Terve.fi

Dementian hoito


Yleensä dementiassa on kyse ongelmasta, jota ei voida hoitaa, joten hoidossa keskitytään enimmäkseen hyvään perushoitoon.

Joskus dementian taustalta voidaan löytää jokin hoidettavissa oleva sairaus. Yleensä kuitenkin on kyseessä ongelma, jota ei voida hoitaa, tai parhaimmillaankin olemassa oleva lääkitys vain hidastaa tautiprosessia mutta ei pysäytä taudin etenemistä eikä korjaa jo aiheutuneita vaurioita. Alzheimerin tautiin on olemassa lääkkeitä, joilla voidaan parantaa toiminta- ja keskittymiskykyä. Dementiaa imitoiva masennus paranee usein masennuslääkkeillä.

Dementian hoidossa keskitytäänkin paljolti hyvään perushoitoon. Sairastuneelle pitäisi pyrkiä luomaan turvallinen ja tuttu ympäristö. Tapaturma-alttiutta tulisi vähentää vaikuttamalla ympäristöön. Usein alkuvaiheessa dementiaan sairastunut potilas on omaisten, mahdollisesti iäkkään aviovaimon tai -miehen hoidossa.

Lue lisää dementian oireista.

Dementoituneen potilaan hoito on raskasta ja ajoittain omaisten voimat saattavat tilapäisesti loppua. Tällöin olisi hyvä olla mahdollisuus esimerkiksi vuorohoitojaksoihin tai kotisairaanhoidon apuun. Sairaus etenee aikaa myöten ja potilaan avuntarve lisääntyy. Omaishoitajienkin kapasiteetti ja jaksaminen ei ole rajatonta. Yleensä jossakin vaiheessa dementoitunut potilas tarvitsee pysyvän hoitopaikan.

Dementian omahoito

Neuvoja dementiapotilaalle asioiden hoitoon:

  • Keskity!
  • Käytä tarvittaessa muistin apuvälineitä, esimerkiksi muistilappuja.
  • Rauhoitu! Ajan kanssa moni asia sujuu terveilläkin paremmin.
  • Rentoudu! Jännittäminen asioiden sujumisesta pahentaa vain tilannetta.
  • Nauti! Mieti niitä asioita joita muistat, asioita joita sait hoidettua.
  • Usko itseesi! Terve itseluottamus omiin kykyihin ajaa parempiin suorituksiin kaikilla.
  • Naura! Huumori auttaa moneen tilanteeseen.

Neuvoja dementiapotilaan läheisille:

  • Puhu selkeästi ja tarpeeksi hitaasti, anna keskustelulle aikaa.
  • Sisällytä yksi asia kerrallaan, yksinkertaista lauseita.
  • Vältä vaikeita kysymyksiä.
  • Ole oma itsesi, puhu aikuiselle.
  • Käytä etunimeä ja katso silmiin.
  • Kurkista jääkaappiin: tyhjät hyllyt ja epäsiisteys kertovat, että kyky selvitä yksin on laskenut.
  • Muista, että dementiaa sairastava läheisesi tarvitsee tukeasi.

Lue lisää yleistietoa dementiasta.

Dementiapotilaan kyky havaita vaaratilanteita ja toimia päivittäisissä askareissa on heikentynyt, joten tilanne luo haasteita dementiapotilaan lähiympäristölle ja heitä hoitaville. Ajan- ja paikantajun sekä hahmottamiskyvyn heikentyessä on eksymisen vaara ilmeinen. Tällaisten tilanteiden varalle on hyvä varautua. Kotona sähkölaitteet voivat puolestaan aiheuttaa ongelmia. Muistilaput, ajastimet ja jopa sulakkeiden poistot voivat olla tarpeellisia toimia, dementiapotilaan asuessa yksin ilman valvontaa.

Lääkityksen tueksi kannattaa ottaa lääkeannostelija eli dosetti. Harhat ja salaliittoajatukset myrkyttämisestä voivat vaikeuttaa lääkkeiden ottoa ja ruokailua. Autolla ajo kannattaa ottaa hyvissä ajoin esille, sillä jossain vaiheessa läheisten, potilaan sekä hoitavan lääkärin on todettava, että autolla ajaminen ei ole enää turvallista itselle eikä muille. Raha-asioiden hoitoon tarvitaan mukaan läheisiä, sillä suhteellisuuden taju voi hämärtyä.

Ruokahalu voi iän myötä muutenkin laskea ja dementiapotilaalla on todellinen vaara kärsiä aliravitsemuksesta. Jääkaappiin kannattaa aina kurkata! Myös kyky omasta hygieniasta huolehtimiseen voi heiketä.Dementoitunutta pitää tukea ja kannustaa itsenäiseen toimintaan. Muista myös, että dementia aiheuttaa turvattomuutta, joten dementiapotilas tarvitsee turvallisen ympäristön lisäksi paljon läheisyyttä ja rakkautta.

Omaishoitajan on hyvä tunnistaa omat voimavaransa! Voi olla, että dementiapotilasta ei voida oireiden lisääntyessä hoitaa enää kotona, vaan on turvauduttava muihin järjestelyihin.

Lähteet:

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Societas Gerontologica Fennican, Suomen Geriatrit -yhdistyksen, Suomen Neurologisen Yhdistyksen, Suomen Psykogeriatrisen Yhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Muistisairaudet, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2017

Tietoa potilaalle: Alzheimerin tauti, Lääkärikirja Duodecim, Kustannus Oy Duodecim 2015

Alzheimerin tauti, Lääkärin käsikirja, Kustannus Oy Duodecim 2016.

Julkaistu: 5.4.2018