Tammikuussa 2016 helsinkiläiselle Matti Salomäelle, 57, tuli huono olo kesken työpäivän. Jalat puutuivat ja painoivat, yskitti. Salomäki meni terveyskeskukseen, jossa hänelle tokaistiin, että ei tänne voi tulla kuin kauppaan. Lääkäri tutki Salomäen pintapuolisesti ja määräsi keuhkokuvaan.
– Kotiin tullessani olin niin väsynyt, että menin suoraan nukkumaan. Seuraavana päivänä olin vielä kipeämpi. En pystynyt syömään enkä olisi jaksanut edes soittaa ambulanssia.
Lopulta kuiva yskä oli vaivannut Salomäkeä niin pitkään, että hän pakotti itsensä keuhkokuvaan. Hän käveli 350 metrin päässä sijaitsevaan terveyskeskukseen lähes puolitoista tuntia.
Olin teho-osastolla yksitoista päivää, välillä tajuttomana.
– Lääkäri kysyi, miksi tulit vasta nyt, aikasi oli puoli tuntia sitten. Sanoin, että en tiedä ja nyt on paha paikka. Kun lääkäri vilkaisi tietojani koneeltaan, hän kehotti hoitajaa soittamaan ambulanssin.
Ambulanssissa Salomäen sydämen rytmi meni villiksi. Vieressä ollut ensihoitaja pyysi kollegaansa ohjaamaan tien sivuun. Sitten Salomäki menetti tajuntansa. Karu totuus selvisi Meilahden sairaalassa.
– Lääkäri sanoi, että mitään ei voi tehdä ja että syntyneet vauriot ovat pysyviä. Olin teho-osastolla yksitoista päivää, vahvasti lääkittynä ja välillä tajuttomana.
Lääkäri ei tiennyt, selviäisikö Salomäki. Tytär hälytettiin yöllä isänsä vuoteen vierelle, mutta ei Salomäki muista siitä mitään. Kävi ilmi, että hänellä oli ollut kuumeeton keuhkokuume, jonka jälkitautina hän sai sydäninfarktin.
– Sain antibiootteja ja sydämen pumppaustehoa parantavaa uutta lääkettä. Sairaalassa olin muutamia kotipäiviä lukuun ottamatta kuukausia.
Lopulta tunnelin päässä alkoi pilkottaa valoa. Salomäelle asennettiin tahdistin, joka antaa iskun, jos sydän joutuu kammiovärinään. Toistaiseksi laitteen ei ole tarvinnut antaa iskua kertaakaan, mutta sen olemassaolo tuntuu Salomäestä turvalliselta.
Vaikka söisit pussillisen porkkanoita päivässä, niin se ei pelasta.
Matti Salomäki sai ensimmäisen sydäninfarktinsa jo vuonna 2004, mutta toipui silloin hyvin ja palasi työelämään. Myös suvussa on sydänsairauksia. Vanhemmat kuolivat sydäninfarktiin kuusikymppisinä.
– Minulle on sanottu, että vaikka söisit pussillisen porkkanoita päivässä, niin se ei pelasta. Hyvä kunto on kuitenkin auttanut. Pelasin nuorena 16 vuotta salibandyä ja juoksin kuin hirvi. Nykyään käyn kerran viikossa keilaamassa ja joskus vesijuoksemassa.
Salomäen lääkitykseen kuuluvat nesteenpoisto-, kolesteroli- ja verenpainelääkkeet, sydämen rytmiä tasoittavat beetasalpaajat ja veren hyytymistä estävät lääkkeet. Välillä hän joutuu silti muutamaksi päiväksi sairaalaan, koska kehosta pitää poistaa ylimääräistä nestettä.
– Kovilla pakkasilla saan hengenahdistusta ja joudun olemaan sisällä. Jos on pakko mennä ulos, laitan kaulaliinan suun eteen. Myös helteet ovat pahoja. Viime kesästä selvisin maauimaloiden turvin.
Välillä lipsun, mutta aika terveellisesti syön.
Matti Salomäki on tehnyt hoitovirhekantelun, koska sai mielestään apua liian myöhään.
– Minulle kerrottiin, että vauriot olisivat olleet paljon pienemmät, jos olisi toimittu toisin. Nyt sydänlihaksesta ehti tuhoutua yli 30 prosenttia. Sain sydämen vajaatoiminnan ja jouduin jättämään työni.
Elämä on koetellut Salomäkeä muutenkin. Monet ystävät hylkäsivät, ja sairauspäivärahaan tuli katkos. Laskut kasaantuivat, ja asunto oli lähteä alta.
Kuilun pohjalle olisi ollut helppo jäädä, mutta Salomäki on aina ollut luonteeltaan positiivinen ja sinnikäs.
Hän on toiselta ammatiltaan kokki ja pitää ruoanlaitosta myös kotona.
– Välillä lipsun, mutta aika terveellisesti syön. Syön paljon kanaa ja heitän vokkiin mukaan kasviksia. Käytän paljon yrttimausteita sekä oliivi- ja rypsiöljyjä. Pyrin valitsemaan vähäsuolaisia vaihtoehtoja.
Iloa Salomäen elämään tuo vapaaehtoistyö. Hän toimii ADHD-nuorten sählyvalmentajana ja päiväkotivaarina. Lasten kanssa pelataan pöytäpelejä, luetaan ja leikitään.
– Lapset ovat vilpittömiä ja säteilevät iloa.
Pidä pumppu kunnossa
- Stumppaa. Nikotiini supistaa verisuonia, voimistaa sydänlihaksen hapenpuutetta, lisää veren hyytymistaipumusta ja nostaa veren kolesterolipitoisuutta. Tupakoinnin lopettamisen jälkeen verisuonten toiminta paranee ja veren hyytymistaipumus vähenee. Viiden vuoden kuluttua sydäninfarktin riski on laskenut noin puolella.
- Seuraa verenpainettasi. Mittaa verenpaine säännöllisesti, sillä korkea verenpaine ei aina tunnu miltään. Jos elämäntapahoito ei riitä, on tärkeää aloittaa verenpainelääkitys.
- Mittauta veren rasva-arvot. Erityisesti valtimoiden seinämiin kolesterolia vievä LDL pitäisi saada lähelle tavoitearvoja. Mitä suurempi LDL-arvo on, sitä enemmän kolesterolia suoniin kiteytyy. Jos LDL-kolesterolia ei saada laskemaan ruokavaliolla, aloitetaan kolesterolia alentava lääkitys.
- Liiku säännöllisesti. Jokainen askel tekee hyvää. Liikkua voi vaikka vain kymmenen minuuttia kerrallaan. Muista myös hyötyliikunta, kuten puutarhatyöt ja portaiden nouseminen. Liiku niin, että aavistuksen hengästyt ja hiki nousee pintaan. Moni lopettaa liikkumisen sydäninfarktin jälkeen, mutta liikunta suojaa uudelta kohtaukselta. Myös luonnossa liikkuminen on erittäin suositeltavaa ja rentouttavaa.
- Syö terveellisesti. Suosi kasviksia ja marjoja sekä pehmeitä rasvoja. Käytä pehmeitä rasvoja, kuten rypsi- ja oliiviöljyjä, kovien rasvojen, kuten voin ja kookosöljyn, sijaan. Suolaa voit korvata esimerkiksi yrteillä, sitruunalla, limetillä tai pippureilla. Valitse kaupassa Sydänmerkki-tuotteita. Kuitupitoiset kasvikset auttavat alentamaan verenpainetta ja kolesterolia. Parhaat terveyshyödyt saat, kun syöt erivärisiä kasviksia.
Asiantuntijat: osastonylilääkäri Erkki Ilveskoski, Tays Sydänsairaala, ja ylilääkäri Anna-Mari Hekkala, Sydänliitto.
Juttu on julkaistu Apu Terveys -lehdessä 7/2019.
