Pitkän työpäivän jälkeen olo tuntuu rättiväsyneeltä, eivätkä voimat tunnu enää riittävän mihinkään. Istahtaminen jalkojenhoitajan hoitotuoliin tuntuu mukavalta, kun ei tarvitse hetkeen tehdä mitään. Tunnin päästä väsymys on kaikonnut ja olo on kevyt ja energinen. Onko tunne tuttu sinullekin?
Jalkojenhoitaja Krista Kallio tuntee ilmiön. Sekä ammattilaisen tekemä jalkojenhoito että jalkojen omahoito tuovat kokonaisvaltaisesti hyvää oloa.
”Olemme yleensä koko päivän jalkojen päällä, ja jalkaterät joutuvat kannattelemaan valtavan paljon painoa. Usein emme vain ajattele asiaa. Kun jalkoja hoidetaan, koko olemus virkistyy.”
Jalkojen terveyttä voivat heikentää monet eri asiat, kuten liian pienet tai muuten epäsopivat kengät, liiallinen istuminen tai seisominen, liian vähäinen tai rankka liikkuminen, ylipaino, rakenteelliset muutokset, erilaiset sairaudet ja jotkut lääkkeet.
Jalkojenhoitajan vastaanotolla apua voi saada moniin arkisiin jalkavaivoihin, jotka eivät vaadi lääkärin hoitoa. Tavallisia syitä hakeutua vastaanotolle ovat esimerkiksi kipeät känsät ja kovettumat, jalka- ja kynsisieni, vaivaisenluu, vasaravarpaat, kynsien paksuuntuminen ja sisään kasvaneet kynnet.
”Jo kovettuma tai sisään kasvanut kynsi voi aiheuttaa niin paljon kipua, ettei pysty kunnolla kävelemään. Silloin vaivaan kannattaa lähteä hakemaan apua.”
Rasvaa jalat, älä raspaa
Jalkojen hyvinvoinnin kannalta olennaista on säännöllinen omahoito. Jalat on hyvä pestä ja kuivata huolellisesti päivittäin. Kuivatessa erityistä huomiota kannattaa kiinnittää varpaiden väleihin, sillä jos niihin jää kosteutta, niihin syntyy myöhemmin helposti hautumia. Ne ovat suoria infektioportteja esimerkiksi jalkasienelle.
”Jos hautumia pääsee tulemaan, niitä voi hoitaa esimerkiksi lampaanvillalla. Aamulla varpaiden väliin kannattaa laittaa pienet tupot villaa, jotka imevät kosteutta ja ehkäisevät jalkasienen syntyä”, Kallio kertoo.
Jalat on myös hyvä rasvata päivittäin, jotta niiden iho pysyy ehjänä ja pehmeänä. Jos tuntuu, että rasvaus jää iltaisin esimerkiksi siksi, että voide sotkee lakanat, on hyvä etsiä jokin muu sopiva tapa. Esimerkiksi alkuilta voi olla parempi ajankohta. Kun rasvauksen jälkeen jalkaan laittaa sukat vähäksi aikaa, tahriintumista ei tapahdu. Illalla nukkumaan mennessä sukat voi ottaa pois.
Raspin käyttöä kovettumien hoidossa ei nykyään enää suositella. Mitä enemmän ihoa hangataan, sitä enemmän se alkaa puolustautua ja tuottaa lisää ihosolukkoa raspattuun kohtaan. Seurauksena iho paksuuntuu entisestään. Sen sijaan jalkojen kuorinta kerran viikossa tai pari kertaa kuukaudessa tekee jalkojen iholle hyvää.
Jos jalkoja ei rasvaa ollenkaan, niiden iho alkaa paksuuntua ja hilseillä. Kovettumien alle taas saattaa tulla painehaavoja ja känsiä. Lisäksi jalkoihin saattaa tulla kipeitä ja syviä halkeamia.
Jaloittele vaihtelevassa maastossa
Ehjä, hyvin hoidettu ja kosteutettu iho ehkäisee myös jalka- ja kynsisieni-infektioita. Jos iho taas on kuiva ja halkeileva ja varvasväleissä on hautumia, jalkasieni tarttuu helposti märkätiloista, kuten uimahalleista ja kylpylöistä.
Jos jalkasienen sattuu saamaan, se talttuu yleensä melko hyvin apteekin itsehoitolääkkeillä. Joskus sieni-infektio tarttuu kuitenkin myös kynsiin esimerkiksi varvasväleissä olevasta jalkasienestä. Silloin kynnessä on yleensä jokin vaurio.
”Kynsisieni on usein vaikeammin hoidettava kuin jalkasieni. Se voi myös vaatia lääkärissä käyntiä. Sen ehkäisemiseksi kannattaa ehdottomasti pitää hyvää huolta kynsistä”, Krista Kallio neuvoo.
Jotta jalat voivat hyvin, ne tarvitsevat myös säännöllisesti liikettä. Istumatyössä kannattaa nousta puolen tunnin välein jaloittelemaan. Pienikin liike aktivoi jalkojen verenkiertoa ja lihaksia.
Jalat pitävät myös vaihtelevassa maastossa liikkumisesta. Kävelylenkki esimerkiksi metsässä aktivoi jalkaterän lihaksia paljon tehokkaammin kuin asfaltilla kävely.
Jätä kenkiin tilaa varpaille
Mukavat ja sopivat kengät ovat jalkojen hyvinvoinnin kannalta olennaisen tärkeä asia. Jalkojen toimintaa parhaiten tukevat kengät ovat joustavat, kevyet, suoralestiset, ohutpohjaiset ja iskuvaimennetut.
Hyvissä kengissä jaloilla on tarpeeksi tilaa liikkua. Varpaiden on päästävä koukistumaan, ojentumaan ja harottumaan niiden sisällä, jotta jalkaterä toimii oikein. Kävelykengissä pisimmän varpaan eteen olisi hyvä jäädä vähintään sentti, juoksukengissä jopa 1,5 senttiä. Liian isoissa kengissä jalkaterä ei pääse liikkumaan suoraan.
Valitettavasti suurella osalla ihmisiä on tapana hankkia liian pieniä kenkiä. Tavan taustalla voi olla niin tottumuksia kuin vanhoja kauneusihanteita, joiden mukaan varsinkin naisten jalkineiden pitäisi olla mahdollisimman sirot.
”Vääränlaisista kauneusihanteista seuraa tilanteita, joissa varsinkin isojalkaiset naiset tunkevat jalkojaan jopa pari numeroa liian pieniin kenkiin. Se on jaloille ja koko keholle valtava rasite.”
Liian pienistä ja epäsopivista kengistä seuraa helposti erilaisia känsiä, kovettumia, haavaumia ja vasaravarpaita. Ihoon voi jokaisella askeleella syntyä erilaisia kudosvaurioita. Vähitellen myös erilaiset kivut voivat alkaa lisääntyä.
Jalat eivät myöskään pidä trendikkäistä paksupohjaisista ja painavista kengistä. Paksu ja kova pohja muuttaa askellusta. Vuosien mittaan seurauksena voi olla jalan lihasten ja nivelten jäykistyminen.
Koroistakaan jalat eivät pidä, mutta lyhytaikainen korkokenkien käyttö esimerkiksi juhlissa ei myöskään ole kovin haitallista.
”Korkokenkien käytön jälkeen jalat saa hyvin elpymään jalkavoimistelulla”, Kallio vinkkaa.
Ota jalkavoimistelu tavaksi
Jalkaterät ja nilkat rakastavat jalkavoimistelua, sillä se parantaa jalkojen oikeanlaista toimintaa. Säännöllinen harjoittelu muun muassa vahvistaa ja venyttää jalkojen alueen lihaksia ja auttaa pitämään nivelet hyvässä kunnossa. Lisäksi alaraajojen verenkierto paranee. Palkintona on virkeät jalat, jotka saavat olon tuntumaan pirteältä
1. Lämmittele jalat
Käy lyhyellä kävelylenkillä tai koukistele ja ojentele jalkoja. Voit myös hieroa jalkaterät lämpimäksi pienellä pallolla tai rullalla.
2. Tee tiskirättivenytys
Ota käsillä kiinni jalkaterästä ja väännä jalkaterää lempeästi vastakkaisiin suuntiin kuin tiskirättiä.
3. Harota varpaita
Leikkaa tennispallo puoliksi ja laita toinen puoli maahan. Laita jalan etuosa pallon päälle ja kantapää lattiaan. Jalkaterä on oikeassa kohdassa, kun varpaiden tyvinivelet koskettavat palloa. Harota kaikki varpaat hitaasti auki ja sen jälkeen paina varpaita pallon päälle. Toista harjoite 10 kertaa molemmilla jaloilla.
Vinkki! Jos sinun on vaikea harotella varpaita, voit tarvittaessa auttaa niitä käsin erilleen toisistaan.
4. Nosta tavaroita
Levitä lattialle kevyitä tavaroita, kuten pieni pyyheliina, nenäliina tai vaate. Tartu tavaraan varpailla ja siirrä se toiseen paikkaan. Toista harjoite 10 kertaa molemmilla jaloilla.
5. Pyöritä jalalla palloa
Seiso suorana, kumarru eteenpäin ja kurkota käsiä kohti lattiaa. Kuulostele, miltä kehossa tuntuu. Sen jälkeen sujauta jalkapohjan alle tennispallo tai muu pieni pallo ja pyörittele sitä pituussuunnassa pari minuuttia. Toista toiselle puolelle. Kumarru jälleen eteenpäin ja kurkota käsiä kohti lattiaa. Huomaatko eron?
Kehon kireydet voivat johtua jalkapohjien faskioiden kireyksistä. Pallohieronta vapauttaa koko kehon takaosan jäykkyyttä. Käsiä voi helpon harjoitteen avulla saada kurkotettua jopa 10 senttiä alaspäin.
6. Venytä varpaita
Ota seinästä tarvittaessa tukea ja käännä toisen jalan varpaiden päälliosat lattiaa kohden. Anna varpaiden venyä hetki. Toista molemmilla puolilla.
7. Venytä pohkeita
Tuo kantapää lattiaan ja päkiä seinää vasten. Anna pohkeen venyä hetki. Toista molemmilla puolilla.
+ Hampaiden pesu
Kun peset sekä aamulla että illalla hampaat yhdellä jalalla seisten, treenaat jalkapohjan lihaksia ja tasapainoa.
Paljastavat jalat
Jalkaterät kaipaavat hyvää hoitoa ja hemmottelua. Ammattilaiselle ne voivat kertoa jopa sairauksista. Tuottaja Heini Lehtosalo kokeili jalkahoitoa:
”Jalkaklinikka Kristallissa soi rauhallinen musiikki. Monin tavoin se muistuttaa tavallista kauneushoitolaa, mutta täällä huomio kiinnittyy pääasiassa jalkoihin – sekä niiden hemmotteluun että terveyteen.
Hoidon aluksi nousen podoskoopille eli jalkapeilille. Se paljastaa jalkojeni painopisteet, kuormituksen sekä mahdolliset asentovirheet. Itselläni toiselle pikkuvarpaalle ei jakaudu lainkaan painoa.
Seuraavaksi mitataan jalkateräni pituus. Se vaikuttaa siihen, minkälainen kengät olisivat parhaat. Jalkani ovat yhtä pitkät, mutta toinen on hieman toista leveämpi, mikä vaikuttaa kengänkokoon ja lestileveyteen.
Asentotunto syyniin
Varpaideni liikkuvuus tarkistetaan seuraavaksi. Hoitaja katsoo, kuinka pystyn harittamaan ja koukistamaan niitä. Myös nilkkojen liikeradat tutkitaan. Jäykkyys nivelessä voi aiheuttaa virheasennon, joka lopulta voi vaikuttaa lonkkaan asti.
Ensimmäisellä hoitokerralla tarkistetaan myös, miten hermostoni toimii. Ääniraudalla selvitetään suuremmat asentotunnot ja ohuella monofilamentilla pieniä hermoja. Tarkistus voi paljastaa jatkohoitotarpeet, kuten lääkärintutkimuksen. Esimerkiksi jalkojen tunnottomuus voi olla merkki mahdollisesta diabeteksen aiheuttamista hermovaurioista.
Mittausten jälkeen jalkani pääsevät lämpimään kylpyyn. Sen jälkeen kantapäistäni poistetaan kovettumat, kynteni leikataan ja hoidetaan sekä kynsinauhani siistitään ja hoidetaan.
Lopuksi jalkani rasvataan. Saan myös ohjeet omahoitoon, joka sisältää jumppaohjeet jalkaterieni liikkuvuuden parantamiseksi. Hoidot suunnitellaan yksilöllisesti tarpeen mukaan.”
Jalkojen perushoidon teki Krista Kallio Jalkaklinikka Kristallissa. Jalkaklinikkakristalli.fi
Krista Kallio
on jalkojenhoitaja, lähihoitaja ja kosmetologi, joka on 2,5 vuotta pitänyt omaa jalkaklinikkaa Helsingissä. Hän työskenteli ensin kosmetologina ja huomasi, että asiakkailla oli paljon jalkavaivoja. Siksi hän halusi opiskella jalkojenhoitoa myös terveyden näkökulmasta ja suoritti lähihoitajan tutkinnon jalkojenhoidon osaamisalalta.
Omista jaloistaan Krista pitää huolta päivittäisellä rasvauksella, jalkavoimistelulla sekä satunnaisella jalkakylvyllä ja kuorinnalla. Kun mieli kaipaa piristystä, hän lakkaa varpaankynnet kauniin punaisiksi.
