Oletko suhteessa vain rahan takia? Selvitä siinä tapauksessa, mistä oikeasti kiikastaa

Oletko suhteessa vain rahan takia? Selvitä siinä tapauksessa, mistä oikeasti kiikastaa
Tuntuuko, ettei sinulla ole varaa erota? Yhteinen omaisuus tai huoli omasta pärjäämisestä voi lykätä eroa. Jos totutusta elintasosta luopuminen tuntuu liian rankalta, silloin parisuhteen tilanne ei todennäköisesti ole kovin paha. Vielä voi olla toivoa!

Katjan avioliitossa oli ollut hankalaa jo pitkään. Puoliso oli useaan otteeseen sairauslomalla työ­uupumuksen vuoksi ja lääkitsi väsymystään alkoholilla. Vaikka uupumus oli toistuvaa, puoliso ei tehnyt korjausliikkeitä parantaakseen jaksamistaan.

Ilmapiiri kotona oli kireä. Ristiriitoja syntyi puolison alko­holinkäytöstä ja perheen taloudellisesta tilanteesta.

Muutamaa vuotta aiemmin Katja, puoliso ja heidän kaksi lastaan olivat muuttaneet pois pääkaupunkiseudulta Katjan kotiseuduille Kainuuseen. Katja oli irtisanoutunut vakituisesta työstään ja uskoi, että saisi töitä uudelta paikkakunnalta. Niin ei käynytkään.

Katja jäi kotiin lasten kanssa. Myöhemmin syntyi vielä kaksi lasta lisää.

– Päätös kotiin jäämisestäni oli ollut yhteinen, mutta vähitellen mieheni alkoi syyllistää minua taloudellisesta tilanteestamme. Hänen mielestään minun piti tehdä enemmän yhteisen leivän eteen.

Katja alkoi työskennellä lastenvaatteiden jälleenmyyjänä ja teki myöhemmin pätkätöitä. Ilmapiiri ei parantunut, vaan ristiriitoja oli yhä useammin.

Kolmisen vuotta Katjan mielessä muhi ajatus, että liitto ei päättyisi hyvin.

– Monta kertaa ajattelin, että ero olisi ainoa oikea vaihtoehto, mutta mietin, miten hajotetaan paketti, johon kuuluu omakotitalo, velkaa ja neljä lasta. Myös huoli omasta taloudellisesta pärjäämisestä pitkitti ratkaisua.

Suomalaisista 12 prosenttia kertoo, että raha-asiat ovat vaikuttaneet siihen, etteivät he lopeta parisuhdetta. Asia selviää luotonhallintayritys Intrumin tekemästä kyselystä, jossa selvitettiin muun muassa kotitalouksien taloudenhallintaa ja taloudellista hyvinvointia. Euroopan laajuisessa kyselyssä suomalaisvastaajia oli 1 000.

Tulos ei yllätä avo- ja avioliittojen solmimista ja purkautumista tutkinutta Turun yliopiston erikoistutkijaa, dosentti Marika Jalovaaraa.

– Ihmisellä, jolla ei ole juurikaan omia tuloja, voi olla pidempi pinna parisuhteessa sen takia, että hän pelkää, miten selviytyisi yksin, Jalovaara sanoo.

Hän on juuri tehnyt tutkimusta, jossa selvitetään pitkien perhevapaiden – käytännössä kotihoidontuella vietetyn ajan – yhteyttä eroriskiin. Tutkimuksessa selvisi, että perhevapaat pienentävät eroriskiä vapaan aikana, mutta niiden päättymisen jälkeen eroriski kohoaa jälleen normaaliksi.

– Näyttää siltä, että kotihoidontuella oleminen lykkää eropäätöstä. Ilmeisesti riippuvaisuus puolison tuloista selittää asiaa ainakin osittain. Se tekee epätyydyttävästä liitosta lähtemisen vaikeammaksi, Jalovaara toteaa.

Tutkijat ovat määritelleet joukon eron esteitä, eli suhteen ulkopuolisia tekijöitä, jotka vähintään jarruttavat eropäätöstä. Taloudellinen riippuvuus puolison tuloista on yksi niistä. Muita ovat esimerkiksi yhteiset lapset, yhteisen ystäväpiirin menettäminen ja sosiaalinen stigma.

– Suomessa sosiaaliturva takaa sen, että kenelläkään ei pitäisi olla absoluuttista taloudellista riippuvuutta omasta puolisosta niin, että joutuisi pysymään tulehtuneessa tai vaikka väkivaltaisessa liitossa vain siksi, että eron jälkeen ei selviäisi taloudellisesti, Jalovaara sanoo.

Silti pelko omasta pärjäämisestä tai vastuun kantamisesta yksin voi saada jäämään suhteeseen.

Myös pariskunnan yhteiset investoinnit, kuten omistusasunto tai yhteinen yritys, nostavat erokynnystä. Tällöin taloudellinen riippuvuus on usein molemminpuolista.

Totutusta elintasosta luopuminen voi sekin olla syynä eron lykkäämiseen.

Silloin tilanne parisuhteessa ei todennäköisesti ole kovin paha. Jos parisuhteen tilanne on todella tulehtunut, siinä tilanteessa tuskin kovin paljon mietitään elintason muutosta, vaan pyritään löytämään mikä tahansa ratkaisu.

Vinkki: Eikö puoliso tunnu enää samalta ihmiseltä kuin 20 vuotta sitten? Ei kuulukaan. Pari­suhteen ydintä on olla kiinnostunut toisesta ja hänen kehityksestään.

Tunne siitä, että pysymme yhdessä vain rahan takia, syntyy toisinaan suhteen alkuvaiheiden tapahtumien seurauksena, sanoo pari- ja perhe­psykoterapeutti Sanna Aavaluoma.

Korkeiden elinkustannuksen vuoksi pariskunta on voinut muuttaa nopeasti yhteen, jotta asumisen kustannukset voidaan puolittaa.

– Silloin saattaa tehdä liian nopeita ratkaisuja. Kun alkuhuuma menee ohi, huomaa, ettei suhde olekaan sitä, mitä haluan, Aavaluoma sanoo.

Pitkään lasten kanssa kotona ollut Katja päätti kymmenen kotona vietetyn ja parin pätkätyövuoden jälkeen täydentää opintojaan uudella tutkinnolla.

– Ajattelin, että nyt on siirryttävä elämässä sellaiseen vaiheeseen, että tienaan omat rahani. En kuitenkaan ajatellut, että sitten, kun valmistun, niin lähden suhteesta, vaan pikemminkin niin, että nyt on minun aikani tehdä omia valintoja.

Opintojen päätteeksi Katja sai työpaikan uudelta paikkakunnalta, johon oli matkaa perheen kotoa pari sataa kilometriä. Hän muutti sinne kolmen lapsensa kanssa. Puoliso ja vanhin lapsista jäivät asumaan aiempaan kotiin.

– Ajatus oli, että he muuttavat myöhemmin perässä, kun puolisokin saa töitä uudelta paikkakunnalta, Katja toteaa.

Pian hän kuitenkin huomasi, ettei enää kaipaa puolisoaan. Ristiriidat olivat vain lisääntyneet muuton jälkeen.

– Tajusin, että olen pystynyt rakentamaan sellaisen elämän, että en kaipaa edelliseen vaiheeseen. Olin osoittanut itselleni, että selviän.

Vuoden erillään asumisen jälkeen pari haki avioeroa.

Vinkki: Vaikka liitto lopulta päättyisi eroon, arvosta suhteenne hyviä aikoja ja asioita. Koko yhdessäolo­aikanne tuskin on ollut pelkkää kurjuutta.

Kun toinen tai molemmat puolisoista kokevat, että yhdessä ollaan enää vain taloudellisten seikkojen vuoksi, on korkea aika pysähtyä miettimään, mistä suhteessa todella kiikastaa, Sanna Aavaluoma toteaa.

– Suhteessa on tyytymättömyyttä, mutta miksi? Mikä on se asia, mitä suhteesta puuttuu? Onko se läheisyys, hellyys, seksi tai yhteinen tekeminen? Vai onko niin, että toinen kaipaa enemmän omaa tilaa ja aikaa?

Hän kehottaa pariskuntia kertomaan toiselle omista toiveistaan ja odotuksistaan ja pohtimaan yhdessä, mitä kummatkin suhteelta haluavat.

– Kriisiytyneissä parisuhteissa tällaiset keskustelut ovat yleensä vain loppuneet. Olisi hyvä ihan kalenterista katsoa ilta, jolloin vietetään yhdessä aikaa ja jutellaan, Aavaluoma toteaa.

Jos suhteen tilasta keskustelu ei suju hermostumatta, on parasta hakea apua esimerkiksi kuntien tai seurakuntien perheneuvonnasta tai yksityisen pariterapeutin luota.

Kaikki suhteet eivät selviydy, eikä huonovointisuutta aiheuttaviin suhteisiin pidä jäädä, Aavaluoma sanoo. Silti voi hänen mielestään olla joskus myös hyvä, että raha-asiat hidastavat eroamista.

– Koskaan ei pitäisi erota hätiköiden, ilman, että selvitetään, mistä todellisuudessa kiikastaa.

Katjan ja hänen puolisonsa erosta on kulunut nyt neljä vuotta. Eron jälkeen pariskunnan omakotitalo myytiin tappiolla, ja molemmille jäi velkaa. Katja maksaa sitä edelleen.

Jos arjessa tulee eteen ylimääräisiä menoja, raha on tiukalla. Katja on hakenut apua seurakunnan diakoniatyöstä esimerkiksi muuttokustannuksiin.

– Olen oppinut, etten uuvuta itseäni siirtämällä laskujen maksamista, koska ne ovat vastassa kuitenkin. Mieluummin kannattaa hakea apua hankalan vaiheen yli. Jos tarve on perusteltu, apua kyllä saa, Katja sanoo.

– Kaikkien hankalienkin vaiheiden jälkeen minua on kantanut ajatus, että valitsin onnellisemman elämän.

Kolme kirjaa parisuhteen avuksi

Eropohdintaan. Kumpi on kipeämpää: jätetyksi tuleminen vai lähtöpäätöksen tekeminen? Entä jos ero alkaa kaduttaa? Teos eroa miettiville ja parhaillaan eroamassa oleville käy läpi eron vaiheita ja sen aiheuttamia tunteita. Marika Rosenborg: Sinä selviät kyllä. Erovuoden matkaopas

Perusasiat kuntoon. Lapsiperhearki laittaa parisuhteen koetukselle. Asiantuntijatietoa ja vertais­kokemuksia yhdistelevässä kirjassa käsitellään muun muassa parisuhteen raha-asioita, reilumpaa riitelyä ja kotitöiden ja perhevapaiden tasapuolisempaa jakamista. Raisa Mattila, Julia Thurén: Lapsiperheen parisuhdekirja

Omat solmut auki. Omat tunnelukkomme saattavat ajaa ihmissuhteemme solmuun. Testejä ja harjoituksia sisältävä työkirja auttaa ratkomaan omia kipupisteitämme. Sopii käytettäväksi yhdessä saman kirjoittajan Parisuhteen tunnelukot -teoksen kanssa. Kimmo Takanen: Tunne­lukkojen työkirja

Mielitreeni: Etsi hyvää parisuhteestasi

Jos suhde tuntuu latistuneen arjen taloudelliseksi järjestelyksi, mieti, mitä siihen kaipaat. Entä mitä odottaa puolisosi? Löydättekö vielä yhteisen sävelen?

1. Sovi puolisosi kanssa ilta, johon kumpikaan ei sovi muuta ohjelmaa, ja käyttäkää aika parisuhteestanne keskusteluun. Jos kotona istuminen tuntuu hankalalta, jutelkaa lenkillä, puutarhatöiden lomassa tai vaikka autoajelulla.

2. Vastaa puolisosi kanssa seuraaviin kysymyksiin ensin itsenäisesti ja jakakaa sitten ajatukset toisillenne. Oletteko kirjoittaneet samoista asioista? Ovatko toiveenne sovitettavissa yhteen?

  1. Mitä hyvään parisuhteeseen mielestäsi kuuluu? Mitä niistä teillä on, mitä puuttuu?
  2. Miten päädyitte yhteen? Mihin toisessa rakastuit?
  3. Onko raha vaikuttanut suhteenne etenemiseen (esim. nopea yhteen muutto taloudellisista syistä)? Miten arvioit sen vaikuttaneen nykytilanteeseenne?
  4. Kannatteko vastuun taloudestanne yhdessä vai onko toisen rooli suurempi? Ovatko molemmat tyytyväisiä tilanteeseen? Minkä asian toivoisit muuttuvan? Mitä sille voisi tehdä?
  5. Mitä toivot kumppaniltasi? Miten haluaisit, että hän huomioisi sinut?
  6. Mitä odotat yhteiseltä tulevaisuudelta? Mitä haluaisit vielä kokea yhdessä?

Juttu on julkaistu Kotivinkki-lehdessä 11/2020.

Julkaistu: 25.8.2020
Kommentoi »