttuu sellaiseksi, että onkin hienoa lähteä treenaamaan.”

Jos Jorella on uupunut olo ennen tuntia, hän kertoo siitä oppilailleen. ”Tutut oppilaat tietävät, että silloin harjoituksesta tulee rankka. Nostan energiatasoja, jotta nuutunut olo tippuisi lattialle.”

Vuonna 2010 Jore muutti silloisen puolisonsa työn vuoksi Yhdysvaltoihin. Perhe asui pari vuotta Coloradossa Kalliovuorten kainalossa.

Jore oli koti-isänä mutta ajatteli, että voisi opiskella samalla jotain uutta. Hän kävi kuntosalilla joogaamassa ja tutustui joogaohjaajiin. Yksi heistä kertoi, että pitää tunteja myös ashram-joogakeskuksessa.

”Lähdin kokeilemaan tuntia, ja siellä oli hyvä tunnelma. Kalliovuoret kohosivat korkeuksiin aivan joogakeskuksen vierestä.”

Tuttu ohjaaja järjesti äitinsä kanssa myös joogaohjaajakursseja. Se sopi Jorelle täydellisesti: hienot puitteet, tutut ohjaajat ja aikataulu, joka soveltui koti-isän arkeen.

Kurssilla opiskeli seitsemän amerikkalaista ja Jore. Ensimmäisellä tunnilla käytiin läpi luustoa ja lihaksistoa, eikä Jore osannut termejä edes suomeksi.

”Savu nousi korvistani monta kertaa. En kuitenkaan pelästynyt vaan kerroin kielitaidostani heti alkuun ja toivoin, etteivät he hermoistuisi tyhmistäkään kysymyksistä.”

Kahdensadan tunnin hathajoogakurssi kesti puolisen vuotta.

”Se on hyvin perinteinen joogan muoto ja kelpo alusta, jolle voi rakentaa mitä vain.”

Kurssin päätteeksi Joren piti ohjata harjoituksia opettajalleen näyttääkseen oppimansa. Englannin sijaan opettaja pyysi Jorea ohjaamaan äidinkielellään.

”Rentouduin heti ja pystyin kuvailemaan harjoituksen paljon sujuvammin kuin englanniksi. Opettaja ymmärsi kaiken.”

Joren mukaan joogan ohjaamisessa on olennaista kehotietoisuus, eräänlainen oman kehon kanssa juttelu. Äidinkielellä se käy sulavammin, koska se on sisimmästä lähtöisin.

”Suomen kieli on kaunis kieli ohjata. Se on loputon aarreaitta.”

”Olen kuin nuorallatanssija, ja voin horjahdella. Mutta se ei haittaa.”
Jore Marjaranta

Jore ei opiskellut, jotta voisi siltä istumalta lähteä ohjaamaan. Hän vain halusi oppia lisää harjoittelunsa tueksi. Opettajaksi hän päätyi puolivahingossa.

Syksyllä 2012 perhe oli palaamassa Suomeen. Jore soitteli kaverilleen, joka piti Helsingissä liikuntakeskusta, ja pyysi päästä ohjaamaan yhden tunnin.

”Olin utelias, pystyisinkö siihen. Kaveri laittoikin minulle kättelyssä vakituisen viikkotunnin. Minua hirvitti mutta luotin, että kunhan saan ensimmäiset sata tuntia ohjattua, homma alkaa varmasti sujua.”

Jore asetteli muistilappuja mattonsa viereen, mutta ei ehtinyt vilkuilla niitä. Ohjaajaksi kotiutuminen kesti muutaman vuoden.

”Minua jännitti pitkään, mutta luotin aikaan. Tein tunnit aina niin hyvin kuin osasin ja löysin oman tapani ohjata.”

Liikuntakeskuksessa väkeä tuli ja meni. Jore oli erityisen ilahtunut, kun salissa alkoi näkyä myös miehiä.

”He olivat iloisia, kun huomasivat, että jooga tuo hyvän olon varsin nopeasti ja ettei se olekaan niin vaikeaa kuin kuvitellaan.”

Jorelle joogassa on tärkeää myös antaa oppilaille mahdollisuus esittää toiveita.

Jore joogaa harvoin yksin. Hän noudattaa joogakirjojen viisautta: jaa oma harjoituksesi muiden kanssa. Työssään hän saa joogata kyllikseen, koska tekee kaikki liikkeet malliksi oppilailleen.

Nyt Jore ohjaa tamperelaisella studiolla. Hänen tuntinsa ovat hatha-flow’ta. Siinä olennaista on dynaaminen liike, mikä tarkoittaa, että asennosta toiseen liikutaan soljuvasti. Joskus Jore laittaa vauhtia, välillä pysähdytään johonkin asentoon nautiskelemaan.

”Tykkään ohjata rytmikkäitä tunteja. Sitä voisi verrata keikkaan: nopeita biisejä ja pari balladia, lopussa kiihdytetään ja sitten rauhoitutaan rentoutukseen.”

Jore on huomannut myös muita yhtäläisyyksiä ammattiensa välillä. Joogaohjaaja esiintyy kuten laulajakin.

”Olen kummassakin ammatissani ihmisten edessä omana itsenäni. Kaikki se, miten ohjaan, autan, puhun ja olen läsnä, tähtää siihen, että ihmiset tulisivat uudestaan. Olen onnistunut, jos he palaavat.”

Joresta on mukavaa ohjata ihmisten tunnelmaa ja läsnäoloa aistien, improvisoiden.Ihmisten pienet eleet ja omat tuntemukset johdattavat tunnin suuntaa. Kun jättää suunnitelmat, pääsee irti rutiineista. Silloin kaikki aistit ovat valppaina, Jore sanoo.

”Usein seuraava asento tai liike on jonossa takaraivossa, joskus se tulee mieleen viime hetkellä.”

”Ilman joogaa en olisi päässyt ehdin nahoin tähän asti. Olen siitä kiitollinen.”
Jore Marjaranta

Työssään Jore pitää vaihtelusta ja sattumanvaraisuudesta.

”Kaikki tuntini ovat hieman erilaisia. Olen kuin nuorallatanssija, ja voin horjahtaa koko ajan. Mutta se ei haittaa, vaan on pikemminkin ihanaa! Annan vain vaiston ja flow’n viedä.”

Vaiston varaan heittäytyminen on sittemmin lipunut myös osaksi Joren esiintymistä. Hänellä ei enää ole tiettyä biisijärjestystä, vaan hän nappaa sopivat laulut mielensä ja yleisön tunnelman mukaan.

Talven pimeydessä Joren mieleen saattaa hiipiä ajatus, toistaako hän ohjatessaan itseään.

”Silloin palaan perusteisiin, siihen mistä aloitin, jotta muistaisin, ettei tämän tarvitse olla monimutkaista. Rakennan joogaani uudelleen, niin että virtaa riittää talven yli.”

Jore ammentaa energiaa hiihdosta ja avantouinnista.

”Jos käyn ylikierroksilla, menen avantoon. Koen onnen hetkiä, kun palaan lauteille ja kuuntelen saunaseuran mukavaa höpötystä.”

Hän korostaa, että joogastakin on hyvä palautua. Tähänkin avantouinti on omiaan.

”Tajuan vihdoin, että tämänikäisenä en rasita itseäni liikaa. Kesäisin pidän paljon vapaata, koska kehon on annettava levätä.”

”Tajuan vihdoin, että tämänikäisenä en rasita itseäni liikaa.”

Gurut ja kansainvälisesti kiinnostavat johtohahmot ovat osa globaalia joogakulttuuria. Joren mittapuulla guruiksi voi laskea opettajat, jotka ovat kehittäneet lajia eteenpäin.

”He ovat tärkeitä viestinviejiä. On upeaa, jos joku karismallaan ja taidoillaan houkuttelee ihmisiä joogan pariin.”

Jore pyrkii pitämään oman joogamaailmansa ihmisen kokoisena.

”Yritän olla opiskelematta liikaa, sillä joogassa on niin paljon suuntauksia, että pääni halkeaisi, jos ahmisin kaiken tiedon. Lisäksi olen muusikko, isä ja puoliso. Luotan oppimiini taitoihin ja opin pienin annoksin lisää.”

Jorella on itselläkin karismaa, onhan hän suosittu laulaja ja esiintyjä.

”Toivon, etten tunnistaisi itsestäni karismaattisuutta, ettei se nousisi hattuun”, hän naurahtaa ja jatkaa:

”Osaan rentoutua ja tyhjentää pääni ennen tuntia. Joogaa ohjatessa oma ego unohtuu oven ulkopuolelle: huolet ja murheet, muusikkous jäävät”, hän kertoo.

Jore toki luottaa siihen, että jokin hänessä motivoi ihmisiä tulemaan tunnille. Ehkä se on ohjaustyyli, puheen sävy tai harjoitusten sisältö. Kunhan syy tulla joogaan löytyy, kenen vain tunnille, se on tärkeintä.

Oli kyse sitten karismasta tai jostain muusta, ohjaajan persoona on merkittävä seikka, Jore ajattelee. Jos yrittää opettaessaan olla muuta kuin oikeasti on, se käy raskaaksi.

”Sama koskee esiintymistä ja keikkailua: jos en olisi oma itseni, kuluisi minulta hurjasti energiaa hukkaan. Omana itsenä oleminen tuo levollisen ja rennon olon.”

”Kaipaamme, että jokin toisi onnellisen olon, kuten hymy, rakkaus tai joogatunti.”
Jore Marjaranta

Jooga muuttaa kehoa ja mieltä hitaasti. Eroa entiseen on siksi vaikeaa huomata. Joren mukaan keholliset muutokset huomaa mielen muutoksia nopeammin.

”Tuntuu hassulta, että olen 61-vuotias, ja kehoni on paremmassa kunnossa kuin koskaan. Joogan ansiosta tunnen koko kehoni.”

Kun kehossa on hyvä olla, on kiva ja rento olo muutenkin. Joren mielestä joogasta on selvästi apua myös jaksamiseen. Hän pystyy ohjaamaan parin tunnin harjoituksen ja lähteä vielä illaksi parin tunnin keikalle. Laulaminenkin on helpompaa, koska jooga on aina myös hengitysharjoitus.

”Se on todellakin vahvistanut hengitystäni. Ei ole itsestään selvää, että tässä iässä laulu sujuisi niin hyvin. Olen iloinen, että saan yhä tehdä musiikkia ja laulaa.”

Ruokavaliota jooga ei ole sen sijaan mullistanut. Jore on kaikkiruokainen mutta syö harvoin punaista lihaa. Kasviksia ja hedelmiä pitäisi syödä enemmän.

”Olen kuitenkin armollinen itselleni ja toivon, että syön pääsääntöisesti hyvin”, Jore miettii.

Hän pitää viinistä, jota nauttii kohtuullisesti. Kahvinjuonnin hän on lopettanut.

”Nyt rakastan teetä, ja se tekee minut onnelliseksi.”

Jore painottaa, että jooga ei edellytä suurta elämänmuutosta tai kaikkien nautintojen ja ”paheiden” hylkäämistä.

”Joogaajat ovat tavallisia ihmisiä iloineen ja murheineen. Ehkä se, että pitää kehostaan huolta joogan avulla, herättää kiinnostumaan siitä, mitä laittaa suuhunsa.”

”Joogassa voi edistyä pitkälle, mutta en silti ajattele, että sen pitäisi olla vaikeaa silloinkaan. Laji on tarkoitettu aivan tavallisille ihmisille.”

Joren terveyttä haittasi koko aikuisiän uniapnea. Hän nukkui huonosti, oli valtavan uupunut ja aivot olivat täynnä sumua. Jooga ja sen hengitysharjoitukset toivat keholle ensiapua silloin, kun hän ei vielä tiennyt, mikä häntä vaivasi.

”Ilman joogaa en olisi päässyt ehjin nahoin tähän asti. Olen siitä kiitollinen.”

Mullistus terveyden kannalta oli myös uniapneadiagnoosi ja siihen tepsinyt laitehoito. Hänellä on ollut viisi vuotta terveen paperit.

”Nyt uneni ovat ehjiä ja hermosto kunnossa. Toipuminen toi esiin myös todellisen minäni, kun aiemmin olin vain selviytynyt.”

Jooga on tuonut Jorelle myös rentoutta ihmisten kanssa olemiseen. Se ei ole tullut häneltä luonnostaan.

”Kun aloitin soolouran vähän yli 20 vuotta sitten, olin arka ja ujo. Minun oli vaikeaa tottua olemaan itsenäinen artisti, ja kesti pitkään oppia olemaan oma itseni lavalla. Jooga on tukenut kasvuani.”

Kun hän matkusti Leningrad Cowboys -yhtyeen kanssa ympäri maailmaa 1990-luvulla, hän saattoi huolehtia etukäteen, millaisiin kaupunkeihin oli menossa ja millaisia ihmisiä siellä kohtaisi. Nyt liika varominen on poissa.

Joogan avulla Jore on saanut ripauksen lisää itseluottamusta. Hän luki vastikään Rutger Bregmanin kirjan Hyvän historia. Sen perusajatus on, että ihmisissä on pääasiassa pelkkää hyvää.

”Kun tämän sisäistää, elämä muuttuu paljon helpommaksi, on rennompi olo ja on mutkattomampaa luoda yhteys toisiin.”

Jooga on tuonut rauhallisuutta, ja ehkä sen ansiosta Jore on mielestään parempi kuuntelija kuin ennen. Hän korostaa, että mielenrauha ei ole pelkästään joogan tuomaa, vaan levollinen mieli on kokonaisuus. Kehon ja mielen lisäksi ihmissuhteiden pitäisi olla reilassa.

”Jos yksityiselämä luisuu huonoon suuntaan, se heijastuu kaikkeen ja ihmisen tasapaino horjuu. Olen kokenut iskuja sillä saralla, ja ne ovat vaikuttaneet minuun. Nyt voin sanoa, että olen onnellinen, mutta aina ei ole ollut niin.”

”Jos en olisi oma itseni, kuluisi minulta hurjasti energiaa hukkaan.”
Jore Marjaranta

Eräs joogaan liittyvä haave Jorella on. Hän haluaisi lähteä Balille joogaretriittiin.

”Siellä joogaisin, söisin ihanaa kasvisruokaa ja ottaisin rennosti. ”

Moni etsii retriiteistä myös hengellisiä tai uushenkisiä kokemuksia. Joogalla on moninaiset uskonnolliset juuret, ja siihen liitetään useita ihanteita henkisestä kasvusta tai valaistumisen kokemuksista.

Jorella on asiaan maallinen näkökulma: jooga on luonteva osa jokapäiväistä elämää.

”Minulle jooga on elämän mittainen tie, ei suoritus. Sen merkitys on ollut valtava, ja ilman sitä olisin nyt tyystin erilainen ihminen. Toivon, että jooga tukee minua vastaisuudessakin.”

Joren mielestä parasta on se, kun harjoitus tuo hyvän olon itsensä kanssa.

”Kaipaamme, että jokin toisi onnellisen olon, kuten rakkaus, hymy tai joogatunti.”

Jore Marjaranta neuvoo kolme joogalämmittelyyn sopivaa liikettä, jotka on helppoa tehdä niin sisällä kuin ulkonakin – katso video ja ohjeet tästä!

Lämmittele näillä liikkeillä joogasession aluksi – Jore Marjaranta näyttää videolla, miten joogalämmittely tehdään

Jore Marjaranta

on laulaja ja lauluntekijä. Hän on esiintynyt muun muassa Leningrad Cowboys- ja Guitar Slingers -yhtyeissä. Hän siirtyi soolouralle vuonna 2000. Viime aikoina hän on esiintynyt Elämäni biisi -ohjelman solistina.

Lisäksi Jore on joogaohjaaja. Hän ohjaa myös asahia, joka on itämaisista lajeista vaikutteita saanut suomalainen terveysliikunnan muoto.

Jore syntyi Kemijärvellä vuonna 1961, ja hänen perheeseensä kuuluvat kumppani ja kaksi lasta aiemmista avioliitoista.

Jore Marjaranta
Lue lisää
Katso myös nämä
Uusimmat
Tilaa uutiskirjeet tästä!

Voimaa ja viisautta suoraan sähköpostiisi