Terve.fi

Yleistietoa astmasta


Astma on keuhkoputkien tulehduksellinen sairaus, jossa oireina ovat hengenahdistus, hengityksen vinkuminen ja pitkittynyt yskä.

Astma on keuhkoputkien tulehduksellinen sairaus, jossa oireina ovat hengenahdistus, hengityksen vinkuminen ja pitkittynyt yskä. Astmatulehdukselle on tyypillistä ns. eosinofiilisten valkosolujen kertyminen keuhkoputkien limakalvoille. Astman hoitoon kuuluvat altistavien tekijöiden välttäminen, lääkehoito ja tietyissä tapauksissa siedätyshoito.

Astman aiheuttaja

Astmaoireilun taustalla on usein allerginen taipumus, joka on voimakkaasti perinnöllinen. Tiedetään, että allerginen nuha lisää astmaan sairastumisen riskiä. Astma voi ilmaantua myös ilman allergiaa, tuolloin puhutaan ei-allergisesta astmasta. Perintötekijöiden lisäksi sairauden puhkeamiseen vaikuttavat elintavat ja ympäristön altisteet. Esimerkiksi vanhempien tupakointi lisää lapsen riskiä sairastua astmaan.

Allergista astmaa sairastavilla oireilua aiheuttavat luonnollisesti erilaiset allergeenit kuten siitepölyt, eläinpölyt ja ruoka-aineet sekä lääkkeet kuten aspiriini ja tulehduskipulääkkeet. Kaikilla astmapotilailla yleisin oireiden pahenemiseen liittyvä syy on hengitystieinfektion kuten nuhakuumeen sairastaminen. Muita astmaoireilua pahentavia tekijöitä ovat huono sisäilma ja ulkoilman saasteet.

Astman seuranta

Astma on sairaus jonka hoitotasapainossa esiintyy melko paljon vaihtelua. Monet arkipäiväiset tekijät kuten siitepölyt, ilman pölyhiukkaset sekä tavalliset ylähengitystietulehdukset voivat vaikeuttaa astmaatikon elämää. Astmapotilaan seurantakäyntien tarve arvioidaan yksilöllisesti. Säännöllistä lääkitystä tarvitsevien potilaiden on käytävä seurantakäynnillä vähintään kerran vuodessa, tarvittaessa tiheämmin.

Kontrollikäynnillä lääkäri kyselee huolellisesti oireista, kuuntelee keuhkot ja tarkistaa mahdolliset verikokeet ja röntgenkuvat. Kontrollikäynnillä käydään läpi myös PEF-seurannat ja arvioidaan oireiden ja seurannan perusteella lääkitystarvetta. Joskus potilas käy myös edeltävästi spirometriassa, jonka tulosten avulla voidaan arvioida sairauden vaikeusastetta ja hoidon tehoa.

Nykyisin astman hoidossa on pyritty panostamaan omahoitoon ja potilasohjaukseen. Omahoitoon kuuluvia tekijöitä ovat uloshengityksen huippuvirtausarvojen seuranta kotioloissa PEF-mittarilla, oireiden tunnistaminen, oireilua pahentavien ärsykkeiden välttäminen, lääkehoito sekä liikunta ja normaalipainoon pyrkiminen. PEF-seurannan avulla potilas voi itse tunnistaa uhkaavan astman pahenemisvaiheen, joka vaatii hoitavan astmalääkkeen annoksen lisäämistä ja mahdollisesti yhteydenottoa lääkäriin.

Astman periytyvyys

Sukutaustalla on merkitystä astman puhkeamiselle. Mikäli vanhemmilla tai sisarilla on astmaa tai atopiaa, astmaan sairastumisen riski on selvästi kohonnut. Sairauden geneettinen periytyvyys on kuitenkin monimutkaista eivätkä tarkat mekanismit ole vielä toistaiseksi selvillä.

Astman yleisyys

Suomessa astma on toiseksi yleisin lääkkeiden erityiskorvattavuuteen oikeuttava sairaus (verenpainetaudin jälkeen). Aikuisista astmaa sairasti vuonna 2012 noin 10 % Suomen väestöstä. Vuonna 2011 uusia astmatapauksia todettiin yli 14 000.

Astman ennuste

Useimmiten astma saadaan hyvällä hoidolla oireettomaksi ja elämänlaatu on hyvä, eikä sairaus erityisemmin edes rajoita elämää.

Lapsuusajan astma voi joskus lievittyä aikaa myöten niin, että lääkityksestäkin voidaan luopua. Oireet voivat kuitenkin myöhemmin palata. Hyvin hoidetun astman ennuste on hyvä, eikä sairaus jatkuvasti vaikeudu vuosien myötä. Hoitamattomassa astmassa pysyviä vaurioita voi kehittyä johtaen palautumattomaan keuhkoputkien ahtautumiseen ja keuhkotilavuuden menetykseen. Taipumus astmaan on pysyvä, mutta lääkehoidoilla ja allergeenien välttämisellä potilas voi olla pitkiä aikoja oireeton ja keuhkojen suorituskyky täysin normaali. Toisaalta aikuisiän astma ei myöskään yleensä täysin tervehdy.

Lähteet:

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Keuhkolääkäriyhdistys ry:n, Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n ja Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Astma, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2012.

Astma sairautena, Keuhkosairaudet, Kustannus Oy Duodecim 2014.

ICD10:

J45 Astma

Kelakoodi:

203

Julkaistu: 29.3.2018