Lempeästi hymyilevä nainen avaa ja sulkee verkkaisesti meikkipurkin ja huulipunahylsyn. Kuuluu kolahtavia ja napsahtavia ääniä. Sitten hän puristelee kosteuspyyhepakettia, repii sen hitaasti auki, kaivaa pyyhkeen esiin ja pyyhkii sillä mikrofonia.

Paperin repeämisen ääni ja mikrofonin suhina sekä naisen herpaantumaton läsnäolo vangitsevat katsomaan ja kuuntelemaan.

ASMR-videoista tulee monelle hyvä olo. Usein niissä puhutaan kuiskaamalla, naputellaan pitkillä kynsillä jotain kovaa tai keskitytään harjaamaan hiuksia. Nainen videolla tuntuu hoivaavan katsojaa.

Rauhoittavia elämyksiä

ASMR tarkoittaa autonomisia, rauhoittavia aistielämyksiä. Lyhenne tulee sanoista autonomous sensory meridian response. Aistielämyksiä kutsutaan tingleiksi, ja ne tuntuvat väristyksiltä ja kihelmöinniltä. Tuntemuksiin ei voi itse vaikuttaa, ne tulevat kun tulevat.

Miia, 54, luki sattumalta artikkelin ASMR:stä joitakin vuosia sitten ja yhdisti sen heti omiin kokemuksiinsa. Hän meni saman tien YouTubeen katsomaan videoita.

– Oli hauskaa tajuta, mistä on kyse. En olekaan ainoa, joka kokee näin, eikä se ole omaa kuvitteluani.

Miia kertoo saaneensa jo lapsena koulussa väristyksiä selkärankaan äänestä, joka syntyi, kun opettaja liikutti karttakeppiä muovisella kartalla. Opettajan puheen rytmi ja suun maiskahdukset vahvistivat tuntemuksia. Kuuloaistimuksiin sekoittui myös kartan muovinen tuoksu.

Miian huomio meni aistihavaintoihin niin, että hänen oli vaikea keskittyä opetettavaan asiaan. Tunne oli erikoinen, mutta miellyttävä.

– Tuntui kuin muurahaiset menisivät päälaelta alaspäin pitkin selkärankaani, hän kertoo.

Transsimainen olo

Samantapaisia kokemuksia oli Assi Jokivirralla lapsuudessa. Parasta oli, kun barbileikissä ystävä alkoi hiljaisella äänellä kertoa: ”Tää menisi nyt tonne…”

Siitä tuli suorastaan transsimainen olo.

– Äänimaailma on minulle selvä triggeri, joka laukaisee hyvän olon, Assi kertoo.

Hän nautti lapsena myös pikkunäpräämisestä, esimerkiksi askartelusta. Siitä tuli pieniä ääniä.

– Sekin oli ihanaa, kun opettaja tuli ihan viereen neuvomaan, osoitti kirjan sivua ja luki samalla ääneen.

Kummankaan lapsuudessa ei ollut ASMR-videoita, mutta kokemus oli sama.

Kaikilla ihmisillä ei ole taipumusta tuntea näin. Kun katsoo ensimmäisen kerran ASMR-videoita, saattaa ajatella, että eihän tässä tapahdu mitään.

– Äänentoisto vaikuttaa paljon siihen, miten videot kokee, sanoo psykologi Jukka Häkkinen Helsingin yliopistosta.

– Jos käyttää laadukkaita vastamelukuulokkeita, voi tavoittaa jotain tilanteen erikoisuudesta.

Sitä, mitä aivoissa tapahtuu kokemuksen aikana, on psykologiassa tutkittu jonkin verran, mutta tulokset ovat aika spekulatiivisia.

– On viitteitä siitä, että jotkut ihmiset reagoivat ilmiöön voimakkaammin kuin toiset. Aivojen lepotilaverkostojen toiminnassa näkyy eroja.

Lepotilaverkostot aktivoituvat silloin, kun ihminen ei tee mitään erityistä. Se ei kuitenkaan ole selvinnyt, miten näiden verkostojen toiminta eroaa eri ihmisillä.

Voimakkaita tuntemuksia

Kyselytutkimuksissa on käynyt ilmi, että usein ihminen kokee ASMR-tuntemuksia voimakkaasti, jos hänellä on myös taipumusta misofoniaan tai synestesiaan.

Misofonia tarkoittaa reagoimista esimerkiksi syömisestä syntyviin ääniin; reaktio on voimakkaan negatiivinen. Synestesia taas tarkoittaa eri aistien sekoittumista.

– Osittain nämä taipumukset menevät päällekkäin, sanoo Jukka Häkkinen.

– Ilmeisesti joillakin ihmisillä on erilaiset yhteydet sensoristen aivoalueiden ja tunneaivoalueiden välillä. Periaatteessa näitä voitaisiin mitata neurotieteen menetelmillä, mutta syystä tai toisesta siinä ei ole toistaiseksi onnistuttu.

Aistiemootiosynesteetikolla aistikokemuksesta syntyy tunne ja vaikkapa äänestä voi syntyä väri. Myös ASMR voidaan kokea eri tavoin. Ilmeisesti tällä on yhteys rauhoittavuuteen.

Osassa ASMR-videoita näytellään roolileikkejä. Voidaan ajatella, että kun videossa meikataan ja harjataan hiuksia, täytetään katsojan läheisyyden ja huolenpidon tarpeita.

– Kuiskaaminen ja silmiin katsominen on intiimiä, tavallaan vähän kuin äidin tai kumppanin läsnäoloa, sanoo Jukka Häkkinen.

Ihmiset kokevat ASMR:n eri tavoin. Hyvillä kuulokkeilla tavoittaa parhaiten jotain ilmiön erikoisuudesta.

Roolileikkivideoita

Samaa sanoo Miia. Hänen suosikkinsa ASMR-artisteista on Maria Gentle Whispering, joka on maailmalla tunnetuin alan ammattilainen. Miia pitää erityisesti Marian roolileikkivideoista. Esimerkiksi kampaamokäyntivideossa Maria tuntuu puhuvan juuri Miialle.

– Tuntuu kuin hän leikkaisi minun hiuksiani. Hän katsoo suoraan silmiini ja saksien klipsutus on ihana ääni, johon menen ihan täysillä mukaan.

Pukeutuminen, meikki, tausta, koko estetiikka ovat Marian videoissa viimeisen päälle mietittyjä.

– Tapa, jolla hän rytmittää puheensa ja kuiskuttelee pehmeällä äänellä, toimii. Videot ovat tunnelmaltaan vangitsevia. Olen tuijottanut lumoutuneena jopa 25 minuutin mittaista videota, jossa hän vain viikkaa pyyhkeitä, Miia kertoo nauraen.

Miian toinen suosikki on Sita Salminen, jonka videota Girlfriend Talk ajoittaisesta unettomuudesta kärsivä Miia kuuntelee ennen nukkumaanmenoa.

– Siinä hän rauhoittelee ja juttelee ikään kuin parhaalle ystävälleen, ja vielä Lapin murteella. Siihen on hyvä nukahtaa.

Moniaistillinen kokemus

Miia on aistiherkkä ja erityisherkkä. Hänelle ASMR on moniaistillinen kokemus, joka kohdistuu kuulon lisäksi näköön ja tuntoon.

– Se on samantapainen tunne kuin lapsena, kun piirrettiin sormella toisen selkään, mutta ilman kosketusta. Vaikutuksiltaan se muistuttaa vähän hierontaa. Molemmat rentouttavat ja rauhoittavat.

Onko ASMR taidetta, terapiaa tai meditaatiomuoto, riippuu siitä, millaisiin kehyksiin se asetetaan.

– Mutta ainakin se on ei-lääkkeellinen keino rauhoittua, Jukka Häkkinen sanoo.

Videoita tekemässä

ilmiön olemassaolo valkeni Assi Jokivirralle noin seitsemän vuotta sitten, kun hän kuuli sosiaalisessa mediassa laulaja Kasimirin kertovan asiasta, puolittain vitsinä.

– Se vaikutti minuun voimakkaasti. Ensin vähän järkytyin, että on olemassa asia, josta en tiedä mitään. Tunnistin kuitenkin omia olotilojani ja hämmästyin, että niillä on nimi. Olin ajatellut, että olin jotenkin hullu, Assi kertoo nauraen.

Myös Assi löysi YouTubesta videot ja kulutti niitä muutaman vuoden toden teolla.

– Sitten päätin kokeilla itse videon tekemistä. Tein videon sen kummemmin suunnittelematta.

Video keräsi heti paljon katsojia YouTubessa, mikä ruokki Assin intoa tehdä niitä lisää. Pari vuotta sitten hän jätti kampaajan työnsä ja siirtyi täysipäiväiseksi ASMR-artistiksi ja muusikoksi.

Nyt hän on yksi tunnetuimpia suomalaisia ASMR-artisteja, jolla on kymmeniätuhansia seuraajia.

Assi julkaisee uusia videoita viikoittain ja tekee myös roolileikkivideoita, koska niitä toivotaan eniten.

– Monet katsojat tarvitsevat kaikki ärsykkeet, äänen lisäksi visuaalisen puolen. Itselleni roolileikkivideot eivät kuitenkaan ole se tärkein juttu.

Tärkeintä Assille on välittää rakkaudellista sanomaa. Hän on opiskellut myös mentaali- ja hypnoosivalmentajaksi.

– Haluan tuottaa pitkäaikaista hyvää oloa, ja käytän paljon suggestiota. Jos ihminen kuulee toistuvasti esimerkiksi ’minä riitän’, vaikuttaahan se omiin ajatuksiin.

– Lempeät sanat ovat läheisyysstimulaatiota, josta voi saada voimakkaan mielihyvän tunteen, sanoo Assi.

Roolileikkivideoissa on näennäisesti tarina, mutta se ei ole pääasia. Assi pyrkii siihen, ettei niissä ole suoranaisesti juonta.

– Niissä matkitaan ääniä ja tilanteita, joita on oikeassakin elämässä. Moni nauttii siitä, kun hiuksia pestään ja leikataan tai kun kampaaja siirtää hiuksia pois silmien edestä.

Tulevaisuudessa Assi haluaa tehdä vielä hoitavampia, pidemmälle kantavia videoita.

– Suggestion voima on suuri. Olennaista on rakkaudellisuus.

Assi Jokivirta

on 35-vuotias lahtelainen luovan alan moniyrittäjä, ASMR-artisti, mentaalivalmentaja ja muusikko. Vapaa-ajallaan hän liikkuu paljon luonnossa koiransa Jekun kanssa ja kuuntelee äänikirjoja. Hän on myös ikuinen opiskelija.

Jukka Häkkinen

on tutkija, joka työskentelee Helsingin yliopistossa. Jukka on erikoistunut havaitsemisen ja ajattelun aivomekanismien tutkimiseen. Vapaa-ajallaan hän harrastaa lukemista ja kirjoittamista ja liikkuu mielellään luonnossa.