Juha Nenonen, 66, on ollut eläkkeellä kolme vuotta, mutta oman hammashoidon varhaishistoria naurattaa häntä yhä. Pikkupoikana Juha tiiraili leikkikoulun pihalla usein viereistä kouluhammaslääkärin ikkunaa ja ihmetteli, mitä siellä tapahtuu. Parin vuoden kuluttua hän pääsisi itse kiehtovaan paikkaan muiden koululaisten tavoin.
Kun suuri päivä koitti, kouluhammaslääkäri kysyi: ”Haluaako poika lakritsia?” Sitten hammaslääkäri alkoi porata vimmatusti vanhalla jyrräävällä koneellaan.
– Tapaus jäi ikuisesti mieleen, muttei jättänyt onneksi kauhua, Juha nauraa.
Hampaiden hoito on sittemmin kehittynyt. Juhan nuoruudessa hampaita toki harjattiin, mutta hammaslankoja ja väliharjoja ei ollut. Reikiä piti korjata nykyistä useammin ehkä myös fluorin käytön vähyyden vuoksi.
Juhan ensimmäinen implanttihoito sai alkunsa poskihampaan särystä lähes 20 vuotta sitten liikematkalla Kööpenhaminassa. Tanskalainen ensiapu antibiootilla ja kipulääkkeellä helpotti tulehdusta ja vaivaa niin, että Juha selvisi Suomeen juurihoitoon.
Lopulta hammas oli kuitenkin pakko poistaa. Aukko oli lähes huomaamaton, mutta häiritsi Juhaa. Silloin siihen suositeltiin implanttia.
Hoito kesti useita kuukausia. Ensin rauhoiteltiin hampaanpoiston jälkeistä tulehdusta antibiootein. Sitten aikaa meni luutumiseen, sillä tulehduksen tuhoamaa leukaluuta piti korjata keinoluulla.
Implanttia ei tunnista edes hampaita koputtelemalla.
Itse implantin asetus ei ollut kivuliasta puudutuksen vuoksi. Jälkisärkyyn Juha sai muutamaksi kerraksi vahvoja kipulääkkeitä. Sen jälkeen kipua voi lievittää tavallisin särkylääkkein, mutta Juha ei niitä tarvinnut.
– Hampaiden ja ikenien tulehdussäryt, poraaminen ja juurihoito ovat tuntuneet selvästi ikävämmiltä kuin implanttien asetus. Pitkien hoitojen aikana hampaaton aukkokin voi olla häiritsevä, vaikkei se juuri näkyisi.
Nykyään Juha ei enää edes muista, missä ensimmäinen implantti on.
– Se on niin luonnollinen. Implanttihampaan pinnalle ei ole tapahtunut mitään, eikä implanttia tunnista edes hampaita koputtelemalla.
Juha päätti laitattaa jatkossakin mieluiten implantin eikä proteesia. Nyt implantteja on jo neljä. Toinen implantti sai alkunsa, kun kova purtava mursi oman hampaan. Voimakas särky ja tulehdus pakottivat lopulta hampaan poistoon.
Viime vuonna Juha oli viisaudenhampaan poistossa, jossa poistettiin myös viereinen tulehtunut hammas. Takahampaat eivät juuri näy, mutta vaillinainen purenta ja tyhjä alaleuka häiritsivät Juhaa niin, että hän halusi taas implantit.
– Ne eivät mitenkään eroa omista hampaista. Toki niitä pitää hoitaa hyvin – ihan niin kuin muitakin hampaita. Pitää harjata ja puhdistaa erityisesti hammasvälit, ettei ikeniin tule kiinnityskudosten sairautta.
Juha käy vuosittain hammaslääkärillään tarkistuttamassa, pitääkö implantteja huoltaa ja puhdistaa. Lisäksi hän käy vähintään kerran vuodessa, joskus useamminkin, suuhygienistin luona poistattamassa hammaskiveä, jota hänellä syntyy hyvästä hoidosta huolimatta.
Juha on tyytyväinen implantteihinsa. Hänellä ei ole niistä mitään kielteistä sanottavaa – paitsi hoidon kalleus. Implanttien keskihinta on ollut noin 1 700 euroa, kun hoidot ovat jakautuneet hyvin pitkälle ajalle.
– Toisaalta hinnan ymmärtää, koska implanteissa on paljon työtä. Hintaa nostavat esimerkiksi röntgenkuvat, joita tarvitaan suunnittelussa ja seurannassa aika paljon. Lääkäreitäkin oli hoidon eri vaiheissa kaksi.
Pitkä, yli parikymmenvuotinen asiakassuhde omaan hammaslääkäriin on helpottanut valintoja. Juha on kokenut saaneensa vaihtoehdoista hyvin tietoa ja luottanut siihen.
– Hammaslääkäri tuntee suuni paremmin kuin minä. Näitähän ei olisi ollut pakko korjata, mutta kohdat olisivat jääneet tyhjiksi. Proteesit olivat tuttuja jo vanhemmilta ikäpolvilta, joten en halunnut siirtää hoitoa ja päätyä lopulta ehkä huonoihin proteeseihin.
Implantti vaatii hyvää hoitoa
Mikä on hammasimplantti?
Implantti on yleensä titaaninen leukaluuhun asetettu ruuvi eli keinojuuri. Keinojuuren päälle kiinnitettävään välikappaleeseen rakennetaan kruunu tai silta tai kiinnitetään irtoproteesi. Implantteja asennetaan Suomessa vuosittain vajaat 25 000.
Kuka saa tehdä implantteja?
Jatkokoulutus on aina tärkeää, etenkin yleishammaslääkäreille, joiden peruskoulutus sisältää niukasti implanttien tekoa. Implanttikoulutus on olennainen osa suu- ja leukakirurgiaan, hammasprotetiikkaan, parodontologiaan sekä suuradiologiaan erikoistumista.
Onko lääkityksellä merkitystä?
Käytetyistä lääkkeistä ja luontaistuotteista pitää kertoa hammaslääkärille ja kirurgille, jotta yhteisvaikutukset ja muut haitat vältetään. Esimerkiksi verenohennuslääkkeet ja omega-3-tuotteet vaikeuttavat veren hyytymistä. Luukatoa hoitavat bisfosfonaatit heikentävät leuan verenkiertoa.
Mitä hoito maksaa ja kauanko se kestää?
Perusimplantin hinta on noin 2 000–2 500 euroa, mutta hinta vaihtelee. Varmista, että kustannusarviossa on tarpeeksi hoitokertoja. Hintaa voivat lisätä tilapäinen proteesi ja tukihoidot, kuten luun lisäys luusiirteellä tai keinoluulla. Terveeseen hammasaukkoon istutettu implantti luutuu parissa kuukaudessa, minkä jälkeen sen päälle voidaan rakentaa hammas. Jos implantin kiinnitys vaatii luun korjausta, koko hoito voi kestää 4–11 kuukautta.
Miten voi varmistua implantin laadusta?
Kaikkien markkinoilla olevien merkkien kestävyydestä ja korjausosien saatavuudesta myöhemmin ei ole paljon tietoa. Tutkimusten mukaan jälkihoitotarvetta on kuitenkin yli puolessa implanteista kymmenen vuoden kuluttua asetuksesta. Laajasti hyväksytyn, pitkään tutkitun ja käytetyn merkin käyttö on varminta, mutta myös kalleinta. Tietoa saa lähinnä implanttien tekijöiltä.
Kenelle implantti sopii?
Ikä ei ole este, mutta terveyden on oltava riittävän hyvä kirurgiseen toimenpiteeseen. Esimerkiksi tuoreita sydän- tai aivoinfarkteja ei saa olla, ja sairauksien pitää olla hyvässä hoitotasapainossa. Suun tulee olla terve, jotteivät esimerkiksi hampaiden kiinnityskudosten tulehdusta aiheuttavat bakteerit leviä implantin ympärille. Jälkihoitona hampaita ja niiden välejä pitää myös pystyä puhdistamaan: muistisairaus tai käsien heikko motoriikka ei saa olla este hoidolle. Myös jälkikontrolleista on huolehdittava.
Vaikuttavatko elintavat implanttiin?
Tupakointi heikentää kehon puolustusta sekä hidastaa haavan paranemista ja luutumista. Se lisää myös implantin kiinnityskudoksen tulehduksen ja implantin menetyksen riskiä. Suuhygieniasta huolehtiminen on aina tärkeää. Hampaiden kova narskuttelu eli bruksismi voi estää implanttihoidon, sillä se voi hajottaa implantin tai implanttiin kiinnitetyt rakenteet. Purentakisko suojaa hyvin myös implanttirakenteita.
Millaisia ovat yhdistelmähoidot?
Implantteihin voidaan kiinnittää myös osa- tai kokoproteesi, jolloin proteesi pysyy hyvin paikoillaan. Esimerkiksi alaleuan kokoproteesi kiinnittyy hyvin kahdella implantilla.
Asiantuntija: hammaslääketieteen tohtori, erikoishammaslääkäri Mikko Rantala, Gasellin Hammaslääkärit Oy.
Juttu on julkaistu Apu Terveys -lehdessä 2/2019.
