Kauneus & Terveys

Antibiootit: pelastaja vai kaukaa kierrettävä pahis?

Antibiootit: pelastaja vai kaukaa kierrettävä pahis?
Antibiootit säästävät henkiä. Liika käyttö kuitenkin tuhoaa suolistomikrobeja ja synnyttää superbakteereita. Uskaltaako kuurin vielä ottaa?
Kuvat Istock

Ennen kuin antibiootit keksittiin, haavasta alkanut infektio saattoi tappaa.

– Vielä 1900-luvun alussa yleisin kuolinsyy oli bakteerien aiheuttamat infektiot. Antibioottien myötä tilanne muuttui, kertoo akatemiatutkija Matti Jalasvuori Jyväskylän yliopistosta.

Ensimmäinen yleisesti käytetty antibiootti, penisilliini, löydettiin 1920-luvun lopulla. Lääkkeenä sitä osattiin hyödyntää kuitenkin vasta toisen maailmansodan aikana.

Antibiootteja on totuttu pitämään pelastajina. Tämä uhkaa kuitenkin muuttua. Yhä useammin bakteerit eivät nitistykään antibiooteilla. Tätä kutsutaan antibioottiresistenssiksi.

Syy siihenkin on antibiooteissa: niitä nimittäin käytetään liikaa.

Antibiootteja tarvitaan

Antibiooteista hyödytään kahdella tavalla: ne joko tappavat bakteereita tai estävät niiden lisääntymistä.

Perusinfektioiden lisäksi antibiootteja tarvitaan leikkauksissa. Ilman niitä leikkaushaava voi tulehtua. Lievä umpi­lisäketulehdus voidaan hoitaa antibiooteilla. Ne ovat tärkeä osa myös syöpähoitoja.

– Kun immuunijärjestelmä heikkenee syöpähoitojen aikana, antibiootit auttavat pitämään bakteerit kurissa ja infektiot loitolla.

Vaikka antibiootteja tarvitaan, niiden käyttö ei ole ongelmatonta. Antibiootti tuhoaa sekä pahoja taudinaiheuttajia että hyviä bakteereita. Tästä voi seurata vatsa- ja suolistovaivoja. Kuurin vaikutus elimistön bakteerikantaan kestää viikoista kuukausiin.

Toistuvat antibioottikuurit ovat haitallisia ja voivat mahdollisesti altistaa autoimmuunisairauksille, kuten astmalle ja reumalle.

Superbakteerit leviävät

Yksi suurimmista terveysuhkista on superbakteerit. Ne ovat bakteereita, jotka ovat kehittäneet vastustuskyvyn valtaosaa tai jopa kaikkia antibiootteja vastaan.

Jos superbakteeri aiheuttaa infektion, antibiootit eivät tehoa. Silloin nykyään parannettavista infektioista voi tulla hengenvaarallisia.

Antibioottien runsas käyttö on lisännyt superbakteerien määrää. Useissa Euroopan ulkopuolisissa maissa antibiootteja voi ostaa ilman reseptiä. Niitä käytetään liikaa sekä ihmisillä että karjataloudessa.

Kun antibiootti tappaa elimistön omaa bakteeristoa, se tarjoaa lisää elintilaa vastustuskykyisille bakteereille.

Jalasvuori kertoo, että bakteerit osaavat vaihtaa geenejä. Tällä tavalla antibioottiresistenssiä aiheuttavat geenit leviävät.

Maailmalla kehittyneitä superbakteereita saapuu myös Suomeen. Matkailija voi kantaa sellaista elimistössään ja siirtää bakteeria muihin, vaikka ei itse sairastuisi. Paras keino torjua tartuntoja on hyvä käsihygienia.

Tavallisesti superbakteeri on oireeton ja poistuu terveen kantajan elimistöstä päivien tai kuukausien aikana.

Superbakteeri uhkaa pahiten pitkäaikaissairaita, leikkauspotilaita ja ihmisiä, joiden vastustuskyky on heikentynyt. Riski kasvaa, jos on pitkään sairaalahoidossa. Jotta bakteerien leviäminen estetään, pitää huolehtia, että ihmiset ovat perusterveitä, sairaalahygienia on hyvä ja jätehuolto toimii.

Pitääkö ne unohtaa?

Jalasvuori uskoo, että antibiootteja käytetään niin kauan kuin ne toimivat. Käyttöä pitää kuitenkin vähentää. Jos lääkäri määrää antibioottikuurin, kannattaako se ottaa?

– Suomalaisten lääkäreiden ammattitaitoon voi luottaa. Sairauden hoitoon määrätyt antibiootit kannattaa edelleen ottaa. Sen sijaan kaappiin jäänyttä vanhaa antibioottikuuria ei tule syödä, vaan se täytyy palauttaa apteekkiin.

Uusia antibiootteja etsitään, mutta työ on hidasta. Siksi muitakin ratkaisuja tarvitaan.

Jalasvuoren tutkimusryhmä kehittää uusia keinoja torjua antibioottiresistenssiä. He hyödyntävät bakteerien kykyä vaihtaa geenejä keskenään. Tutkimuksissa tietyn bakteerin antibiootti­resistenssiä aiheuttava geeni on korvattu geenisaksilla. Kun tämä bakteeri pääsee elimistöön, se siirtää sakset muille bakteereille.

– Jos vastaanottavalla bakteerilla on resistenssigeeni, sakset leikkaavat sen kahtia ja bakteeri menettää vastustuskykynsä antibiooteille.

Uusien menetelmien matka koeputkesta käyttöön kestää vuosia tai vuosikymmeniä.

– Jos antibioottiresistenssi lisääntyy ja ongelma suurenee, uusia turvalliseksi todettuja keinoja saatetaan ottaa käyttöön tavallista nopeammassa aikataulussa.

Lähteet: Ruokavirasto, Terveyskirjasto ja THL.

Torju superbakteereita

1. Raa’asta siipikarjan lihasta voi saada ESBL-tartunnan. Sioilla on taas todettu MRSA-bakteeria. Pese raakaan lihaan koskeneet kädet ja välineet hyvin. Lihan kypsennys tuhoaa bakteerit.

2. ESBL-­bakteeri ei yleensä pääse kananmunan sisään, mutta niitä esiintyy kuoren ulkopinnalla. Pese kädet aina, kun olet koskenut kananmuniin.

3. ­Lemmikkieläimet, erityisesti rescue­koirat, voivat kantaa superbakteereita. Myös lemmikkien raaka­ruoat saattavat sisältää niitä. Älä anna lemmikin nuolla haavojasi tai edes huuliasi.

4. Pese kädet saippualla ennen ruokailua ja sisääntullessa. Käytä käsidesiä erityisesti, jos vierailet sairaalassa. Näin et kuljeta mahdollisia bakteereita paikasta toiseen.

Juttu on julkaistu Kauneus & Terveys -lehdessä 2/2020.

Julkaistu: 7.4.2020
Kommentoi »