Voi hyvin

Hiihtäminen tuo tähän hetkeen

Tasainen liike saa unohtamaan kaiken muun kuin tämän hetken. Perinteiseen tyyliin hiihtäminen käy meditaatiosta. Sukset esiin, asenne kohdalleen ja latua kohti.
Kuvat iStock

Mieli tuupataan liikkeelle

Kynnys suunnata ladulle voi olla korkea, jos et ole vuosiin hiihtänyt. Lähde siis liikkeelle hiihtopipo löysällä, nöyränä ja kokeilumielellä. Muista lisäksi, ettei sinun tarvitse heti päättää, pidätkö hiihtämisestä vai et.

Valitse aluksi sellainen latu, joka ei ole liian vaativa, mutta silti palkitseva. Onko se tasainen järven jää, missä ei tarvitse stressata laskuista, vai metsä, jossa joudut keskittymään mutkiin ja alamäkiin?

Hiihtäminen vie luontoon, ja siitä mieli nauttii. Hengitä syvään ja keskity vain suksien liikkeeseen ja ympäröivään luontoon. Kiinnitä huomiosi siihen, miten aurinko kimaltelee hangella, miltä metsä tuoksuu, miten lumi narskuu suksien alla. Parhaimmillaan pääset meditatiiviseen flow-tilaan ja unohdat hetkeksi kaiken muun.

Mieli lepää ja päästää irti huolista ja arjesta. Silloin myös uusia ideoita alkaa virrata. Flow’n voi saavuttaa missä vauhdissa tahansa.

Keho tottuu kyllä

Perinteisen hiihtotavan vuorohiihto muistuttaa liikerytmiltään kävelyä. Vuorohiihdossa potkussa aktivoituvat jalkapohja, nilkka, pohje, reidet, pakarat, lantio ja keskivartalo. Yleisin virhe on liukuminen ja potkiminen niin, että paino on molemmilla suksilla. Jotta suksen saa kunnolla pitämään, pitää hiihtäjän painon olla potkaisuvaiheessa täysin potkaisevan jalan suksella.

Vuorohiihdossa vastakkainen käsi ja jalka liikkuvat samaan tahtiin. Sauvojen työnnöt rytmittävät liikettä ja antavat lisävoimaa hiihtoon. Keskivartalo tukee työntöä ja ylläpitää hyvää asentoa. Siksi on tärkeää, että vatsa- ja selkälihaksissa on hyvä pito koko liikkeen ajan.

Hiihdossa kehoon ei kohdistu samanlaisia iskuja kuin juoksemisessa. Se onkin lempeä harrastus nivelille, mutta jos edellisestä hiihtokerrasta on aikaa, kannattaa varautua lihasten kipeytymiseen. Erityisesti lonkankoukistajat, selkä, pakarat ja käsivarret ovat kovilla, jos niitä ei ole hetkeen liikuttanut. Keho tottuu hiihtämiseen kuitenkin nopeasti.

Katso ohjeet kehonhuoltoon: Hiihtäjän venyttely

Muut hyvät uutiset

Hiihto on tutkimusten mukaan uinnin ohella kaikkein hyödyllisin liikuntamuoto terveydelle. Se kehittää koko kehon lihaksia, hapenottokykyä, tasapainoa ja koordinaatiota, kun sukset ja sauvat pitää saada liikkumaan oikeaan tahtiin.

Hiihto on tekniikkalaji, ja ensimmäinen hiihtolenkki pitkän tauon jälkeen saattaa tuntua räpiköimiseltä. Älä lannistu, sillä hiihtäminen on kuin pyöräily: kun taidon on kerran oppinut, se palautuu muutaman hiihtokerran jälkeen.

Hyvän tekniikan tunnistaa siitä, että suksi luistaa, matka etenee jouhevasti ja hiihtäminen tuntuu helpolta. Tekniikkakurssilta löytyy apu, jos suksi ei luista. Ja muista, että ei ole häpeä kysyä tekniikkavinkkejä muilta hiihtäjiltä.

Omaan tahtiin

Ladulla liikkuu monentasoisia hiihtäjiä. Toiset luistelevat pikavauhtia ohi, toiset etenevät rauhallisesti retkieväät repussaan. Pidä kiinni omasta vauhdistasi ja anna ohittelijoiden mennä menojaan.

Hiihtäminen sopii lähes jokaiselle, kunhan sivakoi oman kuntonsa mukaista tahtia. Luonnossa liikkuminen rentouttaa, vähentää stressiä ja parantaa itse-tuntoa.

Päivitä varusteet

Vuosia varastossa lojunut suksipari ei välttämättä enää toimii. Jos painoa on tullut lisää tai kiloja tippunut, sukset voivat olla liian joustavat tai jäykät. Löysät sukset eivät luista ja jäykät eivät pidä.

Oikein valittu suksi luistaa alamäissä ja pitää tasaisella ja ylämäissä. Helpoimmalla pääsee, kun valitsee pitopohjasukset. Niitä ei tarvitse voidella.

Muista, että mitä ketterämmät ja nopeammat sukset, sitä vaativammat hiihtää ja huoltaa. Aloittelijan ei kannata hankkia kaikkein teknisimpiä suksia, vaan hyvät harrastajan perussukset riittävät.

Asiantuntijana aikuisliikunnan suunnittelija, kilpahiihtäjä Wilhelm Stenbacka, Suomen Latu ry.

Juttu on julkaistu Voi hyvin -lehdessä 1/2019

Julkaistu: 14.1.2020
1 kommentti