Terve.fi

Astman luokittelu ja hoitokriteerit

Astman luokittelu ja hoitokriteerit
Kansainvälisissä hoitosuosituksissa astma luokitellaan ajoittaiseksi, lieväasteiseksi jatkuvaksi, keskiasteiseksi jatkuvaksi ja vaikeaksi jatkuvaksi. Lääkehoito on siis sovitettava taudin vaikeusasteen mukaan, mikä ei kuitenkaan ole välttämättä selkeätä kriteerienkin vaihdellessa ja taudin oireiden esiintymisen ja vaikeuden vaihdellessa monesta tekijästä johtuen. Astma on luonteeltaan vaihtelevasti oireileva sairaus, johon vaikuttavat monet ulkoiset tekijät.
Julkaistu: 10.11.2005

Käytännössä hyviä vaikeusasteen arviointikeinoja ovat kohtauslääkkeen tarve, yöllisten oireitten, rasitusoireitten ja vakavien astmakohtausten esiintyminen sekä keuhkojen toimintakokeiden tason arviointi ja erityisesti PEF-seurannan käyttö.

Ajoittaisessa astmassa ennen hoidon aloitusta oireita pitäisi esiintyä vähemmän kuin kerran viikossa ja yöoireita enintään kaksi kertaa kuukaudessa sekä sekuntikapasiteetti (FEV1) on normaalialueella.

Lievässä jatkuvassa astmassa oireita on enemmän kuin kerran-kaksi viikossa, mutta harvemmin kuin kerran vuorokaudessa. Yöoireita ilmenee yli kaksi kertaa kuukaudessa, mutta ei joka viikko. Lisäksi PEF-seurannassa on merkittävä 20–30 prosentin vuorokausivaihtelu sekuntikapasiteetin ollessa normaalialueella, jolloin FEV1 on yli 80 prosenttia viitearvoista. Hoito muuttaa myös oiretasoa ja toimintakoelöydöksiä, jolloin lääkitystä joudutaan jälleen myöhemmin arvioimaan uudelleen. Kaksi edellistä kuvaavat siis lievää astmaa, jonka osuus astmasta meillä on noin 70 prosenttia; suurin osa sairastaa tautia, jossa oireita on vain ajoittain ja ne katoavat pitkiksikin ajoiksi.

Lievää astmaa sairastavia on tutkittu tarkoin myös oireettomien jaksojen aikana ja todettu, ettei keuhkoputkien limakalvon tila ole silloinkaan täysin normaali. Taipumus astmaan ei häviä. Nykyään ollaan laajalti yhtä mieltä siitä, että vähäistäkin astmaoireilua pitäisi hoitaa tulehdusta kontrolloivilla lääkkeillä, jolloin estetään tulehduksen paheneminen ja oireiden vaikeutuminen. Useissa suurissa tutkimuksissa on voitu todeta steroidien poistavan tehokkaasti oireet, korjaavan keuhkojen toimintahäiriön ja korjaavan solutason tulehdusmuutoksia.

Jos lääkärisi toteaa sinulla astmankaltaisen tilan, ajoittaisesti oireilevan astman tai lievän astman, hoito on varminta aloittaa hengitettävän kortikosteroidin hoitojaksolla ja tilanteen rauhoittuessa jatkaa lääkitystä tarvittaessa käytettävillä, kausittaisilla muutaman kuukauden kestoisilla hengitettävän steroidin kuureilla. Oirekausia ovat usein virusten aiheuttamat hengitystietulehdukset, siitepölykausi tai tavallista runsaampi fyysinen rasitus. Aikuisiässä paranemismahdollisuudet ovat hyvät silloin, kun tauti todetaan varhaisessa vaiheessa ja hoidetaan tehokkaasti. Aivan lievimmissä tapauksissa 2-3 kuukauden alkuhoito voi olla riittävä, jonka jälkeen, hoitovasteen oltua hyvä, tilannetta voidaan jäädä seuraamaan. Muissa tapauksissa hoidon kesto olisi suositeltavaa olla vähintään vuoden kestoinen. Tavoitteena on allergisen limakalvotulehduksen mahdollisimman täydellinen rauhoittaminen ja keuhkoputkien supistusherkkyyden korjaaminen, jolloin ennusteeseen saadaan myönteinen vaikutus. Astman ennuste vaikuttaa paranevan niin lasten kuin aikuisten astman tehokkaalla alkuhoidolla.

Keskivaikean ja vaikean astman hoidossa hoitokriteerit ovat selkeät oireilun ollessa yleensä runsasta, jopa päivittäistä ja elämänlaatuun vaikuttavaa. Yöoireet toistuvat useammin kuin kerran viikossa. Kohtauslääkkeet auttavat yleensä hyvin, mutta joudut käyttämään niitä runsaasti. PEF-tasosi voi olla pysyvästi alentunut, 60 prosentin luokkaan viitearvoista ja vuorokausivaihtelua voi olla jopa yli 30 prosenttia. Oireilu on vaikeaa ja huomattavasti elämänlaatua heikentävää sekä keuhkojen toimintahäiriöiden löydökset kokeissa silmiinpistäviä. Steroidin käyttötarve on pysyvä, mutta parempina jaksoina voi riittää pieniannoksinen ylläpitohoito.

Oirekausina tai vaikeassa astmassa säännöllisesti käytetään lisälääkityksiä, tavallisimmin pitkävaikutteisia beeta-2-sympatomimeettejä ja/tai leukotrieeniantagonisteja . Vaikeassa jatkuvassa astmassa voidaan joutua käyttämään suun kautta otettavaa kortisonilääkitystä jatkuvana tai usein toistuvina kuureina. Erityishoitona voi nykyään tulla kyseeseen omalitsumabi eli anti-IgE-vasta-aine.

Kommentoi »