Atooppinen ekseema on tavallisimpia ihosairauksiamme ja tavallisin kaikista ekseemataudeista. Tauti alkaa usein lapsuudessa, rauhoittuakseen murrosiässä. Taudin oireet usein todella häviävät murrosiässä, mutta varsin monella oireet tulevat takaisin myöhemmin, joten tauti on tavallinen vielä aikuisiässäkin.
On arvioitu, että jopa 4-20 % lapsista ja 2-10 % aikuisista jossain elämänsä vaiheessa sairastavat atooppista ekseemaa.
Mistä atooppinen ekseema tulee?
Taipumus atooppiseen ekseemaan on perimässä eli geeneissä. Lapsen mahdollisuus sairastua atooppista ekseemaa on noin 50 %, jos vain toisella ja 75 %, jos molemmilla vanhemmilla on jokin atooppinen sairaus.
Perinnöllisyyden takana on todennäköisesti useampi geeni, mutta tarkkaan ei tiedetä, missä geenissä tai geeneissä vika on. Ihminen perii siis vain taipumuksen tautiin, ei varsinaista tautia.
Mihin tämä taipumus sitten perustuu?
Todennäköisesti “vika” on ihon rakenteessa ja/tai ihon immuunivasteessa. Mahdollisesti ihon rasvakoostumus on poikkeava aiheuttaen lisääntynyttä ihon läpäisevyyttä ja kuivuutta. Poikkeava ihon immuunivaste taas aiheuttaa herkästi ihon tulehdusreaktioita. Ihon on tavallaan herkkä, helposti ärtyvä, kutiava ja kuivuva.
Sana atopia
Atopia viittaa allergiaan ja taipumus siihen on niinikään periytyvä. Atopia tarkoittaa periytyvää taipumusta muodostaa ns. allergiavasta-aineita ympäristön valkuaisaineita vastaan eli tulla allergiseksi.
On syytä korostaa, että atooppinen ekseema ei ole allerginen tauti vaan ihotauti. Käytännössä on kuitenkin niin, että usein peritään sekä taipumus ihottumaan, että atooppiseen allergiaan, mutta ei aina. On mahdollista sairastaa atooppista ekseemaa ilman, että olisi allerginen millekään. Ja toisin päin, ihottuman ei tarvitse pahentua, vaikka altistuu aineelle, jolle on allerginen. Usein atooppinen ihottuma pahenee ihan muista syistä kuin allergiasta, esimerkiksi hikoilemisesta, stressistä, kuivasta ilmasta, liiallisesta pesusta tai pesemättömyydestä. Toisin sanoen kaikki, mikä kuivattaa tai lisää ihon kutinaa voi pahentaa ihottumaa.
Ekseeman oireet
Atooppisen ekseeman oire on ekseema eli punoittava, ei kovin tarkkarajainen, vaihdellen vetistävä ja kuivuva, kutiava ihon tulehdusreaktio. Vauvaiässä ihottuma paikallistuu tavallisesti poskiin (maitorupi), kouluiässä taipeisiin (taiveihottuma) ja aikuisiässä ihottuma voi esiintyä missä tahansa, mutta tavallisimmin kasvoissa ja käsissä.
Atooppinen ekseema on kuitenkin muutakin kuin ekseemaa. Varsin tavallinen ilmiö taipeissa on ihon jäkälöityminen. Joskus taudinkuvaa hallitsee näpyt, karvatupentulehdukset, raapimajäljet tai ekseeman infektoituminen (bakteeri on mukana aiheuttamassa ihottuman).
Miten ekseema todetaan?
Atooppinen ekseema on usein helposti todettavissa ihomuutosten ja taustatietojen perusteella. Allergiatesteihin kannattaa atooppisen ekseeman takia ryhtyä vain, jos on selvä syy epäillä, että atooppisen ekseeman pahentajana toimii allergeeni, jota luotettavasti pystytään testaamaan. Jos on muita oireita atopiasta (esimerkiksi allerginen nuha tai astma) tai kyseessä on pieni lapsi, jolla ruoka-aine-allergia on tavallisempi kuin aikuiselle, lähdetään herkemmin testaamaan.
Miten ekseemaa hoidetaan?
Kaikkia todettuja pahentavia tekijöitä (liika pesu, liian vähän pesua, villavaatteet, keinokuituvaatteet, allergeenit, stressi jne.) kannattaa mahdollisuuksien mukaan välttää.
Ennaltaehkäisyyn kuuluu myös perusvoiteiden (kosteusvoiteet) käyttö. Perusvoiteiden tarkoitus on estää ihon kuivumista ja säilyttää ihon elastisuutta. Perusvoiteita saa käyttää useita kertoja päivässä ja aina pesun jälkeen. Pesun jälkeen perusvoidetta levitetään välittömästi, kunhan isoimmat pisarat on pyyhitty pois. Pääsääntö on, että mitä kuivempi iho sitä rasvaisempi voiteen tulisi olla. Liian rasvainen voide voi toisaalta aiheuttaa karvatupentulehduksia. Karvatupentulehduksien välttämiseksi tulisi aina voidella ihokarvoja myötäillen, ei koskaan vastakarvaan.
Ainoa tulehdusta vaimentava paikallislääke on edelleen kortisonivoide . Atooppisessa ekseemassa riittävät onneksi useimmiten miedot I ja II luokan kortisonivoiteet. Kortisonivoiteita on syytä kunnioittaa niiden ihoa ohentavan vaikutuksen takia, mutta niitä ei myöskään saa pelätä liikaa. Kortisonivoiteita tulee aina käyttää kuureina myös sen takia, että niiden teho säilyisi.
Jos perusvoiteilla ja kortisonivoiteilla ei tule toimeen, joudumme hoitoon lisäämään muita hoitokeinoja ja tähän tarvitaan lääkärin määräämiä hoitoja. Jos iho on kovin märkivä, tarvitaan antibioottia bakteerien määrän vähentämiseksi. Valohoito vähentää tulehdusta ja on varsin käyttökelpoinen hoito.
Ohje
Jos epäilee sairastavansa atooppista ekseemaa, kannattaa kääntyä lääkärin puoleen. Allergiasaneerauksiin ei kannattaa ryhtyä, ennen kuin allergian osuus taudin kulkuun on selvitetty.
Jos tietää sairastavansa atooppista ekseemaa, perushoito tapahtuu perusvoiteilla ja miedoilla kortisonivoiteilla, joita saa ilman reseptiä apteekista. Kun miedot I luokan kortisonivoiteet eivät riitä, kannattaa kääntyä lääkärin puoleen.
