Häpeätkö jalkojasi? Ihan turhaan! Känsiin, syyliin ja muihin vaivoihin löytyy kyllä keinot

Kiitos jalat, että kannatte, kuljetatte ja otatte vastaan tärähdykset.

Tällaisia ajatuksia jalat ansaitsevat, sillä ne vaikuttavat paljon toimintakykyyn ja hyvinvointiin. Sen huomaa valitettavan usein vasta silloin, kun jalkaan sattuu ja liikkuminen vaikeutuu. Kiitollisuuden sijaan alaraajoihin liitetään usein ongelmallisia ajatuksia.

– Jalkoihin kohdistuu paljon häpeää, jalkaterapeutti Päivi Uotila Espoon Jalkaterapia Teamista sanoo.

Lohkeilevat kantapäät, känsät ja kynsimuutokset saattavat nolostuttaa niin paljon, että pelkkä sukkien riisuminen vieraan nähden on vaikeaa. Tämän vuoksi tavallisiin ja hoidettavissa oleviin iho- ja kynsimuutoksiin ei välttämättä haeta apua riittävän aikaisin tai ollenkaan.

Pahoiksi äityessään ne voivat aiheuttaa kipua, joka saa muuttamaan askellusta. Se voi aiheuttaa ongelmia jalan liikeketjussa: nilkassa, polvessa, lonkassa tai selässä.

Terve iho on paras suoja monia kynsi- ja ihomuutoksia vastaan. Ehjä iho suojaa infektioilta. Hilseily, punoitus, kutina ja kirvely varvasvälissä ovat merkkejä herkästi tarttuvasta sieni-infektiosta.

Jos oireet eivät muutamassa viikossa häviä apteekin itsehoitotuotteilla, käänny lääkärin puoleen. Hoitamaton varvasvälin haava altistaa tulehduksille.

Kun iho on pehmeä ja joustava, muodostuu vähemmän kovettumia ja känsiä. Siksi jalat tulee pestä päivittäin ja kuiva, hilseilevä tai halkeileva iho rasvata.

Jalkapohjan tarkkarajainen, nappulamainen känsä tai laajempi kovettuma on merkki jalan liiallisesta kuormituksesta. Kivulias ihomuutos tulee herkästi päkiään, varpaaseen tai varvasväliin.

Känsää tai kovettumaa voi aluksi pehmittää apteekin itsehoitotuotteilla ja suojata pehmusteilla. Ongelman syyt kannattaa selvittää ammattilaisen kanssa.

Känsät ja kovettumat on mahdollista poistaa ja niiden uusiutuminen ehkäistä. Jos ongelmat johtuvat jalan rakenteesta, kannattaa kokeilla lihasharjoituksia tai yksilöllistä, kuormitusta tasaavaa pohjallista tai tukea.

– Monella on liian pienet tai suipot kengät, jotka puristavat varpaita ja aiheuttavat iho- ja kynsimuutoksia. Liian matala kenkä voi altistaa kynsien paksuuntumiselle ja varvasnivelten hankaumille, Uotila kertoo.

Kova kohouma voi olla myös syylä. Papilloomaviruksen aiheuttama syylä on yleensä kipeä, kun sitä puristaa sivuilta. Känsään sattuu, kun sitä painaa päältä.

Kivulias syylä kannattaa hoitaa nopeasti apteekin itsehoitotuotteilla tai ammattilaisen vastaanotolla, joka voi hoitaa syyläkudosta vuolemalla, syövyttämällä tai jäädyttämällä.

Jalkojen rakenteeseen liittyy odotuksia ja ihanteita, joilla ei ole välttämättä terveyden kannalta merkitystä.

– Esimerkiksi lattajalkaa pidetään yleensä huonompana kuin korkeaholvista jalkaa. Kuitenkin noin kymmenellä prosentilla suomalaisista arvioidaan olevan lattajalka, ja oireettomana se on ihan hyvä jalka, jalka­teräortopedi Anne Flink Terveystalosta sanoo.

Jos terveen ihmisen jalka ei ole kipeä, voidaan Flinkin mukaan turvallisin mielin sanoa, ettei siinä ole vikaa. Ei, vaikka jalkaterät aukeaisivat askeltaessa ulospäin tai jalan kaaret olisivat matalat.

Jos jalka, nilkka, polvi, lonkka tai alaselkä kipuilee, kannattaa mennä lääkäriin. Jalan asento tai toiminta voi muuttua ikääntymisen, tapaturman tai liian rasittavan kuormituksen takia.

Jalat tarvitsevat kuormitusta ja aktiivista liikettä pysyäkseen toimintakykyisinä.

Kuitenkin jalkateräortopedin luo päädytään useammin runsaasta kuin vähäisestä liikunnasta johtuvien vaivojen vuoksi. Flink hoitaa paljon rasitusvammoja, akillesvaivoja ja kantakalvon tulehduksia. Kantakalvon tulehdus eli luupiikiksi kutsuttu plantaarifaskiitti on kantapään alla tai jalan sisäsyrjällä tuntuva kiputila.

– Se johtuu usein liikunnan, pitkäaikaisen seisomisen, kovalla alustalla kävelemisen tai ylipainon aiheuttamasta rasituksesta. Kipua voi lievittää pohjelihaksen ja kantakalvon venyttelyllä tai hankalassa tapauksessa kortisoni­pistoksella. Tärkeintä on vähentää ylimääräistä rasitusta, Flink sanoo.

Plantaarifaskiitti saattaa olla ensimmäinen oire siitä, että jalan rakenne tai toiminta on muuttumassa. Kantakalvo voi rasittua esimerkiksi ikääntyessä, kun kudosten kimmoisuus vähenee, jalan keskiosaa lukitseva pohje­lihas heikkenee ja sisäkaaren ryhti alkaa pettää.

Tällöin vaivan selvittelyyn ja hoitoon tarvitaan jalkaterän hoitoon perehtyneen ortopedin apua. Plantaarifaskiitti on monesti sitkeä vaiva, joka voi oireilla jopa vuoden mutta rauhoittuu lopulta itsestään.

Nyrjähtäneitä nilkkoja Flink tutkii lähes päivittäin. Ne ovat hyvä esimerkki siitä, miten moni asia vaikuttaa jalkojen hyvinvointiin.

Nyrjähdysalttiuteen vaikuttavat nilkan ja jalkaterän nivelsiteiden sekä lihasten kunto, ikä, sairaudet ja elämäntavat. Nyrjähdyksessä nivelsiteet venähtävät tai repeävät osittain tai kokonaan.

Nilkka voi nyrjähtää esimerkiksi silloin, jos päkiä on toiminnallisesti epävakaa tai kantaluun ­kuormitusasento ohjaa painoa liiaksi kantaluun ulkosivulle. Erityisesti toistuvissa ­nyrjähdyksissä korostuu lihaskunnon merkitys.

– Jos nivelsiteet ovat revenneet, tarvitaan vahvoja lihaksia, jotka tukevat nilkkaa, Flink kertoo.

Jos nilkan kuntoutus jää puolitiehen, kuten se Flinkin mukaan usein jää, seurauksena voi olla uusia nyrjähdyksiä, kipua ja nilkkanivelen rustojen vaurioita.

Jalkojen terveyteen vaikuttavat myös ulkoiset tekijät, kuten maasto ja jalkineet. Nilkka voi muljahtaa, jos jalka ei pääse liikkumaan jalkineessa vapaasti. Näin voi käydä esimerkiksi silloin, jos kenkä on liian löysä tai tai pieni tai siinä on reilusti korkoa.

Vääränlaiset jalkineet rasittavat jalkaa. Ihomuutosten lisäksi epäsopivat kengät voivat aiheuttaa jalkaterän ­virheasentoja, koska jalan rakenteet ovat mukautuvaisia.Jäykät tai korkeakorkoiset kengät voivat estää aktiivisen askelluksen, jossa jalka rulla kantapäältä jalkapohjan yli varpaisiin asti.

– On tärkeää, että kengän pohja on joustava, jotta jalkaterä voi toimia parhaalla tavalla, Uotila sanoo.

Siksi hän suosittelee kävelemään mahdollisimman paljon paljain jaloin, jolloin jalan lihakset ja pehmytkudokset pääsevät toimimaan aktiivisesti. Monilla valmistajilla on nykyään myös ohut- ja suorapohjaisia ­jalkineita eli paljasjalkakenkiä. Ne eivät tue jalkaa perinteisten kenkien tapaan, vaan jalka liikkuu kuin paljaana.

Uudenlainen rasitus vaatii jaloilta kuitenkin sopeutumista.

– Yhdenlainen kenkä ei sovi kaikille. Esimerkiksi nilkkanivelen tai jalan keskiosan kuluman hoidossa tarvitaan usein kovapohjaista ja päkiästä kaarevaa jalkinetta, Flink huomauttaa.

Vertailevaa tutkimusta kenkien roolista jalkojen tervey­dessä ei ole vielä riittävästi. Vaikka esimerkiksi ahtaat tai korolliset kengät mielletään usein vaivaisenluun syyksi, ei yhteydestä ole tieteellistä näyttöä.

– Tiedetään, että alttius vaivaisenluulle periytyy etenkin naisilla. Toisaalta vaivaisenluita esiintyy myös jalkineitta kulkevilla luonnonkansoilla, Flink sanoo.

Kun isovarvas kääntyy kakkosvarvasta kohti, isovarpaan tyveen jalan sisäsivuun voi kasvaa luukyhmy. Sitä kutsutaan vaivaisenluuksi.

Se voi kehittyä ajan mittaan esimerkiksi ikääntymiseen liittyvän kudosten rappeutumisen takia. Joskus harvoin vaiva on synnynnäinen.

Ensimmäisiä oireita ovat rasituskipu ja turvotus isovarpaan tyvessä. Isovarpaan virheasento muuttaa jalkalihasten toimintaa ja voi aiheuttaa känsiä ja hiertymiä.

– Jalkalihaksia vahvistamalla jalan toiminta saattaa parantua ja kipuoire helpottua. Kuntouttavat harjoitteet vahvistavat jalkaa mutta eivät korjaa rakenteellista asentopoikkeamaa, Flink sanoo.

Tilavat jalkineet ehkäisevät kipua ja mahdollisesti myös vaivaisenluun aiheuttamia känsiä ja hankaumia. Jos itsehoito ei auta oireisiin, kipeä vaivaisenluu voidaan ­leikata, paitsi jos potilas tupakoi, hänellä on vaikea diabetes, polyneuropatia, paljon ylipainoa tai sydän- tai keuhkosairauksia.

Leikkauksen jälkeen virheasento ei uusiudu, kun toimenpiteen tekee jalkaterän leikkaushoitoon perehtynyt ortopedi. Pelkästään kosmeettisista syistä leikkausta ei tehdä.

Ikääntyessä jalka muuttuu. Kun pehmytkudokset joustavat, jalan koko voi kasvaa. Näin saattaa käydä myös silloin, jos jalat kantavat reilusti ylimääräistä painoa.

Muutokset kannattaa huomioida kenkäostoksilla. Samankokoinen ja -tyylinen kenkä ei välttämättä sovi eri elämäntilanteissa.

Jos jalan rakenteet muuttuvat niin, että siitä aiheutuu kipua, kannattaa kääntyä lääkärin puoleen. Oireilevia muutoksia voivat aiheuttaa myös sairaudet, kuten diabetes, nivelreuma tai nivelrikko.

Vanhemmiten myös aikaisemmin oireeton vaivaisenluu voi ilmoitella itsestään tai isovarpaan tyvinivel kuluessaan kipuilla.

Iho- ja kynsivaivat yleistyvät keski-iässä ja sen jälkeen. Esimerkiksi jalkapohjan rasvapatjat voivat vähentyä, mikä heikentää jalan iskunvaimennuskykyä ja aiheuttaa kipua.

Taitava jalkaterveyden ammattilainen osaa suunnitella hoidon ja kuntoutuksen oikein.