Kauneus ja Terveys

Lähes kolmannes naisista tekee vuorotyötä: näin ehkäiset epäsäännöllisen työn haitat

Lähes kolmannes naisista tekee vuorotyötä: näin ehkäiset epäsäännöllisen työn haitat
Kun valvoo öisin, elimistön toiminta menee sekaisin. Vuorotyö altistaa monille sairauksille.
Julkaistu: 3.4.2020

Kun muut nukkuvat, vuorotyöläiset tekevät töitä sairaaloissa, tehtaissa ja huoltoasemilla. Vuonna 2015 vuorotyötä teki Suomen työssäkäyvistä naisista 27 prosenttia ja miehistä 19 prosenttia. Noin 14 prosenttia työskenteli säännöllisesti öisin.

Vuorotyö altistaa terveyshaitoille. Tyypillisimpiä ovat väsymys, unettomuus ja tapaturma-alttius, joka johtuu siitä, että vireystila laskee.

Väsyneenä tarkkaavaisuus, harkintakyky ja muisti heikkenevät. Mieliala saattaa laskea, ja olo voi olla ärtyisä. Tällöin ihminen tekee helpommin virheitä.

– Yötyön ei ole todettu vaikuttavan suoraan mielenterveyteen, mutta sen on huomattu aiheuttavan osalle masennukseen liittyviä oireita, kuten mielialan laskua. Univajeella on selvempi yhteys masennukseen, kertoo Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Mikko Härmä.

Vuorotyöläisen riski sairastua kroonisiin sairauksiin kasvaa sitä mukaa kuin työvuosia kertyy. Vuorotyö altistaa sepelvaltimotaudille, tyypin 2 diabetekselle ja naisilla rintasyövälle. Yötyö on yhdistetty myös eturauhas-, iho- ja ruoansulatus­kanavan syöpiin.

Sairastumisriski kasvaa, koska öiden valvominen sekoittaa elimistön fysiologisia säätelyjärjestelmiä. Esimerkiksi verenpaine voi kohota.

Jo muutaman päivän univaje lisää stressi- ja tulehdusreaktioita. Se heikentää haiman tuottaman insuliinin tehoa, jolloin verensokeri nousee. Univaje vaikuttaa nälkää säätelevien hormonien eritykseen, mikä voi saada himoitsemaan hiilihydraatteja. Jatkuva vuorotyö lisää ylipainoa.

Syy haittoihin on se, että ihmisen luontainen rytmi on valvoa päivällä ja nukkua yöllä.

– Elimistön toiminnot noudattavat säännöllistä, noin 24 tunnin, vuorokausirytmiä, joka liittyy luonnonvalon kiertoon, Härmä sanoo.

Lähes kaikki elimistön fysiologiset, kognitiiviset ja psyykkiset toiminnot, kuten solujen aineenvaihdunta, immuunipuolustuksen toiminta ja vireystila, noudattavat vuorokausirytmiä. Kun valvoo yöllä, nämä järjestelmät menevät sekaisin.

Silloin esimerkiksi pimeähormoni melatoniinia erittyy normaalia vähemmän, minkä vuoksi estrogeeniakin erittyy vähemmän unen aikana. Tämän on epäilty olevan syynä yövuoroja tekevien naisten kohonneeseen rintasyöpäriskiin.

Yön valvomista ei voi paikata päivällä. Tutkimusten mukaan päivällä nukuttu uni jää keskimäärin kaksi tuntia lyhyemmäksi. Iän myötä kyky nukkua päivällä vielä heikkenee.

Osa sietää vuorotyötä paremmin. Ero johtuu osittain perimästä: siitä, onko luontainen rytmi aamu- vai iltapainotteinen. Iltapainotteiset sopeutuvat ilta- ja yövuoroihin ­paremmin.

Terveyshaittoja voidaan vähentää. Tärkeintä on, että vuorojärjestelmä toimii. Aamuvuoroista iltoihin, öihin ja vapaalle kiertävässä mallissa työntekijälle jää eniten aikaa palautua.

– Ihminen kestää monenlaista kuormitusta ja stressiä, kunhan elimistö ehtii palautua välissä.

Ilman riittävää lepoa kuormitus aiheuttaa kroonisia terveyshaittoja.

Tärkeää on myös se, miten työn ja muun elämän yhteensovittaminen onnistuu. Haitat ovat suurempia, jos elämä ja ihmissuhteet kärsivät epäsäännöllisestä työstä. Haitat pienenevät, jos työntekijä voi vaikuttaa työvuorojen suunnitteluun.

Yötyöläisten terveydentilaa seurataan pakollisilla terveystarkastuksilla. Työntekijät, joilla havaitaan suuri riski saada terveyshaittoja, tulisi siirtää päivätyöhön.

Mikko Härmä on tutkimusprofessori Työterveyslaitoksessa. Hän on perehtynyt työperäisiin uni­häiriöihin, työn terveysvaikutuksiin ja palautumiseen.

Sydämeni tykyttää yövuorossa

Tiina, 38, sairaanhoitaja:

"Olen tehnyt kolmivuorotyötä sairaalassa kolme vuotta. Työn tahti on nopea. Pidän vuorotyön tuomista arkivapaista, mutta yövuorot suorastaan pelottavat minua. Yöllä kolmen jälkeen on pahin väsymys, jolloin syön helposti epäterveellisiä välipaloja, kuten karkkia, koska ajattelen, että saan niistä nopeasti energiaa.

Välillä tunnen yövuorossa, että sydämeni tykyttää. Yleensä se jatkuu, kun herään seuraavana päivänä. Yövuoron jälkeen nukahdan nopeasti, mutta saan harvoin nukuttua riittävästi. Sen jälkeen oloni on kuin krapulassa: olen ärtyisämpi ja syön epäterveellisemmin kuin muuten. Nukkumispäivän lisäksi tarvitsen vähintään kaksi vapaata palautumiseen.

Saamme vaikuttaa työvuorojen suunnitteluun, ja teen yövuoroja niin vähän kuin mahdollista. Niistä voisi vapautua kokonaan lääkärintodistuksella, mutta sen saaminen on käytännössä vaikeaa. Välillä mietin, onko hoitajasta, joka kärsii öiden valvomisesta, todellisuudessa hyötyä yövuorossa.

Ajoittainen sydämen tykytys huolestuttaa. Olen pohtinut, onko työ sydän- ja verisuonitautiriskille altistumisen arvoista. Miten minun pitäisi valmistautua yö­­vuoroon? Mitä kannattaisi syödä ennen vuoroa ja vuoron aikana?"

Mikko Härmä vastaa:

"Sydämen tykytys johtuu usein vuoro­kausirytmin häiriöstä. Yksittäiset kammiolisälyönnit ovat yleisiä, eikä niistä tarvitse huolestua. Jos rytmihäiriöitä on säännöllisesti, kannattaa käydä lääkärissä.

Omatoiminen elintoimintojen, kuten verenpaineen, tarkkailu ei ole tarpeen. Lääkäri neuvoo, miten oireita pitää seurata. Yleensä tarkkaillaan unenlaatua ­esimerkiksi aktigrafilla. Se on rannekellomainen laite, joka mittaa unta ja valveillaoloa liikkeen kautta. Näin selviää, onko tykytyksen taustalla se, ettei elimistö ehdi palautua.

Tiinan kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että unirytmi toimii. Ennen ensimmäistä yövuoroa kannattaa nukkua 1–2 tunnin päiväunet iltapäivällä. Näin vireys­tila on hyvä, kun työ alkaa. Yövuoron jälkeen on hyvä mennä heti kotona sänkyyn.

Viimeisen yövuoron jälkeen kannattaa nukkua vain muutama tunti, jotta uni tulee illalla ja vuoro­kausirytmi kääntyy nopeasti normaaliksi.

Yövuorossa kannattaa syödä kevyttä, vähärasvaista ja terveellistä ruokaa, jotta ruoka ei aiheuta väsymystä. Pääateria pitäisi syödä yövuoron alkupuolella tai jopa ennen sitä. Hyvässä ateriassa puolet lautasesta on kasviksia, neljännes riisiä, perunaa tai pastaa ja neljännes proteiinia, kuten vähärasvaista lihaa, kanaa tai kalaa.

Karkkeja ja muita nopeasti verensokeria nostavia eväitä kannattaa välttää, koska ne voivat pahentaa väsymystä. Hyviä välipaloja ovat puuro, hedelmät tai pala leipää. Kahvia ei pidä juoda etenkään yövuoron lopussa, sillä kofeiini häiritsee unta.

Liikunta rentouttaa ja auttaa nukahtamaan. Parasta on liikkua aamu- ja päivävuorojen jälkeen mutta vähintään muutama tunti ennen nukkumaanmenoa, jotta uni ei häiriinny. Kävelyä raskaampi treeni ennen ilta- ja yövuoroa voi pahentaa väsymystä. Jos liikkuu yövuorojen välissä, kannattaa nukkua lyhyet nokoset ennen seuraavaa vuoroa.

Vuorotyöläinen hyötyy työmatkaliikunnasta. Erityisesti viimeisestä yövuorosta pyöräily tai kävely kotiin kannattaa. Luonnonvalo auttaa elimistöä palaamaan päivärytmiin."

Juttu on julkaistu Kauneus & Terveys -lehden numerossa 14/2019.

Kommentoi »