Terve.fi

Fibromyalgialla on monia ilmenemismuotoja


Fibromyalgia on oireyhtymä, jossa tavallisimpina oireina ovat pitkäaikaiset, laaja-alaiset tuki- ja liikuntaelimistön kivut ja lihasjäykkyys, uupuneisuus, unen häiriöt sekä ns. fibromyalgiapisteiden aristus.
Teksti Ari-Matti Huotari

Fibromyalgiaa on tutkittu viimeisten parinkymmenen vuoden aikana runsaasti ja etenkin oireyhtymän diagnostiikassa on päästy eteenpäin. Fibromyalgiaoireisiin johtavaa perussyytä ei edelleenkään ole löydetty, mutta oireistosta kärsivillä potilailla on muutoksia unen rakenteessa, lihaksiston rakenteissa sekä aivoverenkierrossa. Samoin eräiden aivojen välittäjäaineiden aineenvaihdunta ja toiminta näyttää näillä potilailla muuttuneen. Fibromyalgiassa ei tämän hetkisen käsityksen mukaan ole kyse itsenäisestä sairaudesta, vaan erilaisten oireiden ja lääkärin tekemässä potilaan tutkimuksessa löytyvien poikkeavien löydösten kokonaisuudesta.

Fibromyalgia-diagnoosi

Oireyhtymään liittyy tyypillisesti symmetrinen, sekä ylä- että alavartalolla tuntuva pitkäaikainen kipu, vähintään 11 pisteen aristus tutkittavista 18 pisteestä, aamusta alkava ja koko päivän kestävä uupuneisuus ja lihasjäykkyys sekä unen katkonaisuus. Fibromyalgiassa ovat tavallisia oireita myös suoli- ja virtsatie- sekä sydänoireet, puutumiset, keskittymiskyvyn vaikeus sekä ahdistus ja masennus. Oireet vaihtelevat osin ulkoisten tekijöiden kuten sään muutoksista sekä stressin vaikutuksesta.

Hoito ja ennuste

Oireyhtymän hoidossa selkeät suuntalinjat kuitenkin edelleen puuttuvat ja hoidot jakaantuvat selvästi lääkehoitoihin ja muihin hoitoihin. Hoitojen teho on rajallinen ja sopivimman hoidon löytyminen kullekin potilaalle saattaa vaatia useiden erilaisten hoitojen kokeilemista.

Lääkehoidossa vahvin näyttö tehosta on kipukynnys- eli masennuskipulääkkeisiin luettavalla amitriptylliinillä joka näyttää sekä korjaavan unihäiriöitä että lievittävän kipuoireita. Unen häiriöön ja monilla potilailla oireyhtymään liittyvään masennukseen uudemmilla masennuslääkkeillä kuten serotoniinilla on myös saatu hyviä tuloksia. Särkylääkkeiden apu fibromyalgiakivussa on usein varsin huono kuten myös lihaksia rentouttavien lääkkeiden. Muista kipulääkkeistä lähinnä tramadolilla on näyttöä tehosta. Yksittäisistä muista lääkkeistä kuten esimerkiksi uudemmista pahoinvoinnin hoitoon käytetyistä tropisetronista ja ondansetronista on myönteisiä tuloksia. Uudesta, vasta Suomeen tulossa olevasta epilepsialääkkeestä pregabaliinista on myös alustavasti saatu tutkimuksissa lupaavia tuloksia.

Ei-lääkkeellisistä hoidoista liikunnan on useissa tutkimuksissa todettu vähentävän kipua ja lihasjännityksiä sekä parantavan lihasvoimaa. Yksilöllisen kuntoutusohjelman laatiminen onkin tärkeää oireyhtymän hoidossa ja hallinnassa.

Osa fibromyalgiapotilaista hyötyy hypnoosihoidosta ja rentouttavista harjoitteista, osa puolestaan akupunktiosta. Käyttäytymisterapeuttisesta hoidosta on saatu myös hyviä kokemuksia.

Suomalais-kanadalaisessa 3 vuoden seurantatutkimuksessa on saatu oireyhtymän ennusteesta lupaavia tuloksia: Seurannan aikana kolmasosalla sekä oireet että kipu vähenivät vähintään 30 prosenttia. Ennuste vaikuttaisi ainakin osalla fibromyalgiaoireistoa sairastavista olevan parempi kuin perinteisesti on totuttu ajattelemaan.

Lue lisää:

Lääkärikirja: Fibromyalgia

Julkaistu: 27.6.2006