Terve.fi

Apua kuorsaukseen radiotaajuusenergialla

Apua kuorsaukseen radiotaajuusenergialla
Kuorsaus on hyvin yleinen ongelma ja sikäli erikoinen, että se kiusaa enemmän potilaan ympäristöä kuin potilasta itseään. Tosin ilmeisesti pelkkä kuorsauskin saattaa aiheuttaa säpsähtelyä tukehtumisen tunteeseen sekä päiväväsymystä. Mikäli kuorsaavalla henkilöllä on unenaikaisia hengityskatkoksia, puhutaan uniapneataudista, joka taas on selkeä terveysriski ja vaatii lisätutkimuksia.

Eräässä tutkimuksessa 56 % naisista ilmoitti puolisonsa kuorsaavan häiritsevästi, sama ongelma oli vain 15 %:lla miehistä. Eniten kuorsausta esiintyy keski-ikäisillä miehillä. Ylipaino pahentaa oireita, toisinaan syynä on nielun ja leukojen rakenne, nenähengityksen vaikeus tai risojen liikakasvu. Usein ei kuitenkaan mitään selkeää syytä kuorsaukselle löydy. Kuorsausääni syntyy nielun limakalvojen värähdellessä pyörteisessä ilmavirrassa, tavallisimmin suulaessa tai kielen takaosassa.

Ensisijaisesti hoidossa kannattaa yrittää mahdollisten riskitekijöiden karsimista; laihdutusta, alkoholin välttämistä ja suosia kylkiasentoa nukkuessa.

Suulaen muovausleikkaus (UPPP) kuorsauksen ja uniapneataudin hoidossa tuli yleiseen käyttöön 80-luvun alussa ja se on edelleen laajassa käytössä. Leikkaukseen liittyy kuitenkin huomattavia ongelmia ja komplikaatioita, jonka takia uusia hoitoja pyritään kehittämään.

RFTA (radio frequency thermal ablation)

Uusimpana hoitomuotona kuorsauskirurgiassa on tullut käyttöön radioaaltojen käyttöön perustuva tekniikka, RFTA. Kyseisiä laitteita on aikaisemmin käytetty neurokirurgiassa hermojen hyydytykseen, samoin kardiologiassa sydämen johtoratojen käsittelyyn sekä myös urologiassa ja ortopediassa. Ensimmäiset työt RFTA:n käytöstä nielun alueella kuorsauksen hoidossa julkaistiin v.1998. Hoito perustuu radiotaajuisella energialla aikaansaatuun kudoksen lämpiämiseen ja paikallisen kudoskuolion syntymiseen. Paranemisprosessissa kuollut kudos häviää osittain ja korvautuu osittain arvella. Tästä seuraa kudoksen kutistuminen ja jäykistyminen, jolloin sen värähtelyominaisuudet muuttuvat.

Laitteella käsitellään tavallisimmin suulaen pehmeää takaosaa. Lisäksi sillä voidaan käsitellä nielurisoja ja kielen takaosassa sijaitsevaa kielirisaa. Kielen takaosan käsittely näyttää kannattavalta silloin kun ahtautta on tällä alueella. Hoito on ollut menestyksellinen myös lievässa uniapneataudissa valikoiduilla potilailla. Samalla hoitokärjellä voidaan käsitellä myös nenän limakalvoja ja siten tarvittaessa parantaa nenähengitystä.

Toimenpide on nopea, vaikutus esiin muutamassa viikossa

Toimenpide tehdään paikallispuudutuksessa polikliinisesti. Erityinen elektrodikärki viedään kudoksen sisälle. Kärjen ympärille vapautuva energia lämmittää kudoksen 60-95 asteen lämpötilaan, jolloin kudoksen solukko kuolee. Käsittely tehdään suulaessa useampaan kohtaan yhdellä hoitokerralla. Sairaala Botniassa käytössä olevalla laiteella yhden kohdan käsittely kestää 10-15 sekuntia 5-6 W teholla. Limakalvo säilyy normaalisti hyväkuntoisena, siihen syntyy vain pienet reiät hoitokärjestä. Käsitellyn kudoksen muuttuminen tapahtuu useiden viikkojen aikana jolloin hoidon vaikutus tulee esiin. Käsittely toistetaan tarvittaessa 1-2 kuukauden välein, useissa julkaistuissa tutkimuksissa käsittelykertoja on tarvittu 2-3.

Hoidon tulokset hyviä, voidaan uusia tarvittaessa

Hoidon tulokset vastaavat rankempien toimenpiteiden tuloksia, yli 70 % hoidetuista potilaista on tyytyväisiä hoitoon. Parhaiten hoito onnistuu normaalipainoisille tai enintään lievästi ylipainoisille henkilöille. Mikäli lopputulos ei kuitenkaan ole tyydyttävä, muut leikkaushoidot ovat edelleen mahdollisia. Kuten kaikissa muissakin kuorsaushoidoissa, tässäkin hoidon teho heikkenee jonkin verran ajan myötä, mutta hoito voidaan tarvittaessa uusia.

Hoidossa ei tarvita esilääkitystä eikä varsinaista jälkiseurantaa. Kipulääkkeeksi riittävät tavalliset käsikauppalääkkeet, niitäkin potilaat ovat kertoneet käyttävänsä tavallisesti enintään muutamia päiviä. Alkuvaiheessa saattaa nielussa olla turvotusta, joka on hävinnyt normaalisti viimeistään kolmantena päivänä. Palan tunnetta voi olla pidempään, puheeseen hoidolla ei ole vaikutusta. Useinmiten potilaat ovat työkykyisiä hoitoa seuraavana päivänä.

Kirurgisia hoitoratkaisuja tehtäessä ongelmana on juuri oikean ja potilaalle parhaiten soveltuvan hoidon valinta. Kroonisen sosiaalisesti haittaavan ja/tai päiväaikaista väsymystä aiheuttavan kuorsauksen hoidossa on RFTA-menetelmä kuitenkin suositeltavin vaihtoehto minimaalisen komplikaatioriskin ja vähäisen toimenpiteen jälkeisen sairastavuuden takia.

Julkaistu: 27.6.2006
Kommentoi »