Ihmiset sietävät tylsyyttä yhä huonommin - asiantuntija kertoo, miten välttää sisältöähkyn vaaralliset seuraukset

Ihmiset sietävät tylsyyttä yhä huonommin - asiantuntija kertoo, miten välttää sisältöähkyn vaaralliset seuraukset
Taustalla pyörii Youtube-video, kuulokkeissa soi uusi podcast. Kun muiden ihmisten tuottama sisältö täyttää kaikki tyhjät hetket, unohtuuko itsensä kuuntelu? Tylsyys on aivoille ja mielelle elintärkeää.

Pari vuotta sitten Aino Katri Vuoriluoto päätti kokeilla äänikirjasovellusta. Hän jäi koukkuun heti. Vuoriluoto kuunteli kirjoja treenatessa, kävellessä, siivotessa ja bussipysäkillä. Milloin vain eteen tuli tylsä hetki, Vuoriluoto nappasi äänikirjan päälle.

Sitten hän löysi Youtube-videot. Ne pyörivät, kun hän meikkasi aamulla tai tiskasi illalla astiat.

– Harmittelin jopa, ettei videoita voinut katsoa ulkona juostessa, Vuoriluoto muistelee.

Lopulta elämään tulivat myös podcastit, jotka täyttivät viimeisetkin tyhjät hetket.

Silloin Vuoriluoto havahtui. Hän oli pitkään kirjoittanut blogia, ja tekstit olivat syntyneet vaivatta. Yhtäkkiä päässä ei ollut yhtään ideaa, ja sormet rummuttivat näppäimistöllä tyhjää.

Vuoriluoto huomasi, ettei antanut ajatuksilleen aikaa kehittyä ideoiksi.

– Jos täytän joka hetken elämästäni muiden tekemillä sisällöillä, milloin minulla on aikaa omille ajatuksilleni?

Vinkki: Jätä välillä puhelin kotiin ja lähde kävelylle metsään. Näin et voi sortua kiusaukseen selata somea.

Tyhjät hetket ovat muuttumassa synonyymiksi tylsille hetkille, pohtii sosiaalisen median tutkija Suvi Uski. Ja tylsyys taas on tila, jota siedämme yhä huonommin.

– Joutohetkien yli ei tarvitse sinnitellä. Nopeat, helpot ja jollain tavalla palkitsevat sisällöt ovat koko ajan käden ulottuvilla älypuhelimessa, Uski sanoo.

Evoluution näkökulmasta tylsyys on kuitenkin aivoille paljon tutumpi ja hyödyllisempi tila kuin viihtyminen.

Aivot tarvitsevat tyhjäkäynnin hetkiä, sillä ne kehittävät muistia, älykkyyttä ja luovuutta.

Luovuus ei tarkoita vain taideteoksia ja huikeita innovaatioita, vaan arjessa oppimista, uusien ideoiden ja tekemisen tapojen keksimistä. Ongelmanratkaisu vaatii tietoista ponnistelua, mikä taas tarkoittaa omiin ajatuksiin keskittymistä.

Saman huomasi Aino Katri Vuoriluotokin. Hän hoksasi, että ideat blogiteksteihin olivat usein syntyneet ohimennen kävelylenkin aikana. Hän asui pitkien etäisyyksien päässä ja liikkui paljon jalan. Silloin ajatukset virtasivat vapaasti.

– Kävellessä mieleeni pulpahti ajatus, jota ehdin työstää matkan ajan. Kotiin päästessä minun tarvitsi vain istua ja kirjoittaa ylös valmiiksi muotoutunut teksti, Vuoriluoto kertoo.

Hyödyttömältä tuntuva hetki voi olla mielelle tuiki tärkeä.

Silti viihteen määrää oli vaikea karsia. Vuoriluoto nautti hyvästä olosta, jota sisällöt tarjosivat. Oli kevyitä ja hauskoja podcasteja ja Youtube-videoita. Äänikirjasovelluksesta löytyi teoksia niin itsensä kehittämiseen, syvällisten tarinoiden tarpeisiin kuin kevyeksi taustahälyksi.

– Tunsin, että erityisesti kirjoja kuuntelemalla saan tehtyä joutilaisistakin hetkistä merkityksellisiä. Sain ikään kuin luettua kirjoja enemmän kuin vuosikausiin, Vuoriluoto sanoo.

Sosiaalisen median sisällöt on harjattu huippuunsa palvelemaan aivojen viihdemoodia. Aina kun kuuntelemme tai katsomme kiinnostavia sisältöjä, aivoissa erittyy pieni määrä mielihyvähormonia, dopamiinia.

Kun ihminen oppii toiminnan tuottavan iloa, hän toistaa sitä uudestaan ja uudestaan, vaikka tapa ei enää tuottaisikaan mielihyvää. Tämän takia ihminen surffailee sosiaalisessa mediassa tai nettikaupoissa tuntikausia, kunnes huomaa, että aika hujahti ohi, eikä taaskaan tullut tehtyä mitään.

E-kirja tai podcast voi tuntua ajan hyötykäytöltä. Vika ei olekaan välttämättä sisällöissä, vaan siinä, että jatkuva ääni- ja kuvavirta on katkeamaton. On hyvä antaa aivoille virikkeitä, mutta ajatuksia täytyy myös ehtiä työstää.

Päättymätön feedi kuitenkin koukuttaa. Esimerkiksi Instagram tarjoaa loputtomasti uusia kuvia, mikä saa aivot uskomaan, että paras on aina vielä edessäpäin. Olennaisinta on nautinnon odotus.

– Aivot ovat tottuneet odottamaan jatkuvia piristysruiskeita, Uski kertoo.

Vaikka jokainen ärsyke kutittelee aivoja, sisällöt eivät jätä tarkkoja muistijälkiä. Illalla moni ottaa puhelimen käteen ja selailee vielä kerran feedistä toiseen. Keskimääräinen käyttäjä vilkaisee älypuhelintaan 150–220 kertaa päivässä.

Kuvat, tekstit ja äänet vilahtavat silmien ohi. Joku niistä tuntuu ihanalta, toinen epämiellyttävältä, kolmas pelottavalta. Aivot eivät ehdi pysähtyä minkään näistä tunteista äärelle.

Kun puhelimen laittaa pois ja yrittää nukkua, voi olla epämääräisen paha mieli. Sisältöjä on kuitenkin mennyt ohi silmien niin paljon, että on mahdoton jäljittää, mistä huono olo tulee.

– Kun syytä ei löydy, eivät aivot pysty käsittelemään tunnetta, Uski sanoo.

Jatkuviin ärsykkeisiin tottuneelle virikkeetön tilanne voi olla kestämätön. Kuusi vuotta sitten yhdysvaltalaisen Virginian yliopiston tutkijat selvittivät, pystyvätkö ihmiset viihdyttämään itseään pelkillä ajatuksillaan.

Kokeeseen osallistui 800 ihmistä, jotka viettivät hiljaisuudessa 6–15 minuuttia tekemättä mitään. Yli puolet osallistujista kertoi kokeen olleen hankala.

Jos ihminen ei vietä aikaa ajatustensa kanssa, on vaarana, että hän vieraantuu niistä. Omat ajatukset alkavat tuntua pelottavilta ja vastenmielisiltä.

Aivojen ajatusvirta ei katoa, vaikka sen patoaisi, Uski muistuttaa. Jos ajatusten ei anna tulla pintaan, ne voivat ryöpsähtää esille myöhemmin.

Omien ajatusten kuuntelulla on Uskin mielestä turhan ylevä kaiku.

– Kuin olisi erikseen henkisyyttä ihannoivia hippejä, jotka meditoiden kuuntelevat omia ajatuksiaan. On jokaisen ihmisen etu olla sinut itsensä kanssa, Uski sanoo.

Vaatii tietoista ponnistelua jättää puhelin kotiin tai napauttaa video pauselle. Hiljaisuus voi aiheuttaa jopa fyysiseltä tuntuvia oireita: ahdistusta ja kärttyisyyttä.

Uski lupaa, että olo helpottaa nopeasti sen jälkeen, kun on päässyt ensimmäisen kynnyksen yli.

– Virikkeetön hetki voi itse asiassa olla äärimmäisen nautinnollinen ja hyödyllinen. Puhelimen käytön vähentäminen itse asiassa lisää onnellisuuden kokemuksia.

Vinkki: Ajasta puhelimeen viisi minuuttia ja ajattele aika omia asioitasi. Jos se tuntuu mahdottomalta, kokeile ensin kahta minuuttia.

Aino Katri Vuoriluoto alkoi tietoisesti vähentää sisältöjen kuluttamista. Ensimmäiseksi hän jätti kuulokkeet kotiin lähtiessään ulos kävelemään. Hän teki itselleen säännöt:

– Päätin, että metsässä kuuntelen vain metsää.

Erityisesti hiljaiset hetket ovat auttaneet ongelmien ratkomisessa.

– Kun negatiiviset ajatukset pulpahtavat pintaan omaa tahtiaan, niitä on helpompi käsitellä. Jos ne patoutuvat, ne kasvavat nopeasti muodottomiksi pahanolon möykyiksi, Vuoriluoto sanoo.

Ajatuksiin syventymisen jälkeen hän koki pystyvänsä reagoimaan paremmin elämänsä ongelmakohtiin. Elämä tuntui hallittavalta.

Jälkikäteen Vuoriluoto on tajunnut, että jatkuva viihteen kuluttaminen oli myös pakokeino. Sisältövirta vei huomion oman elämän ongelmista.

– Kun vähän ahdistaa, huomaan helposti palaavani taas tähän tapaan ja laittavani päälle jotain helppoa ja viihdyttävää, Vuoriluoto kertoo.

Hän ajattelee olevansa nykykulttuurin tuote: ihminen, jonka tylsyys tekee rauhattomaksi. Hän kestää huonosti odottamista tai tekemistä, joka ei tunnu hauskalta.

Tärkeää on tasapainon löytäminen. Vuoriluoto sallii itselleen edelleen viihdyttävät sisällöt tietyissä tilanteissa.

– Töihin lähtiessä on parempi fiilis, kun aamutoimien taustalla pyörii hyväntuulisia kauneusvinkkejä, hän kertoo.

Nukkumaan mennessä hän laittaa päälle äänikirjan. Se on tuonut avun vuosikausien nukahtamisongelmiin.

Kolme kirjaa levolliseen mieleen

1. Aivoja kannattaa huoltaa jokaisessa elämänvaiheessa. Pää joutuu lujille eri tavoin eri ikäkausina, joten kirjassa käydään läpi elämänkaaren keskeiset kysymykset. Leeni Peltonen ja Minna Huotilainen: Tunne aivosi.

2. Suuret ajattelijat ovat kävelleet paljon. Jos niinkin erilaiset nerot kuin Friedrich Nietzsche, Arthur Rimbaud ja Mahatma Gandhi ovat uskoneet kävelemiseen, siinä täytyy olla jotain. Frédéric Gros: Kävelyn filosofia.

3. Ikävystyminen on tie itsensä tutkimiseen ja kasvokkain oloon itsensä kanssa. Viihdyttävästi kirjoitettu teos lupaa, että tylsyys on luovuuden alku. Juha Hakala: Tylsyyden ylistys.

Mielitreeni: Tee lisää tilaa mielelle

Viihteellä on paikkansa elämässä, mutta järjestä tilaa myös omille ajatuksille. Näillä keinoilla pääset puheisiin itsesi kanssa.

  1. Tee lista sisällöistä, joita olet kuluttanut viimeisen viikon aikana. Alleviivaa ne, joita pohdit itseksesi jälkeenpäin.
  2. Listaa tilanteita, joissa kaipaat viihdykettä jonkun muun tekemisen taustalle. Viivaa sitten yli ne tilanteet, joissa valitset jatkossa keskittyä omiin ajatuksiisi.
  3. Ole hiljaa ensin 6, sitten 15 minuuttia. Kirjaa ylös, miltä tuntui ja mitä ajatuksia se sinussa herätti.
  4. Kirjoita ylös kolme luontokohdetta, jotka ovat kävelymatkan päässä. Vieraile niissä ilman älypuhelinta.
  5. Mitkä teemat vaatisivat elämässäsi pohdintaa ja ongelmanratkaisua? Listaa asiat ja aika, milloin ajattelet vain niitä. Voit yhdistää pohdinnan kävelyretkiin metsässä.

Juttu on julkaistu Kotivinkki-lehdessä 15/2020.

Julkaistu: 9.9.2020
Kommentoi »