Aviomuus on erittäin tärkeä taito tulevaisuudessa, arvelee konsultti ja valmentaja Nando Malmelin. Kirjassaan hän kertoo, miten ajatteluaan ja toimintaansa voi treenata avoimemmaksi.
Mitä avoimuus sinulle tarkoittaa?
”Osaavien, kokeneiden ja elämää nähneiden ihmisten kykyä ajatella avoimesti rajoittavat monet perinteet ja periaatteet. Se on johtanut siihen, että moni meistä toimii arjessa autopilotilla eli tekee asiat tiedostamattaan tietyllä tavalla.
Jos haluamme luoda uutta tai itse uudistua, kehittyä tai sopeutua murrokseen, on pyrittävä tiedostaen ja aktiivisesti avaamaan ajattelua uusille ideoille ja näkökulmille. Tässä harvoin onnistuu yksin, ja avoimuudessa tarvitaankin vuorovaikutusta toisten kanssa.
Avoimuus on taito, joka mahdollistaa uteliaisuuden ja luovuuden. Se ei ole vain persoonallisuuden piirre vaan elämäntaito, jota voi harjoitella ja oppia ja joka auttaa elämään aiempaa mielekkäämpää, tasapainoisempaa ja rohkeampaa elämää.”
Mikä on ollut sinulle tärkeä avoimuustaito?
”Aktiivinen toisinajattelu on ollut työssäni olennaista. On äärimmäisen vaikeaa ajatella itsensä kanssa toisin ja tunnistaa omia ajattelumallejaan, rutiinejaan ja kaavojaan, mutta siitä on paljon hyötyä.
Olen valtiotieteiden tohtori, ja tutkijana olen oppinut, kuinka tärkeä on myös kyseenalaistamisen taito: kyky suhtautua rakentavan kriittisesti erilaisiin ilmiöihin, tulkintoihin ja tietoon.
Autan työssäni organisaatioita, tiimejä ja johtajia kehittämään osaamistaan ja strategista ajatteluaan. Kannustan pohtimaan, miksi asioita tehdään tietyllä tavalla ja millä muuten niitä voisi lähestyä.”
Miten voi tulla avoimemmaksi kuuntelijaksi?
”Suurin osa ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta on sitä, että kuuntelemme, jotta pääsisimme vastaamaan ja osoittamaan oppineisuuttamme ja kertomaan näkemyksiämme. Tällöin emme aidosti kuuntele ja pyri ymmärtämään toisiamme.
Kuuntele toista myötätuntoisesti, ikään kuin hän olisi se, joka tietää, mistä ilmiössä on kyse, ja itse olisit väärässä. Silloin asetut vastaanottajana asemaan, josta voit kuunnella aktiivisen uteliaasti ja oppia uutta. Mitä oudompia ja erilaisempia toisen näkökulmat ovat, sitä todennäköisemmin ne ravistelevat ja rikastuttavat ajatteluasi.”
Millaisiin hankaluuksiin avoimuus saattaa johtaa?
”Avoimuudessa tarvitaan tilanne- ja suhteellisuudentajua. Työelämä on usein tavoitekeskeistä ja tehostettua. Radikaalit innovaattorit, jotka avoimesti ajattelevat toisin, nähdään herkästi harmonian rikkojina, etenkin jos tiiminä ollaan sellaisen tehtävän äärellä, jossa toimenpiteiden kulku tiedetään tarkasti.
Myös ihminen, jonka kritiikki ei ole rakentavaa ja joka on aina eri mieltä, voi olla haitaksi tiimin työskentelylle.
Aivoilla on tietty kapasiteetti luovaan ajatteluun. Jos ihminen on korostuneen avoin kaikelle, voi se olla kognitiivisesti raskasta. Välillä on osattava käyttää keskittymistaitojaan uuden luomiseen ja välillä osattava erottaa ne tietyt asiat, jotka kannattaa tehdä niin kuin ennenkin liiemmin miettimättä.
Myös jahkaileva avoimuus, asioiden loputon pohtiminen ja kyvyttömyys tehdä päätöksiä arjessa, voi tuottaa hankaluuksia yksilölle.”
Mitä tarkoittaa löytämisen taito?
”Maailma on murroksessa ja sitä leimaa epävarmuus, josta voi olla vaikeaa saada otetta. Meidän kannattaakin kehittää valmiutta ja valppautta tunnistaa murrosten seasta kiinnostavia onnenkantamoisia ja yllätyksiä, jotka normaalin ajattelutavan kautta eivät ehkä nousisi esille.
Tätä ilmiötä kutsutaan nimellä serendipisyys, jossa olennaista on se, miten sattumukset nähdään mahdollisuutena luoda uutta. Jos ajattelemme ennakkoluulottomasti, voimme tunnistaa myös ongelmien ja uhkien lomasta mahdollisuuksia, uusia alkuja.
Jos tätä löytämisen taitoa kehitetään yhteiskunnassa, sillä voi olla huikea vaikutus. Kun emme tee pelkästään sitä, mitä on tehty aina ennenkin, vaan pystymme löytämään uusia asioita myös synkkinä aikoina, voi siitä kehkeytyä jotain mahtavaa.”
