Tunteista on länsimaissa käyty keskustelua antiikin ajoista lähtien, ja alusta asti niiden yläpuolelle on asetettu järki. Tunteiden on katsottu olevan villejä ja ruumiillisia intohimoja, petoja, joita järjen täytyy hallita tahdonvoimalla.
Tunteisiin on liitetty muitakin leimoja, kuten irrationaalisuus, kaoottisuus, aitous, hallitsemattomuus, vaarallisuus, haavoittavuus, subjektiivisuus ja feminiinisyys.
Nyt on aika purkaa myytit ja katsoa tosiasioita suoraan silmiin. Filosofi ja psykoterapeutti Elli Akrén-Ebben mukaan ihmisen ei pidä kuunnella järkeä tai tunnetta.
”Käytämme jatkuvasti arkijärkeä, kun ratkomme arjen pulmia, teemme erilaisia listoja ja suunnitelmia. Syvempi ymmärrys syntyy kuitenkin pyrkimällä ymmärtämään sisäistä maailmaa ja sopeuttamalla se yhteen ulkoisen maailman kanssa, tunteita ja järkeä unohtamatta.”
Kaikki tunteet eivät ole samanlaisia. Osa niistä on nopeita ja reaktiivisia, kuten pelko ja naurun takana olevat tunteet. Syvemmältä tulevat tuntemukset ja tunteet vaikuttavat käyttäytymiseen joskus enemmän kuin reaktiiviset.
Itsetuntemus viisauden lähtökohtana
Antiikin Kreikassa ajattelun lähtökohtana ei Akrén-Ebben mukaan ollut järki tai tunne, vaan ihmiset tavoittelivat ymmärryksen kautta viisautta ja hyvää elämää. He pyrkivät myös käsittämään ympäröivää maailmaa ja maailmankaikkeutta. Tässä kaikessa tärkeää oli nous, ymmärrys.
”Nous on hyvin kokonaisvaltaista. Järki, ratio, taas jakautui laskelmoivaan, kekseliääseen järkeen eli arkijärkeen ja korkeampaan järkeen.”
Itsetuntemusta puolestaan pidettiin yhtenä viisauden lähtökohtana, ja sisäisen ymmärryskyvyn avulla ihminen pyrki hahmottamaan itseään ja muita.
Aristoteles piti tunteita ihmiselämän keskeisenä osatekijänä eikä rakentanut hyvän elämän mallia tunteiden jatkuvan kontrollin tai eliminoimisen pohjalle, kuten joissakin muissa sen ajan tunneteorioissa tehtiin. Hän ajatteli, että ihminen voi oppia kasvatuksen kautta tuntemaan tunteita oikein ja sopivalla tavalla.
”Tunne on reaktio johonkin. Se nousee ihmisen sisältä. Tunteesta nousee ajatus, ja ajatuksesta voi seurata toimintaa. Ihmiset eivät välttämättä aina havaitse tätä”, Akrén-Ebbe selvittää.
Kasvatusta pidettiin koko antiikin ajan tärkeänä. Ihmisen ajateltiin vaativan lapsuudesta alkavaa ja aikuisikään jatkuvaa kasvatusta, jotta hän pystyi elämään hyvää elämää. Siihen tarvittiin lisäksi hyveitä ja niiden noudattamista.
Arkeologinen kaivaus sisimpään
Ihminen on Akrén-Ebben mukaan puhtaan perustunteen pauloissa silloin, kun hän on vihan, innostuksen, rakkauden, rakastumisen, pelon tai ilon vallassa. Impulssit ovat hänestä eri asia.
”Ne kohoavat tiedostamattomasta, ja sieltä tihkuu tietoisuuteemme muutakin, josta emme ole tietoisia ja joka vaikuttaa päätöksiimme ja valintoihimme.”
Akrén-Ebben mukaan ihminen saattaa mieltää itsensä järkeväksi mutta toimii koko ajan huomaamattaan tiedostamattomasta tihkuvan ohjauksessa. Toisaalta ihminen saattaa kuvitella olevansa hyvin tunteellinen ja kokeva, mutta toimiikin koko ajan tiedostamattomien impulssien ohjaamana.
”Joku saattaa kuvitella, että tunne kertoo totuuden, mutta kysymys onkin impulssista, joka kumpuaa tiedostamattomasta ja josta seuraa ajatuksia ja tekoja. Joku toinen taas saattaa ajatella, että toimii aina järkevästi, mutta toimiikin itse asiassa saamiensa ohjeiden ja neuvojen mukaan, eikä pohdi asioita itsenäisesti.”
Akrén-Ebben mielestä Suomessa arvostetaan järkeä, vaikka se ei välttämättä toteudu käytännössä.
”Luulemme arvostavamme järkeä, mutta emme välttämättä toimi järkevästi, vaikka luulemme niin. Joskus jopa vaikuttaa, että Suomessa pidetään tunteiden piilottamista, sitä, että niitä ei näytetä, järkevänä toimintana. Valitettavasti suomalaisia ohjaavat myös aika paljon traumat ja pelko, ja meillä on paljon ylisukupolvista taakkakertymää.”
Tiedostamattomaan, josta kumpuaa erilaisia impulsseja, voi kuitenkin saada yhteyden.
”Ihminen voi oppia jäljittämään sisäisten impulssien reittejä.”
On siis mahdollista oppia tekemään arkeologisia kaivauksia sisimmässään.
”Sitä kautta voi vapautua tuulimyllynä olemisesta, jolloin erilaiset tuulet, vaihtelevat impulssit, pyörittävät myllyä milloin mihinkin suuntaan”, Akrén-Ebbe sanoo.
Tunteet antavat voimaa toimia
Järkeen ja tunteeseen on myös erilaisia näkökulmia. Kouluttajapsykoterapeutti Arto Pietikäisen mukaan ihmisellä on hyvin rikas ja monipuolinen tunnejärjestelmä. Tunteet ovat kehollisia reaktioita ja viestintuojia, jotka kertovat, mikä on meille tärkeää ja arvokasta. Ne myös motivoivat ja antavat meille rohkeutta ja voimaa toimia.
Järki liittyy hänen mukaansa rationaaliseen ajatteluun.
”Se on mahtava ongelmanratkaisun ja luovuuden väline. Järkimieleen kuuluu looginen päättely, tavoitteellinen ajattelu ja seurausten arviointi. Ilman sitä ihmisen on vaikea suunnitella, ratkoa ongelmia tai olla tavoitteellinen”, Pietikäinen sanoo.
Oikeassa elämässä järki ja tunteet kietoutuvat yhteen. Tunteet vaikuttavat ihmisen ajatteluun ja käyttäytymiseen, ja ajattelu, järkeily ja ongelmanratkaisu ovat vahvasti yhteydessä tunteisiin. Kumpaa sitten kannattaa kuunnella, järkeä vai tunnetta?
”Tarvitsemme molempia, järkimieltä ja tunnemieltä. Se on selvä.”
Tunnemieli ohjaa impulsseihin
Tunteilla on Pietikäisen mukaan paljon viisaita viestejä arvoista, intuitiosta, sisäisestä viisaudesta ja sisäisestä tiedosta. Jos ihminen toimii pelkän järjen varassa ja on looginen, analyyttinen ja älyllinen, hän saattaa ohittaa tärkeää informaatiota, jolla voi olla merkitystä päätöksenteossa ja omien arvojen tunnistamisessa.
”Ylijärkeily saattaa vieraannuttaa omista tunteista niin, ettei niitä enää edes tunnista. Silloin ihmisen sielunmaisema on kuin kylmä, karu aavikko, ja on mahdoton elää rikasta elämää”, Pietikäinen sanoo.
Erityisesti ihmissuhteissa tarvitsemme tunteita.
”Ihmisestä syntyy epäempaattinen ja kylmänkalsea vaikutelma, jos hän ryhtyy ratkomaan ystävänsä ongelmia analyyttisesti silloin, kun ystävä kaipaa emotionaalista tukea ja myötätuntoa.”
Toisaalta, jos pelkät tunteet ohjaavat meitä, olemme Pietikäisen mukaan pian liemessä. Ylikorostunut tunnemieli nimittäin ohjaa meitä hyvin impulsiiviseen toimintaan.
”Sanomme, mitä sylki suuhun tuo. Teemme ihmissuhteissa asioita, joita joudumme katumaan jälkikäteen. Jäämme helposti koukkuun päihteisiin ja muihin riippuvuuksiin. Tavoittelemme välitöntä mielihyvää, mistä seuraa poukkoilevaa käyttäytymistä”
Viisas mieli yhdistelee järjen ja tunteet
Jos mieli on tunteiden vallassa, se suurentelee ja vääristelee Pietikäisen mukaan tosiasioita. Katsomme silloin kaikkea värittyneiden tunnelasien läpi ja toimimme sen mukaan.
”Silloin tarvitaan tunnesäätelyn taitoja niin, että ihminen pystyy elämään tasapainossa tunteidensa kanssa.”
Pietikäinen puhuu järki- ja tunnemielen lisäksi viisaasta mielestä, jossa yhdistyvät järki- ja tunnemielen parhaat puolet. Viisas mieli huomioi tunteiden viestit ja intuitiivisen viisauden. Se käyttää kuitenkin myös järkeä, eikä ole tunteiden vietävissä.
Ihminen tarvitsee sekä järkeä että tunnetta, ja se on erityisen selvää suurissa päätöksissä, kuten puolison, koulutuspaikan ja ammatin valinta, lasten hankinta tai asunnon ostaminen. Pienemmissä arkisissa päätöksissä voi jompikumpi, järki tai tunne, ottaa johtopaikan ilman, että siitä seuraa välttämättä suuria hankaluuksia.
”Viisas mieli kykenee tarkastelemaan järkevästi valintojen tai vaihtoehtojen myönteisiä ja kielteisiä seurauksia. Se harkitsee asioita, ja sen tekemissä valinnoissa on mukana tunteiden ja arvojen tuomaa väriä, eikä se päätä asioita pelkän järjen varassa”, Pietikäinen sanoo.
Myös myötätuntoisuus kuuluu viisaan mielen piiriin.
”Siinä on enemmän tunnemieltä kuin järkimieltä. Myötätunnolla itseä ja toisia kohtaan on tilausta.”
Itsetuntemus kannattaa
Osa ihmisistä on luonteeltaan enemmän tunneihmisiä ja toiset taas seuraavat järkeä. Meillä on erilaisia taipumuksia ja erilainen perimä. Lapsuudenkodeissamme on ehkä arvostettu enemmän jompaakumpaa. Kaikki se vaikuttaa toimintaamme ja kiinnostuksen kohteisiimme.
Toisaalta usein riippuu tilanteesta, kumpi on tärkeämpi, empatiakyky ja tunteet vai järkevä harkinta. Voi myös olla, että tunteet vaikuttavat elämäämme ylipäätään enemmän kuin itse tajuamme.
Tosiasiassa meitä ei useinkaan ohjaa tunne tai järki vaan yhteiskunnan ja kulttuurin yleiset ohjelmoinnit. Toimimme helposti automaattiohjauksella, jolloin valintojen takana ovat vanhempamme, puoliso, kasvatus, koulutus, yleiset arvostukset, oma viiteryhmä tai ajan henki.
Pietikäisen mukaan ihmisen on hyvä tutustua itseensä ja sisäiseen maailmaansa. Puutteellinen itsetuntemus ja automaattiohjaukseen perustuva ajattelu, tunteminen ja käyttäytyminen voi johtaa ihmisen itsensä ja hänen ympäristönsä kannalta hankaliin tilanteisiin ja valintoihin.
Akrén-Ebbe puhui edellä samasta asiasta puhuessaan tiedostamattomasta tihkuvan ohjauksesta.
”Kyky painaa pausea, pysähtyä, hypätä vähän etäämmälle tarkastelemaan valintatilannetta, on tärkeä. On hyvä kyetä kuuntelemaan, mitä omat arvot ja tunteet tässä kohdassa sanovat. Kyky ottaa aikalisä ja harkita ovat olennaisia ihmiselämässä”, Pietikäinen sanoo ja jatkaa:
”Tietoisuustaitoihin kuuluu kyky tunnistaa, mitä mielessä liikkuu, millaisia impulsseja siellä on, mihin suuntaan ajatukset houkuttelevat, mihin suuntaan arvot ja tavoitteet vievät, ovatko ne samansuuntaisia.”
Tunnetaidot kunniaan
Kyky kuunnella itseään on tärkeä. Näin ihminen saa enemmän valinnanvapautta elämässään. Kumpaa meillä sitten kaiken kaikkiaan arvostetaan enemmän, järkeä vai tunnetta?
Arto Pietikäinen arvelee, että koulujen opintosuunnitelma paljastaa, kumpaa arvostetaan enemmän. Aiemmin lasten päähän kaadettiin koulussa pelkkää tietoa.
”Enää koulujen yhteydessä ei puhuta pelkästään tiedon lisäämisestä vaan myös tunne- ja tietoisuustaidoista. Niitä on alettu selvästi arvostaa aiempaa enemmän. Päiväkodeissakin on alettu lapsille opettaa tunnetaitoja. Se tarkoittaa, että arvostukset ovat muuttumassa.”
Lähteenä käytetty myös: Jaana-Mirjam Mustavuori: Tunnevirrassa – Ymmärrä tunteita. 21 näkökulmaa tunteisiin. Viisas Elämä 2017.
Tunne ja järki päätöksenteossa
Jos ihminen on esimerkiksi ostamassa uutta asuntoa, hän tarvitsee sekä tunne- että järkimieltä hyvän päätöksen tekemiseen.
Järkimieli
- analysoi eri vaihtoehtojen plussia ja miinuksia, hyötyjä ja haittoja.
- kartoittaa valinnan todennäköisiä seurauksia.
- hankkii ja analysoi tietoa.
Tunnemieli
- panee merkille asuntonäytöissä heränneet myönteiset ja kielteiset tunteet ja eri vaihtoehtojen plussat ja miinukset tunteiden kannalta.
- tunnistaa toiveet, odotukset ja mieltymykset sekä huomioi epävarmuudet ja pelot.
- kuuntelee intuitiota.
Viisas päätöksentekijä kuuntelee sekä järkeä että tunnetta. Hän nukkuu muutaman yön yli ennen päätöksentekoa ja antaa aivojen prosessoida asioita. Hän ei tee nopeaa päätöstä vaan harkitsee ja käyttää tietoisuustaitoja hyödykseen päätöksenteossa.
Lähde: Arto Pietikäinen
Elli Akrén-Ebbe
on filosofi, psykoterapeutti, kouluttaja ja kääntäjä, joka vetää Kriittisellä korkeakoululla tiedostamattoman kirjoittamisen kurssia. Hän viimeistelee parhaillaan kirjaa tiedostamattomasta ja ymmärtämisestä. Akrén-Ebbe asuu Tanskassa ruokokattoisessa talossa ja harrastaa joogaa. Perheeseen kuuluu puoliso, neljä lasta, joista kaksi on aikuisia, kaksi lastenlasta, viisi kissaa ja koira.
Arto Pietikäinen
on kouluttajapsykoterapeutti ja tietokirjailija, joka opettaa hyväksymis- ja omistautumisterapia-menetelmiä. Hänen kirjojaan ovat muun muassa Joustava mieli (Duodecim 2009) ja Kohti arvoistasi (2022). Pietikäinen asuu Orivedellä ja harrastaa maastopyöräilyä, polkujuoksua, elokuvia ja lukemista. Perheeseen kuuluu puoliso, kolme lasta ja kaksi lastenlasta.
