Apu Terveys

Tekisikö hämypaasto sinullekin hyvää? Ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen neuvoo keventämään iltasyömistä

Tekisikö hämypaasto sinullekin hyvää? Ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen neuvoo keventämään iltasyömistä
Paastoja löytyy moneen lähtöön. Ravitsemusterapeutti Reijo Laatikaisen mielestä monelle sopisi hämypaasto. Mitä se tarkoittaa?
Julkaistu: 15.1.2021
Paastoilulla on pitkät perinteet. On ramadania, ortodoksipaastoa, detox-paastoa ja vaikka mitä. Paastoa on käytetty sekä hengen että maksan puhdistukseen. Tosin nämä tavoitteet ovat jääneet viime vuosina taka-alalle, ja nosteessa ovat olleet ihan uudenlaiset mini- eli pätkäpaastot. Ne ovat tunteja tai yksittäisiä päiviä kestäviä puolipaastoja, joilla on uskoteltu olevan lähes maagisia voimia.
Minipaastoissa rajoitetaan syömisaikaa esimerkiksi 6–8 tuntiin päivässä tai sitten pidetään hyvin ­kevyitä paastopäiviä tavallisten syömispäivien väleissä. ­Tästä esimerkki on brittiläisen lääkärin ja tiedetoimittajan Michael Mosleyn lanseeraama laihdutusruokavalio, niin sanottu 5:2-dieetti.
Pätkäpaastoihin on ladattu monenkirjavia toiveita ja odotuksia. Niin sanotut biohakkerit ovat uskoneet erityisesti autofagian kiihtymiseen. Autofagia tarkoittaa elimistön prosessia, jonka tuloksena elimistö siivoaa vanhentuneita ja kuolevia soluja ja solun osia pois.
Rotta- ja koeputkikokeissa on saatu viitteitä, että lyhyt­aikainen nälälle siedätys, minipaasto, voisi kiihdyttää auto­fagiaa ja siten pitää elimistöä pidempään nuorempana. Hyöty on kuitenkin osoitettava ihmisillä todellisessa elämässä.
Ihmistutkimuksissa on nähty, että aamupaasto eli aamiaisen väliin jättäminen ei tuo mitään etua, vaikka päivittäinen kalorimäärä jäisi hieman normaalia pienemmäksi. Sen sijaan iltapaasto eli syömisen lopettaminen varhais­iltaan näyttää parantavan hitusen sokeriaineenvaihduntaa, laihdutustulosta ja joissakin tutkimuksissa myös veren­painetta. Kaikkiaan minipaastojen vaikutukset ovat pieniä, ja magia on kaukana. Pätkäpaasto ei tarjoa mitään merkittävää hyötyä tavalliseen terveelliseen syömiseen verrattuna.
Jos taas vertailukohteena on epäterveellinen ruokavalio, niin saadaan odotettu tulos. Epäterveellisen ruoan syömisen vähentäminen, vaikkapa pätkäpaastolla, parantaa jonkin verran vinksahtaneita veriarvoja. Monissa eläinkokeissa pätkäpaastoa onkin verrattu hyvin epäterveelliseen syömiseen.
Entä sitten mehupaastot? Ne saisivat pääsääntöisesti unohtua. Niiden aikana useiden vitamiinien ja kivennäisaineiden saanti loppuu. Myös välttämättömät rasvahapot ja proteiini ovat kortilla. Mehupaastot eivät puhdista elimistöä, vaan pikemminkin kuihduttavat lihasmassaa.
Tietenkin vähäksi aikaa voi tulla kiva olo, ­kun turvotus, vesilasti ja verenpaine laskevat ja ­ketoosi pukkaa päälle. Mehupaastot eivät ole supervaarallisiakaan terveelle työikäiselle, jos siten saa vähäksi aikaa nostetta elämään.
Vaikka en edes varsinaisista iltapaastoista kauheasti ­innostu, niin luultavasti keskiarvosuomalaiselle tekisi hyvää keventää iltasyömistä. Siellä illan hämyssä tapahtuu nimittäin hämäriä asioita. ltakuuden jälkeen olisi hyvä saada enää enintään 200–300 kilokaloria – tällainen ”paasto” olisi mielestäni paikallaan. Sen nimi voisi olla vaikkapa hämypaasto.
Kirjoittaja on laillistettu ravitsemusterapeutti, FT, MBA.
Kommentoi »