Terve.fi

Yleistietoa eteisvärinästä (flimmeristä)

Yleistietoa eteisvärinästä (flimmeristä)
Eteisvärinällä eli flimmerillä tarkoitetaan sydämen rytmihäiriötä.

Eteisvärinällä eli flimmerillä tarkoitetaan sydämen rytmihäiriötä, jossa sydämen rytmi sekaantuu ja se lyö epäsäännöllisesti.

Tila eroaa ns. harmittomista lisälyönneistä siinä, että lisälyöntisyydessä tuntuu yksittäinen, satunnainen rytmin hyppäys, kun taas eteisvärinässä sydän lyö jatkuvasti epärytmissä. Varsinainen sähköinen häiriö sydämessä on eteisten alueella. Normaalisti eteisistä lähtevä sydämen sähköinen impulssi ei etenekään loogisesti rintamassa, vaan se hajaantuu useiksi pikku rintamiksi, jotka pyörivät ympyrää eteisten alueella niin, että yksittäistä, tehokasta eteisten supistumista ei synny.

Eteisvärinä on usein alkuvaiheessa kohtauksittaista, mutta aikaa myöten siitä voi tulla pysyvää.

Eteisvärinän aiheuttaja

Eteisvärinälle tunnetaan useita eri aiheuttajia. Yleisimpiä lienevät sepelvaltimotauti, sydämen läppäviat, sydämen vajaatoiminta, kilpirauhasen liikatoiminta sekä korkea verenpaine ja diabetes. Lisäksi melko usein tapaa alkoholin aiheuttamia ns. krapulaflimmereitä, joissa reilumman juhlimisen jälkeen muutoin terveelle potilaalle ilmaantuu lyhytkestoinen eteisvärinä. Eteisvärinä voi tulla myös sellaiseen sydämeen, jossa ei ole todettavissa mitään erityisempää vikaa. Tällöin puhutaan ns. idiopaattisesta eteisvärinästä.

Seuranta

Pelkkä ajoittainen eteisvärinä, jonka taustalla ei ole mitään erityisempää sairautta, ei välttämättä vaadi seurantaa. Usein eteisvärinän taustalla on kuitenkin todettavissa sellaisia sydän- tai muita sairauksia, jotka vaativat säännöllistä seurantaa ja kontrolleja. Jos eteisvärinä on sydämen pysyvä rytmi, säännöllisissä kontrolleissa on hyvä käydä. Sydämen kunnosta ja muista sairauksista riippuen kontrollivälit vaihtelevat muutamasta kuukaudesta muutamaan vuoteen.

Miten eteisvärinää hoidetaan? Lue eteisvärinän hoidosta.

Jos potilaalle on aloitettu pysyvä verenohennuslääkitys (varfariini), hän joutuu käymään säännöllisesti (1–6 viikon välein) verikokeissa, joilla määritellään verenohennuksen aste ja sen avulla verenohennuslääkkeen annostus.

Eteisvärinän periytyvyys

Nykytiedon mukaan eteisvärinää esiintyy hieman todennäköisemmin heillä, joiden toisella tai molemmilla vanhemmilla on ollut eteisvärinä.

Eteisvärinän yleisyys

Alle 60-vuotiaista eteisvärinää on noin 0,4 %:lla. Yli 75-vuotiaista sitä esiintyy jo yli 10 %:lla.

Eteisvärinän ennuste

Asianmukaisesti hoidettuna eteisvärinä ei välttämättä merkittävästi rajoita arkipäivän toimintoja. Toistuva eteisvärinä saattaa kuitenkin vaatia useita käyntejä lääkärillä, jolloin yleensä joutuu viettämään päivän tai parin vuodeosastolla hoidettavana. Jos eteisvärinä on vallitseva rytmi, siihen liittyvä verenohennushoito saattaa vaatia jatkuvaa seurantaa ja verikokeissa käyntejä. Lisäksi pysyvä eteisvärinä rajoittaa suorituskykyä jossain määrin.

Lähteet:

Akuutin eteisvärinäkohtauksen hoito; Pekka, M J Raatikainen, Suomen Lääkärilehti nro 49-50 2002.

Marx: Rosen's Emergency Medicine: Concepts and Clinical Practice, 5th Edition, Copyright 2002 Mosby, Inc.

Fox CS, Parise H, D’Agostino RB Sr, et al. Parental atrial fibrillation as a risk factor for atrial fibrillation in offspring. JAMA. 2004;291(23):2851-2855.

Eteisvärinä (online). Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2017 (viitattu 13.2.2018). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

ICD-10:

I48 Eteisvärinä tai eteislepatus

Kelakoodi:

207

Julkaistu: 29.3.2018
Kommentoi »