1. Miksi ikääntyvän pitäisi käydä silmälääkärissä säännöllisesti?

Jotkin näköä uhkaavat silmäsairaudet, kuten glaukooma, kaihi ja silmänpohjan ikärappeuma, voivat tehdä tuhojaan salakavalasti, mutta sokeutuminen on onneksi nykyään harvinaista. Pelkkä silmänpaineen mittaus ei aina paljasta esimerkiksi glaukoomaa, sillä paine voi olla normaalikin.

Optikkoliikkeiden kuvantamislaitteet ovat laadukkaita, mutta niillä ei välttämättä näe silmänpohjan reuna-alueita, joilla voi olla esimerkiksi luomi, kasvain tai verkkokalvon irtauma tai repeämä.

Yli 40-vuotiaan pitäisi käydä silmälääkärissä neljän vuoden välein ja jopa 1–2 vuoden välein, jos suvussa on silmäsairauksia tai itsellä niille altistava perussairaus. Jos silmät on leikattu, vain silmälääkäri saa tutkia ne.

Potilas ohjataan lääkärille myös, jos herää epäily silmäsairaudesta. Optikon velvollisuus on ohjata asiakas silmälääkärille silloin, kun näöntarkkuus ei nouse riittävälle tasolle. Joskus silmälääkäri voi antaa optikolle luvan lasien määrittämiseen.

2. Miten korona­epidemia vaikutti kaihileikkauksiin?

Suomessa tehdään vuosittain ainakin 50 000–60 000 kaihileikkausta, valtaosa julkisella puolella. Väestön ikääntyessä kaihileikkausten tarve lisääntyy vuosittain seitsemällä prosentilla.

Kun epidemia alkoi, painettiin hätäjarrua ja kiireettömiä leikkauksia siirrettiin. Moniin hoitopaikkoihin syntyi jopa kuukauden jonot. Leikkaukset pyrittiin kuitenkin tekemään normaalisti, jos potilaalla oli riski pysyvästä näön alenemasta, esimerkiksi kun silmänpaine alkoi kaihin vuoksi nousta uhkaavasti tai silmänpohjaan ei saatu näkyvyyttä muun silmäsairauden tutkimiseksi. Samoin leikkauksia harkittiin potilailla, jotka eivät olisi voineet toimia ammatissaan ilman kaihileikkausta.

Leikkausten vähentämisellä haluttiin turvata henkilöstöä koronan hoitoon. Nyt leikkaustilanne on pitkälti samankaltainen kuin ennen epidemiaa.

3. Tarvitseeko ikääntyvä kosteuttavia silmätippoja?

Kuivasilmäisyys lisääntyy iän myötä erityisesti naisilla. Myös esimerkiksi kilpirauhas-, reuma- ja ihosairaudet sekä ilmastointi, näyttöpäätetyö ja useat lääkkeet kuivattavat silmiä. Kyynelnesteen eritys voi heikentyä, tai sitä voi haihtua paljon. Kun kyynelneste väkevöityy liikaa, silmän pintaosissa ja sidekalvon rakenteissa voi aktivoitua tulehdusreaktio.

Kosteuttavat silmätipat lievittävät silmien ärsytystä, punoitusta ja kutinaa, mutta vaikeassa kuivasilmäisyydessä ne eivät aina riitä. Tällöin silmälääkäri voi määrätä tulehdusta hillitseviä siklosporiinitippoja tai luomen iholle siveltäviä takrolimuusivoiteita.

4. Mikä on lasiaisen irtauma ja mistä sen tunnistaa?

Silmän sisällä olevaa geelimäistä hyytelöä kutsutaan lasiaiseksi. Ikääntyessä lasiaisen rakenteet kutistuvat, minkä vuoksi lasiainen usein irtoaa verkkokalvosta. Tällöin saattaa nähdä hahtuvia ja voi tuntua siltä, kuin kärpänen pörräisi silmien edessä.

Silmälääkäriin pitää mennä saman tien, jos näkökenttään ilmestyy nokisadetta, salamointia tai tumma varjo, näkökyky heikkenee tai viivat vääristyvät. Nämä oireet voivat kertoa lasiaisen verenvuodosta ja verkkokalvon repeämästä tai irtoamisesta.

Lievemmissäkin oireissa lääkäriin kannattaa mennä parin vuorokauden kuluessa, jotta voidaan varmistaa, ettei verkkokalvolla ole repeämää tai irtaumaa. Repeämät käsitellään laserilla ja irtauma hoidetaan yleensä leikkauksella.

5. Milloin tarvitaan riippuluomi­leikkausta?

Ikääntyessä silmäluomen sidekudos löystyy, jolloin yläluomea peittävä iho alkaa herkästi roikkua. Jos laskeutunut luomi heikentää näköä, leikkausta harkitaan julkisessa terveydenhuollossa. Toimenpiteessä ylimääräinen iho leikataan pois.

6. Mihin verkko­kalvon laserointia käytetään?

Laserointia voidaan tarvita, jos verkkokalvossa on repeämä. Myös pieni irtauma voidaan joskus hoitaa laseroinnilla. Diabeettisen verkkokalvosairauden yksi hoitomuoto on verkkokalvon laserointi. Sen hyödyt ovat usein riskejä suuremmat.

Jos hoitoa joudutaan antamaan lähelle tarkan näön aluetta, se voi vaikuttaa näkökykyyn. Diabeetikolla verkkokalvon keskeinen alue saattaa laaja­-alaisen laseroinnin jälkeen turvota, ja näöntarkkuus voi tuntua sumeammalta jonkin aikaa. Oikein ajoitettu laserhoito vähentää usein merkittävästi näön heikkenemistä lisää.

7. Miten näköä voi suojata?

Kotioloissa kannattaa kiinnittää huomiota valaistukseen. Pelkkä kattovalaisin ei riitä lukuvaloksi. Valon pitäisi kohdistua kohteeseen – kuten kirjaan tai kutimeen – takaa niin, ettei se häikäise. Huonossa valaistuksessa pinnistely voi aiheuttaa päänsärkyä ja niskajännitystä, ja usein lukeminen tyssää siihen.

Auringon UV-säteily vauhdittaa silmäsairauksien kehittymistä, joten kannattaa käyttää UV-suojattuja linssejä. Aurinkohattu antaa lisäsuojaa kesällä.

Suojalasit suojaavat silmiä roskilta, roiskeilta ja kipinöiltä. Esimerkiksi rakennustyömailla on tiukat vaatimukset niille. Suojalasien linsseissä käytetään erittäin iskunkestäviä ja lujia materiaaleja. Laseissa on myös aina sivusuojat.

8. Pärjääkö yksillä silmälaseilla?

Yksillä laseilla on vaikea selviytyä kaikista näkemisen tarpeista. Moniteholinssejä on saatavilla vakiolinsseistä räätälöityihin huippulinsseihin, joissa on laajimmat näköalueet. Lähipainotteiseen työhön suositellaan siihen mitoitettuja lähilaseja.

Uusimpia innovaatioita on erityisesti autoilijoille suunnattu linssi, jonka sinertävä pinnoite ehkäisee vastaan tulevien autojen häikäisyä.

9. Kertooko linssien hinta laadusta?

Edullisimmat moniteholinssit saa noin 70 eurolla, mutta laadukkaimmat pinnoitetut, ohennetut ja UV-suojatut moni­teholinssit maksavat 400–550 euroa. Pinnoitteet parantavat linssin ominaisuuksia: ihminen näkee tarkemmin, linssit eivät naarmuunnu ja likaannu niin herkästi, eikä linssien pinnoilla näy häiritseviä heijastuksia. Ohennetut linssit ovat myös kevyemmät ja miellyttävämmät käyttää.

Räätälöityjen linssien näköalueita voidaan muokata ja painottaa. Lähityöskentelyssä auttaa isompi lähialue, mutta jos pitää nähdä hyvin kauas, kannattaa valita laajempi kaukoalue. Näkemisen tarpeet ja oma budjetti vaikuttavat siihen, millaisista ominaisuuksista haluaa laseissa maksaa.

10. Heikentävätkö älylaitteet näköä?

Digitaalisissa laitteissa on sinistä valoa. Jos niitä tuijottaa pitkään, silmät rasittuvat. Tämä voi ilmetä epämukavina tuntemuksina ja päänsärkynä. Joskus silmät saattavat mennä ”juntturaan”. Tällöin voi tuntua, ettei näe millään mitään, mutta se on ohimenevää.

Tietokoneella keskitymme usein niin intensiivisesti, että räpyttely unohtuu ja silmät kuivuvat. Kuivasilmäisyys voi laskea näöntarkkuutta paljonkin. Tietokonetyössä olisi hyvä räpytellä 15–20 kertaa tunnissa. Kerran tunnissa kannattaa jaloitella. Silmä­lihakset rentoutuvat, kun antaa katseen vaeltaa välillä vapaasti kaukaisuudessa, sivuilla, ylhäällä ja alhaalla.

Asiantuntijat:

Ylilääkäri, silmätautien erikoisalajohtaja Matti Seppänen Terveystalo.

Yrittäjä, optometristi Marjo Kärras, Specsavers.