Kauneus & Terveys

Hormonit - elämän ihmeaineet

1


Hormonit - elämän ihmeaineet

Hormonit liikuttavat mieltäsi ja kehoasi. Elintavat voivat sekoittaa tasapainon ja mullistaa arjen.
Teksti Marjo Hentunen
Kuvat iStock

1. Melatoniini rytmittää vuorokauden

MIKÄ: Melatoniinia kutsutaan pimeä ja unihormoniksi. Sitä syntyy käpyrauhasessa monien vaiheiden kautta tryptofaani-nimisestä aminohaposta.

TEHTÄVÄ: Melatoniini säätelee vuorokausirytmiä. Sen eritys lisääntyy pimeän tultua ja on huipussaan varhaisina aamuyön tunteina. Se kertoo keholle, milloin pitäisi nukkua. Melatoniinivalmisteet voivat auttaa nukahtamaan ja parantaa unen laatua. Ne lievittävät aikaeron vaikutuksia ja uni-valverytmin häiriöitä. Saatavilla on sekä pitkä- että lyhytvaikutteisia melatoniinivalmisteita. Osaan tarvitsee lääkärin reseptin.

Lue myös: 10 Myyttiä melatoniinista

2. Estrogeeni ”tekee naisen”

MIKÄ: Naishormoni estrogeeni ei ole vain yksi hormoni vaan ryhmä rasvaliukoisia steroidihormoneja. Elimistö valmistaa niitä kolesterolista. Kolme tärkeintä estrogeenia ovat estradioli, estroni ja estrioli. Estradiolia erittyy kasvavasta munarakkulasta jokaisessa kuukautiskierrossa, kun nainen on hedelmällisessä iässä. Istukan tuottamaa estriolia erittyy raskauden aikana ja estronia menopaussin jälkeen.

TEHTÄVÄ: Kasvava munarakkula tuottaa estrogeenia. Se johtaa kohdun limakalvon paksuuntumiseen ja valmistaa kehoa keltarauhasen kehittymiseen. Hormonilla on monta tehtävää naisen elämässä. Se on hyvin tärkeä luuston kunnolle. Nuoren naisen pituuskasvu loppuu, kun kuukautiset alkavat. Kun estrogeenitaso vajoaa, luuntiheys alkaa heiketä. Näin käy etenkin vaihdevuosien jälkeen.

Estrogeenilla on tärkeä merkitys myös naisen emotionaaliselle hyvinvoinnille. Se vaikuttaa serotoniinin tuotantoon ja lisää sen reseptoreiden määrää aivoissa. Serotoniini on välittäjäaine, joka vaikuttaa mielialaan ja vireystilaan. Serotoniinin takaisinotonestäjiä käytetään mielialalääkkeinä.

Munarakkulan kasvu ja estrogeenituotanto voivat romahtaa, jos treenaa liikaa tai sairastaa anoreksiaa. Näin käy myös synnytyksen jälkeen ja imetyksen aikana. Silloin nainen saattaakin masentua. Kun estrogeenin tuotanto menopaussissa hiipuu, jotkut voivat kärsiä hikoilupuuskista tai poikkeuksellisesta sensitiivisyydestä. Toiset taas kokevat, että ”nuppi” ei pelaa ja ajattelu takkuaa. Hormonin puute voi aiheuttaa myös univaikeuksia.

3. Testosteroni antaa elinvoimaa

MIKÄ: Testosteroni on miessukuhormoni, jota erittyy myös naisen elimistössä. Naisilla tätä steroidihormonia syntyy pieniä määriä kolesterolista munasarjoissa ja lisämunuaisen kuorikerroksessa.

TEHTÄVÄ: Testosteroni ja muutkin androgeenit ovat tärkeitä munarakkuloiden varhaiskypsymisessä. Ne vaikuttavat myös naisen seksuaaliseen halukkuuteen. Jos testosteronia erittyy liikaa, karvojen kasvu voimistuu ja tulee iho-ongelmia, kuten aknea.

4. Tyroksiini pitää moottorin käynnissä

MIKÄ: Kilpirauhashormonia eli tyroksiinia syntyy kurkunpään alapuolella sijaitsevassa kilpirauhasessa tyrosiini-nimisestä aminohapoista ja jodista. Kehossa tyroksiini muuttuu aktiivisesti trijodityroniiniksi (T3).

TEHTÄVÄ: Tyroksiini vaikuttaa kehon toimintaan monella tavalla. Se säätelee aineenvaihduntaa, kehon lämpötilaa, hapenkulutusta, valkuaisainesynteesiä ja mielialaa. Jos toiminta häiriintyy, voi tuntua, että koko keho on sekaisin.

Kun hormonin pitoisuus on suuri, elimistön toiminta kiihtyy: pulssi hakkaa, hikoiluttaa ja ihminen käy kierroksilla.

Vajaatoiminnassa elimistön toiminta hidastuu. Tyypillisiä oireita ovat painonnousu, väsymys, palelu ja masennus. Yksi merkki saattaa olla hiusten haurastuminen ja katkeileminen. Hedelmällisessä iässä oleville naisille tila voi aiheuttaa kuukautishäiriöitä ja lapsettomuutta. Kilpirauhasen vajaatoiminta on erityisesti naisten vitsaus. Se on naisilla neljä kertaa yleisempi kuin miehillä.

Tyroksiinin eritystä säätelee tyreotropiini. Normaali jodin ja D-vitamiinin saanti on tärkeää, jotta kilpirauhanen toimii.

5. Oksitosiini rakentaa kiintymystä ja mielihyvää

MIKÄ: Oksitosiini on aminohapoista muodostunut neuropeptidi eli hermovälittäjäaine. Se on elimistön oma mielihyvähormoni, jota syntyy hypotalamuksessa, aivojen syvissä osissa. Sieltä se siirtyy aivolisäkkeen takalohkoon, josta sitä erittyy verenkiertoon.

TEHTÄVÄ: Oksitosiinilla on tärkeä merkitys naisen elämässä vauvasta vanhuuteen. Kun synnytys lähestyy, se saa kohtulihaksen supistelemaan. Synnytys voidaan tarvittaessa käynnistää oksitosiinitipan turvin. Hormoni lievittää kipua, voimistaa maidon herumista imettäessä ja vaikuttaa äidin ja vauvan välisen kiintymyksen syntymiseen.

Oksitosiinia kutsutaan myös rakkaushormoniksi. Sen merkitys seksuaalisen mielihyvän syntymisessä on tärkeä. Hormonin eritystä lisäävät kosketus, halailu ja hierominen, niskan ja kaulan alueen hyväily sekä lemmikin silittäminen. Oksitosiinin tiedetään lisäävän myös sosiaalista vuorovaikutusta.

6. Insuliini vie sokerin soluihin

MIKÄ: Insuliini on proteiini, jota syntyy haimassa Langerhansin saarekkeissa.

TEHTÄVÄ: Kun verensokeri syömisen jälkeen nousee, insuliinin eritys kiihtyy ja verensokeri tasoittuu. Hormonin ansiosta sokeri siirtyy verenkierrosta solun sisälle, jossa se voidaan hyödyntää energiaksi. Ihminen ei pysty elämään ilman insuliinia. Diabeteksessa sen toiminta heikkenee tai loppuu. Silloin tarvitaan korvaushoitoa tai lääkitystä, joka voimistaa hormonin eritystä tai sen vaikutusta. Jos raskaana olevan verensokeri on koholla ja nainen kärsii raskausajan diabeteksesta, vauva voi kasvaa isokokoiseksi.

7. Kortisoli reagoi stressiin

MIKÄ: Kortisoli on steroidihormoni, jota syntyy lisämunuaisen kuorikerroksessa. Sitä sanotaan stressihormoniksi.

TEHTÄVÄ: Kortisolin eritys kiihtyy stressin, voimakkaan kivun, infektion, raskauden ja estrogeenihoidon aikana. Kortisolireseptoreja on useimmissa soluissa, ja hormonilla onkin laajoja vaikutuksia kehossa. Se auttaa pysymään toimintakykyisenä stressaavissa tilanteissa, lievittää tulehdusta, säätelee nestetasapainoa ja verenpainetta sekä tukee sikiön kehitystä.

Veren kortisolipitoisuus on korkeimmillaan aamulla. Näin käy ehkä siksi, että herääminen on kova stressi keholle ja mielelle. Se saattaa myös valmistaa ihmistä päivän tekemisiin. Kortisoli vapauttaa sokereita verenkiertoon ja voimistaa luukudoksen hajoamista. Sen vaikutus on esimerkiksi insuliiniin verrattuna katabolinen, hajottava.

Jos kortisolin eritys on vilkasta, rasvaa alkaa kertyä keskivartalolle. Kortisolilla saattaakin olla vaikutusta metabolisen oireyhtymän kehittymiseen.

8. Kasvuhormoni on tärkeää luille

MIKÄ: Kasvuhormoni on proteiini, jota erittyy aivolisäkkeen etulohkosta.

TEHTÄVÄ: Kasvuhormoni vaikuttaa maksaan ja saa aikaan IGF-kasvutekijöiden muodostumisen. IGF-1 käynnistää pituuskasvun ja vaikuttaa luustoon ja lihaksistoon. Lisäksi se vaikuttaa myönteisesti energia-aineenvaihduntaan.

Asiantuntijat: naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Tarja Olkinuora/Mehiläinen Felicitas ja endokrinologian erikoislääkäri Petteri Ahtiainen/Mehiläinen

Lähteet: Kilpirauhasliitto, Terveyskirjasto ja webmd.com

Julkaistu: 15.10.2018