Terve.fi

Haittavaikutukset sydämeen ja verisuoniin

Tupakointi on monella tavalla mukana sydän- ja verisuonisairauksissa. Nikotiini supistaa verisuonia ja häkä sekä glykoproteenit aiheuttavat omat ongelmansa. Lue lisää.
Teksti Toimitus

Tupakointi on monella tavalla mukana sydän- ja verisuonisairauksissa. Nikotiini supistaa verisuonia ja häkä sekä glykoproteenit aiheuttavat omat ongelmansa.

Moni pelkää painon nousua, kun lopettaa tupakoinnin, varsnkin kun sydän- ja verisuonitautien takia pitäisi laihtua! Tutkimusten mukaan lopettamisen jälkeen paino nousee useimilla alle 5 kiloa. Tämä on täysin ymmärrettävää, sillä nikotiini lisää energian kulutusta, ja kun nikotiinia ei enää tupakasta saada on painonnousu tavallista. Joka viiden ei kuitenkaan liho lainkaan! Terveyden kannalta ei kannata huolestua painonnoususta. Saavutettavat edut ovat tätä tärkeämpiä. Lisäksi muutamalla huomiolla voit ehkäistä painonnousua:

  • nikotiini lisää energian kulutusta; lopettaessa lisää liikuntaa
  • lopettaminen parantaa makuaistia; valitse välipalat huolella tarkasta annoskoot ja määrät
  • suun sijaistoiminta; ruuan sijaa suulle voi antaa muuta tekemistä jäljittelmään tupakointia.
  • tarve palkita itseään; älä tee ruuasta uutta palkintoa tupakan tilalle

Tupakoinnin aiheuttamia sydän- ja verisuonisairauksia

Kolmasosa kaikista sydän- ja verisuonitaudeista johtuu tupakoinnista. Tupakointi lisää:

  • sydämen rytmihäiriöitä
  • stressihormonien erittymistä ja sympaattisen hermoston ylivireyttä
  • kohottaa verenpainetasoa ja sydämen lyöntitiheyttä
  • kiihdyttää valtimoiden kovettumista
  • lisää verihiutaleiden paakkuuntumista sekä
  • heikentää veren hapenkuljetuskykyä

Sydäntautien riski nousee huippuunsa jo vähäisestä tupakointimäärästä. Myös tupakoivan äkkikuoleman vaara kasvaa 

Tupakan sisältämä hiilimonoksidi eli häkä heikentää hapen kulkua sydänlihakseen. Jos sydänlihas ei saa happea tarpeeksi esimerkiksi rasituksessa, syntyy rintakipu eli angina pectoris.

Tupakan hiilimonoksidi sitoutuu veren hemoglobiiniin, jonka tehtävä verenkierrossa on hapen kuljettaminen mm. sydänlihakseen. Tupakoijalla hemoglobiinia jää vähemmän vapaaksi hapen kuljettamista varten.

Sydän yrittää korvata hapenpuutetta sykkimällä nopeammin. Se kuluttaa enemmän happea. Tupakoiva angina pectoris potilas saa rasituksessa helpommin kipuja kuin tupakoimaton.

Jokainen tupakointikerta piiskaa sydäntä entistä kovempaan työhön ja rasittaa sitä. Nikotiini nostaa tilapäisesti verenpainetta ja sydämen sykintätiheyttä sekä lisää sydämen pumppaaman veren määrää ja veren virtausta sydämen valtimoissa.

Tupakointi lisää sepelvaltimotaudin vaaraa niillä ihmisillä, joilla on ennestään korkea verenpaine. Tupakointi nopeuttaa vaikea-asteisen verenpainetaudin kehittymistä.

Tupakointi vähentää selvästi veren hyvää kolesterolia eli HDL-kolesterolia, jonka tehtävänä on kuljettaa kolesterolia kudoksista pois.

Tupakointi huonontaa valtimoiden sisäkalvon toimintaa ja lisää rasvan kertymistä valtimon seinämään. Näin kehittyvä ateroskleroosi ahtauttaa valtimot ja ne menettävät kovettuessaan kimmoisuuttaan. Tällöin sydämen on tehtävä enemmän työtä pystyäkseen pumppaamaan verta ahtautuneisiin ja kovettuneisiin suoniin. Sydäninfarktin ja aivohalvauksen vaara kasvaa.

Diabeetikolla yksi savuke vähentää insuliiniherkkyyttä 15 prosentilla ja jalkahaavaumien riksi on kaksinkertainen kuin tupakoimattomilla diabeetikoilla. Valtimokovettumatauti on vaarallisimpia diabeteksen komplikaatiota. Mikäli diabeetikko ei lopeta tupakointia, hänellä on entisestään lisääntynyt riski saada diabeteksen komplikaatiota.

Päivittäinen vuosia jatkunut tupakointi kolminkertaistaa sepelvaltimotaudin todennäköisyyden. 30-50 -vuotiailla tupakoitsijoilla sepelvaltimotaudin vaara on jopa viisinkertainen. Mikäli potilaalla on lisäksi diabetes riski nousee jopa 11-kertaiseksi.

Tupakoinnin aiheuttamaan sepelvaltimosairauden syinä ovat:

  • sydänlihaksen hapensaannin heikkeneminen
  • verihiutaleiden kokkaroituminen
  • verisuonten kalkkiutuminen
  • sydämen rytmihäiriöiden ja kammiovärinäalttiuden lisääntyminen

Kohonnut veren kolesteroli tupakoijalla moninkertaistaa vaaran sairastua sepelvaltimotautiin. Tupakoijilla esiintyy enemmän ja vaikeampiasteista sepelvaltimoiden ja aortan kovettumista kuin tupakoimattomilla. Tupakoijat sairastuvat myös alaraajavaltimosairauksiin muita useammin ja yleensä vaikeammin. Heillä on suurempi mahdollisuus saada aortan pullistuma (aneyrysma). Jos tupakoija sairastaa diabetesta, valtimotaudin riski moninkertaistuu.

Tupakointi on myrkkyä potenssille. Tupakointi pahentaa ateroskleroosia myös muissa kuin sepelvaltimoissa, esimerkiksi peniksen valtimoissa. Ateroskleroosi on yleisin impotenssin elimellinen syy.

Tupakan arvioidaan aiheuttavan 20-25% sydäninfarkteista. Tupakoitsijoilla kuolemaan johtavan sydäninfarktin riski lähes kaksinkertaistuu. Tupakoivat infarktipotilaat ovat keskimäärin kymmenen vuotta nuorempia kuin tupakoimattomat infarktin saaneet.

Tupakointi vaikuttaa sydäninfarktin syntymekanismiin. Sepelvaltimon sisäseinämään kehittyy vuosien kuluessa ateroskleroosin seurauksena ateroomaplakki, joka ahtauttaa sepelvaltimoa. Kun tämä kova plakki repeää, suonen seinämään syntyy vaurio, ikään kuin haava. Vaurioituneen sepelvaltimon seinämästä paljastuu kollageenia ja ateroomamassaa. Muutamassa minuutissa paikalle saapuu verihiutaleita (trombosyyttejä) paikkaamaan vauriota. Näistä muodostuu sepelvaltimon tukos, joka estää veren ja hapen pääsyn sydänlihakseen. Tämä johtaa sydänlihasvaurioon, sydäninfarktiin.Tupakointi lisää tukkeutumisvaaraa, koska se kiihdyttää veren hyytymistä, verihiutaleiden kerääntymistä ja takertumista toisiinsa sekä kohottaa veren fibrinogeenipitoisuutta. Tupakointi myös lyhentää veren hyytymisaikaa ja tekee veren paksummaksi. Näin tupakoija voi saada sydäninfarktin helpommin kuin tupakoimaton.

Päivittäin tupakoivilla on 2-5 kertainen vaara saada sydänkohtaus verrattuna niihin, jotka eivät ole koskaan tupakoineet. Nuorilla tupakoitsijoilla suhteellinen riski on suurempi. Suurin osa tupakoinnin aiheuttamista kuolemista johtuu sydän tai aivoinfarktista.

Jo 3-5 savuketta päivittäin polttavilla naisilla riski saada sydänkohtaus on kaksinkertainen tupakoimattomiin verrattuna. Tupakka vahingoittaa estrogeenihormonia, joka suojelee naista sydäntaudeilta. Tupakointi on naiselle 50 % vaarallisempaa kuin miehille.

Tupakointia jatkaessaan infarktista kerran toipunut antautuu todelliseen vaaraan, sillä riski saada uusi infarkti on erittäin suuri. Sydäninfarktikuolleisuus on tupakoivilla 50-200 kertainen tupakoimatomiin verrattuna.

Tupakoivan sepelvaltimotautia sairastavan äkkikuoleman vaara on suuri, koska rytmihäiriöt ja kammiovärinäalttius ovat lisääntyneet.

Tupakoinnin lopettaminen hyödyttää eniten juuri sydänsairauksien kohdalla. Sairastumisvaara pienenee lähes tupakoimattomien tasolle jo muutaman vuoden kuluttua lopettamisesta. Lopettamisesta koituva hyöty ei vähene iänkään myötä vaan kannattaa vanhempanakin sekä pitkään jatkuneen tupakoinnin jälkeenkin.

Julkaistu: 29.11.2005
Kommentoi »