Voi hyvin

Iholle piirtyvät elämän jäljet

Iholle piirtyvät elämän jäljet
Jännittävä tilanne saa punan humahtamaan kasvoille. Atooppinen ihottuma lisää riskiä sairastua masennukseen. Iholla näkyvät niin ikä, elintavat, sairaudet, tunteet kuin sisäinen kauneuskin. Mitä sinun ihosi kertoo?

Kuin muuri ihmisen ja maailman välissä. Sitä iho on. Se suojaa meitä kemikaaleilta, auringon ultra¬violettisäteilyltä, bakteereilta, hankautumiselta ja iskuilta.

”Iho säätelee elimistön lämpötilaa, tuottaa D-vitamiinia, estää kosteuden haihtumista kehosta ja välittää tuntoaistimuksia”, kertoo ihotautien ja allergologian erikoislääkäri Sanna Poikonen Pihlajalinnasta.

Iho on ihmisen suurin elin. Ilman ihoa ihminen olisi kovin paljas maailman uhkia vastaan ja meiltä jäisi puuttumaan paljon tietoa ympäristöstä.

Mieti, miltä tuntuu, kun joku koskettaa ihoasi hellästi, auringonsäteet lämmittävät tai raaka viima puraisee. Ihon kautta voi välittyä näin myös tunteita ja tuntemuksia.

Iho muuttuu ympäristön mukaan. Se on erilainen eri vuorokauden- ja vuodenaikoina. Päivisin se kaipaa suojaa aurinkoa ja ilman epäpuhtauksia vastaan. Öisin suojaa ei tarvita, vaan silloin on aika ravita ihoa. Siksi päivä- ja yövoide ovat usein erilaiset. Ihollakin on siis rytmi.

”Yöllä iho parantaa itseään, ja aamulla sen pinnalla on kerros likaa ja kuona-¬aineita. Päivällä se taas tuottaa yötä enemmän rasvaa suojaksi lämpötilanvaihteluita ja kuivaa ilmaa vastaan”, sanoo SKY- ja Cidesco-kosmetologi Kati Saira Ihohoitola Lupauksesta.

Saira on perehtynyt luonnonkosmetiikkasarja Dr. Hauschkan kokonaisvaltaiseen näkemykseen ihonhoidosta. Sen mukaan iho ei kaipaa yöllä voidetta lainkaan.

Vuodenajat rytmittävät

Ihoa kannattaa hoitaa myös vuodenajan mukaan. Talvella pakkanen, lämmitys ja kuiva sisäilma vievät iholta kosteutta ja normaalikin iho kiristää siksi helposti.

Samaan aikaan valottomuus saa kasvot kalpenemaan ja monet iho-ongelmat riehaantumaan. Silloin iho kaipaa enemmän hoivaa kuin kesällä.

Auringonvalo on iholle kaksipiippuinen juttu. Toisaalta se on hyväksi, sillä se lisää ihon keramidien muodostumista. Kun keramideja on tarpeeksi, ne ehkäisevät veden liiallista haihtumista iholta.

Iho on siis kosteutetumpi ja tasapainoisempi aurinkoisina vuodenaikoina. Aivan kuten mielikin, ihokin nauttii auringosta.

”Kohtuullinen auringonvalo auttaa ihoa voimaan paremmin ja lieventää monia ihotauteja, kuten atooppista ihottumaa, psoriasista ja aknea”, Sanna Poikonen sanoo.

Aurinkoon kannattaa kuitenkin suhtautua varoen. Pieninä annoksina se on ihon ystävä. Suurina taas jopa vaarallinen.

Auringon UV-säteily aiheuttaa ihosyöpiä ja tuhoaa ihon tukikudosta kollageenia. Kun nämä tukisillat hajoavat, iho veltostuu ja siihen syntyy uurteita ja ryppyjä.

Arjen kartta kasvoilla

Auringon lisäksi myös elämä näkyy iholla. Ihosta voi päätellä paljon ihmisen elämän matkasta.

”Mikään muu ruumiinosa ei paljasta ajatuksia, tunteita, ristiriitoja ja opittuja psykologisia käytösmalleja yhtä hyvin kuin kasvot”, Kati Saira sanoo.

Saira on toiselta ammatiltaan sosiologi, joka on työskennellyt vuosia turvakodeissa Tallinnassa, Oslossa ja Helsingissä.

Hänen mukaansa kasvot paljastavat, pidätkö itsestäsi huolta. Mitä syöt ja juot, miten liikut, nukutko riittävästi, tupakoitko – ja tunnetko itsesi rakastetuksi.

”Kasvot ovat tarkka kartta kehosta. Otsa, nenä ja suunympärys kertovat niitä vastaavien elinten terveydestä”, Saira sanoo.

Otsa edustaa aisteja ja hermostoa, esimerkiksi ajattelemista. Jos otsalla on läiskiä ja finnejä, saatat pohtia asioita turhan paljon. Se vie energiaa ruoansulatusjärjestelmältä. Lopeta siis ylenpalttinen ajattelu, harrasta liikuntaa ja nauti elämästä.

Kasvojen keskiosa heijastaa rytmistä järjestelmää, ja posket kertovat keuhkojen tilasta. Harmaa tai kalpea iho ja poskien akne voivat kieliä ongelmista keuhkoissa. Jos silmiesi alla on turvotusta tai pussit, munuaiset saattavat olla kovilla. Kokeile jättää kahvi, tee ja alkoholi viikoksi.

”Melkein jokainen huomaa suuren muutoksen: juonteet vähenevät, turvotus laskee ja iho kiinteytyy”, Saira lupaa.

Kasvojen alaosa liittyy ruoansulatuskanavaan ja lisääntymiselimiin. Turvotus, läiskät ja finnit voivat johtua ongelmista hormonitasapainossa tai ruoansulatuksessa.

”Ongelmaan voi auttaa, jos syö enemmän kypsennettyä täysjyvää, kuten pastaa, puuroa ja riisiä, sekä vihanneksia, varsinkin juureksia ja vihreitä lehtivihanneksia.”

Stressi laukaisee tulehduksia

Kun iho ei voi hyvin, siitä kärsii kehon lisäksi usein myös mieli. Krooniset iho¬sairaudet voivat heikentää elämänlaatua monin tavoin.

Toisia ihosairaus hävettää. Jos iholla on esimerkiksi ihottumaa, läikkiä tai akne, ulos ei ehkä kehtaa mennä ilman meikkiä ja uimahallikäynnit jäävät välistä.

”Moni iho-ongelmainen ei halua mennä uimaan, koska ihmiset tuijottavat”, Sanna Poikonen sanoo.

Toisaalta nuorella voi olla tulehtunut akne, eikä hän välttämättä kärsi siitä mitenkään. Suhtautuminen ihoon on hyvin yksilöllinen asia.

Parasta olisi kuitenkin olla stressaamatta, sillä stressin tiedetään pahentavan monia ihosairauksia. Tarkkaa mekanismia sen takana ei tunneta.

Stressi ainakin laukaisee elimistössä lievän tulehdustilan, joka voi alentaa kehon kutina-astetta. Stressaantuneen iho siis kutisee helpommin kuin rennosti elämään suhtautuvan.

Kutina taas vaikuttaa elämänlaatuun ja voi aiheuttaa univaikeuksia. Jos ei saa tarpeeksi unta, kaikki tuntuu pahemmalta. Kierre on valmis.

Vahva yhteys mieleen

Ihosairaus ei välttämättä ole vain kehon ongelma. Atoopikoilla on tutkimusten mukaan kohonnut riski moniin psykiatrisiin sairauksiin ja häiriöihin. Näitä ovat muun muassa masennus, ahdistus, skitsofrenia, autismi ja ADHD. Syytä ei varmasti tunneta, mutta juuri univaikeuksilla saattaa olla osansa.

”Lapsesta saakka häiriintynyt unirytmi saattaa vaikuttaa aivoihin haitallisesti”, atopiasta väitellyt ihotautien erikoislääkäri Ville Kiiski sanoo.

Toinen selitys saattaa olla elimistön pitkittynyt tulehdustila. Ihotulehdus vaikuttaa nimittäin koko elimistöön. Atoopikoilla on muita enemmän tulehduksellisia suolistosairauksia ja kohonnut riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin.

Atooppinen ihottuma saa ihon myös rypistymään herkästi. Sekin voi painaa mieltä alas.

Ihminen on psykofyysinen kokonaisuus, ja kaikki vaikuttaa kaikkeen

Sanna Poikonen sanoo.

Jos esimerkiksi psoriasiksesta tai atooppisesta ihottumasta kärsivän iho saadaan kuntoon, kutina lakkaa ja yöunet paranevat, elämänlaatu voi kohentua dramaattisesti.

Hormonit muokkaavat

Iho muuttuu ihmisen elämän eri vaiheissa. Nuori iho on pehmeä ja rypytön, mutta elämän edetessä vuodet, tuuli, kylmä, aurinko, surut ja sairaudet muokkaavat sitä.

Kun ihminen ikääntyy, iho ohenee, kuivuu ja haurastuu. Syynä ovat ympäristön ja elintapojen lisäksi hormonit.

Hormonit vaikuttavat ihoon pitkin elämää. Murrosiässä androgeenien eli mieshormonien tuotanto aktivoituu. Androgeenien myötä talineritys lisääntyy. Siitä seuraa finnejä ja pahimmillaan akne, jos talirauhasten tiehyiden bakteerifloora lisääntyy ja tiehyet tukkeutuvat ja tulehtuvat.

Myös naishormoni eli estrogeeni vaikuttaa ihoon.

”Estrogeenilla on suotuisia vaikutuksia ihon hyvinvointiin. Siksi estrogeenia sisältäviä ehkäisypillereitä määrätään usein aknen hoitoon”, Sanna Poikonen sanoo.

Jos iho riehaantuu ehkäisypillereiden lopettamisen jälkeen, syynä on usein hormonien epätasapaino. Keholla kestää hetki, ennen kuin se saa korjattua hormonien suhteen. Kun balanssi löytyy, ihokin alkaa usein parantua.

Kun ihminen ikääntyy, iho ohenee, kuivuu ja haurastuu.

Vaihdevuosien aikana estrogeenin tuotanto ensin hidastuu ja sitten loppuu sekä naisilla että miehillä. Se näkyy iholla, sillä estrogeeni pitää ihon kimmoisana.

Samaan aikaan mieli voi olla maassa, sillä estrogeenin väheneminen vaikuttaa myös serotoniinin eli mielihyvähormonin tuotantoon.

Iän myötä myös kollageenin ja elastaanin tuotanto vähenevät. Muutos nopeutuu noin 70-vuotiaana. Iho ohenee, kuivuu herkemmin ja voi myös kutista.

”Mustelmat ja haavat paranevat hitaammin. Ihon tuntoaisti ei ole niin herkkä kuin ennen, sillä sen hermopäätteet vähenevät”, Poikonen kertoo.

Myös hikoilu vähenee, eikä ihminen kestä kuumaa yhtä hyvin kuin aiemmin. Se voi tuntua kurjalta, jos on ennen nauttinut vaikka kuumista löylyistä.

Iho myös ruskettuu ikääntyessä heikommin, sillä pigmenttiä tuottavat solut vähenevät. Samoin käy ihon karvatupille, minkä vuoksi hiukset harmaantuvat.

Rakkaus lisää hehkua

Tunteetkin näkyvät iholla. Toiset punastuvat helposti, kun huomio tai jännitys saa veren humahtamaan kasvoille. Punastumiseen vaikuttaa ihon rakenne eli se, miten pinnassa verisuonet ovat. Siksi kaikki ihmiset eivät punastele.

Sanotaan myös, että rakkaus saa ihon hehkumaan. Toisaalta surullisen ja väsyneen ihmisen iho näyttää helposti harmaan kalpealta.

”Ihossa on energiaa, joka vaikuttaa solutasolle saakka. Se tekee ihosta terveen ja kauniin”, Kati Saira sanoo.

Hänen mukaansa tämä näkymätön elämänvoima liittyy sisäiseen kauneuteen, joka piilee meissä jokaisessa. Sitä voi korostaa luomalla kauneutta ympärilleen: koristelemalla pöydän kukilla, sytyttämällä kynttilät, suihkuttamalla kasvovettä tai korostamalla kasvonpiirteitään ehostuksella.

On kahdenlaista kauneutta: sisäistä ja ulkoista. Kun löydät sisäisen tasapainon, se heijastuu myös ulkoiseen olemukseen

Saira sanoo.

Kuuntele siis herkällä korvalla sisäistä ääntäsi ja muista, että olet kokonaisuus. Kun keho ja mieli ovat tasapainossa, ihollakin on paremmat mahdollisuudet voida hyvin – ja toisinpäin.

Helli hipiää

  1. Pidä itsestäsi huolta kokonaisuutena. Kun voit hyvin ja elämäsi on tasapainossa, ihokin on yleensä hyväkuntoinen.
  2. Vältä tupakkaa, alkoholia ja sokeria. Ne vanhentavat tuhoamalla kollageenia ja aiheuttavat ryppyjä.
  3. Suojaa auringolta. Käytä aurinkosuojavoidetta, jonka kerroin on vähintään 30. Aurinko vanhentaa ihoa ja aiheuttaa pahimmillaan ihosyöpää.
  4. Syö monipuolisesti. Iholle ovat hyväksi samat ravintoaineet kuin terveydelle muutenkin. Huolehdi siitä, että ravinnossasi on paljon kasviksia, täysjyväviljaa, hyviä rasvoja, kuten oliiviöljyä, avokadoa ja pähkinöitä sekä riittävästi proteiinia.
  5. Nuku hyvin. Uni vaikuttaa yleiseen hyvinvointiin. Levännyt ihminen jaksaa paremmin, on iloisempi ja vähemmän stressaantunut. Stressi on haitallista iholle. Unen tarve on yksilöllistä, mutta tavallisesti aikuinen tarvitsee unta noin 7–9 tuntia.
  6. Meditoi, kävele luonnossa tai joogaa. Tee asioita, joista nautit ja jotka saavat sinut rentoutumaan. Luonnossa oleskelu vähentää tutkitusti stressiä. Kun elimistösi stressitasot laskevat, hipiäkin voi paremmin.
  7. Helli kosmetiikalla. Iholle on tärkeintä hyvä puhdistus ja kosteutus. Vaikka et meikkaisi, iho kannattaa silti puhdistaa huolellisesti iltaisin, sillä sen pintaan kertyy päivän aikana likaa ja ympäristön saasteita. Kuiva iho taas on verrattavissa kuivaan kukkamultaan: siihen ei imeydy mikään. Kun iho saa tarpeeksi kosteutta, se toimii paremmin ja pysyy pehmeänä ja joustavana.

Julkaistu: 23.4.2020
1 kommentti