Kauneus ja Terveys

Jenni Kokander kokee olevansa laiskiaisen ja kolibrin hybridi: ”Mekossa tunnen itseni vapaaksi”

Jenni Kokander kokee olevansa laiskiaisen ja kolibrin hybridi: ”Mekossa tunnen itseni vapaaksi”
Jenni Kokanderin helmoissa on kaikki maailman värit ja kuosit. Mutta miksi hän rakastaa vuoristoradan tuoksua? Se selviää Voimalistalta!
Julkaistu: 10.12.2021

Muisto: Kun olin lapsi, kävimme usein katsomassa isää hänen työpaikallaan VR:n ratapihalla. Ratapölkkyjen ja -kivien tuoksuun liittyi turvallisuuden ja onnen tunne. Muisto palaa mieleeni aina, kun menen Linnanmäelle. Vuoristoradan puurakenteet tuoksuvat samalta kuin isän vanha työpaikka.

Vaate: Olen mekkoihminen, mekossa tunnen itseni vapaaksi. Ostan mekkoni usein kirpputoreilta ja yhdistelen värejä ja kuoseja riemunkirjavasti. Olen alkanut muistuttaa Astrid Lindgrenin kirjoista tuttua täti-ihmistä. Parasta on yhdistää mekkoon paksut, napakat sukkahousut, jotka pitävät paketin kasassa.

Mekossa pitää olla pitkät hihat ja polven yli ulottuvat helmat, sanoo Jenni Kokander.

Ruoka: Meillä on aina osoitettu rakkautta ruualla. Käymme sunnuntaisin lounaalla äitini, isäni, veljieni ja oman perheeni kanssa. Ihaninta on tulla kotiin pitkän työpäivän jälkeen, kun Jukka on tehnyt minulle vaikka Skagen-rapuleivän, kattanut pöydän ja sytyttänyt kynttilät.

Asento: Olen laiskiaisen ja kolibrin hybridi. En ole liikunnallinen, mutta voin kävellä helposti 30 kilometriä. Kuntosaleihin liittyviä asentoja en voi sietää: hirvittää ajatus, että pitäisi mennä kylmään ja kolisevaan koppiin työntämään ja vetämään itselleen kipua.

Jennissä kolibri kohtaa laiskiaisen.

Palautumiskeino: Rakastan siivoamista. Viime jouluna sain täydellisen lahjan, mankelin. Mieheni oli ostanut sen käytettynä ja tuunannut 1950-luvun tyyliin. Mankeloiminen on paras tapa rentoutua.

Kaupunki: Pietari on voimakaupunkini. Se on runsas, uljas, rosoinen ja mystinen. Aluksi Pietaria on mahdoton hallita: kaikki on suurta ja sitä on liikaa. Mutta kun kaupunkiin pääsee sisälle, se on todella inhimillinen. Venäläisen kulttuurin vieraanvaraisuus kiehtoo: ensin syödään vähän borssikeittoa, sitten lauletaan ja pian jo suudellaan.

Biisi: Sain Jukalta kymmenvuotishääpäivänä laulun, jonka hän oli tilannut lastenmusiikkiorkesteri Orffeilta. Biisin nimi on Stella Kokander, ja se kertoo suhteestamme ja meidän perheestä. Huikea lahja.

Jenni Kokander

on 41-vuotias näyttelijä ja kirjailija. Perheeseen kuuluvat puoliso Jukka Kokander sekä lapset Saima ja Vilho. Tänä vuonna Jenniä on nähty televisiossa muun muassa Masked Singer Suomessa. Helmikuussa ilmestyy hänen toinen romaaninsa.

Kommentoi »