Kun puoliso pettää, on isku toiselle osapuolelle sanoinkuvaamattoman kova. Ei ole mitenkään harvinaista, että uskottomuus johtaa eroon – päin vastoin, se on tutkimustenkin mukaan yksi yleisimmistä lopullisen eron syistä parien välillä (mm. Perhebarometri 2013).
Mutta entä jos rakkaus ei kuitenkaan ole hävinnyt mihinkään, ja uskottomuus näyttäytyykin lopulta vain hairahduksena, jonka pettävä osapuoli haluaisi unohtaa ja palata takaisin aikaan ennen sitä?
Petetylle osapuolelle tilanne on äärimmäisen vaikea. Voiko toiseen enää luottaa, vaikka kuinka häntä rakastaisi? Tämän viikon Rakkausklinikan kysymys on todella vaikea.
Perheneuvoja Pekka Puukko sanoo, että anteeksiantamisen ja syyllisyyden käsittely voivat kestää vuosia, mutta toivotonta paluu suhteeseen ei ole. Hän on nähnyt useita onnistuneita esimerkkejä siitä, kuinka tällainen parisuhteen kriisi voi johtaa jopa aiempaa onnellisempaan parisuhteeseen.
Rakkausklinikka on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon neuvontapalvelu, jossa perheneuvojat vastaavat lukijoiden lähettämiin kysymyksiin. Julkaisemme uusia kysymyksiä ja vastauksia Rakkausklinikalla joka perjantai.
Erosimme ja nyt mies haluaa minut takaisin. Kannattako palata yhteen?
Erosimme noin vuosi sitten, koska ex-puolisoni petti minua neljän vuoden ajan toisen naisen kanssa. Nyt ex-mieheni väittää, että hänen tunteensa minua kohtaan eivät koskaan hävinneetkään. Hän haluaisi mennä ajassa taaksepäin korjatakseen tilanteen.
Miten minun tulisi reagoida? Haluaisin avioliittoni takaisin ja rakastan häntä. En kuitenkaan pysty luottamaan siihen, puhuuko hän totta. Olen ihan sekaisin nyt, voiko yhteen palata, onko siinä järkeä?
Perheneuvoja Pekka Puukko vastaa:
Ei ole kovin yllättävää, että olosi on hämmentynyt. Kaipuu yhteyteen toisen ihmisen kanssa, rakkauden kaipuu, on yksi syvimpiä tarpeitamme. Samalla sinulla on kokemus, että ihminen, jota joskus rakastit, on satuttanut sinua paljon. On hyvä, jos olet malttanut pysähtyä tutkimaan tilannetta ja tunteitasi siinä.
Et kerro paljonkaan suhteenne historiasta. Kauanko ehditte olla yhdessä ennen eroa? Millainen suhteenne oli ennen pettämistä, sen aikana ja sen jälkeen? Ajattelen, että se, miten tyydyttävä ja vastavuoroinen suhde on aiemmin ollut, on tärkeää huomioida päätöksenteossa. Ehkä suhteen kestollakin on merkitystä – oliko aika, jolloin puolisosi petti, lyhyt jakso pitkä suhteenne loppupuolella, vai iso osa yhteisestä elämästänne?
Pettäminen on yksi sana mutta kätkee taakseen monenlaisia tarinoita. Oliko uskottomuus toistuva toimintamalli suhteessanne, vai tapahtuiko se vain kerran, ennen eroa? Kuinka pahasti petetyksi tai hylätyksi sinä olet elämän varrella tullut, ei ainoastaan nyt, vaan ehkä aiemmin?
Onko puolisollasi tällaisia kokemuksia? Miten aiemmat kokemukset vaikuttavat tässä hetkessä? Nämä kaikki voivat vaikuttaa siihen, kuinka haastavaa luottamuksen rakentamisesta saattaisi tulla.
Entä kuinka paljon tässä on kyse kummankin parisuhdekaipuusta, siitä että haluaisi jonkun tutulta tuntuvan, läheisen ihmisen rinnalleen, ja minkä verran kaipuusta suhteeseen juuri tämän tietyn ihmisen kanssa?
Vanhaan ei ole paluuta, sitä ei kannata lähteä tavoittelemaan. Jotain hyvää vanhasta toki voi tulla mukaan uuteen, mutta jos palaatte suhteeseenne, siitä syntyy jotain uudenlaista. Uuden syntyminen vaatii rohkeaa riskinottoa ja rehellisyyttä teiltä molemmilta.
Mitä ajattelette anteeksiantamisesta ja -saamisesta? Siitä kannattaa keskustella. Tällaisissa tilanteissa anteeksiantamisen ja syyllisyyden käsittely voivat kestää pitkään, vuosiakin. On tärkeää, että vaikeista asioista voidaan puhua heti, mutta siihen on lupa myös myöhemmin, aina uudestaan, niin kauan kuin asiat nousevat mieleen. Monet parit tarvitsevat tässä prosessissa ulkopuolista ammattilaista parisuhteen tueksi.
Ei ole aivan tavatonta, että uskottomuuden jälkeen pettänyt osapuoli palaa aiempaan suhteeseen opiksi ottaneena, viisastuneena ja halukkaana aloittamaan luottamuksen rakentamisen uudelleen.
Olen nähnyt useita pareja, jotka ovat syvän kriisin jälkeen löytäneet toisensa uudelleen ja ovat onnistuneet luomaan entistäkin läheisemmän suhteen kriisin läpikäytyään. Tämä ei kuitenkaan tapahdu itsestään. Se vaatii molemmilta osapuolilta paljon nöyryyttä, anteeksi antamisen ja saamisen työstämistä, toistensa kuuntelua ja omasta kokemuksesta jakamista. Olisitteko halukkaita tällaiseen prosessiin?
