Terve.fi

Allergisen nuhan hoito


Allergisen nuhan hoitamiseen löytyy useita eri lääkevalmisteita ja annostelumuotoja oireiden mukaan.

Hoidon tavoitteena on erityisesti sietokyvyn lisääminen. Allergeenien välttäminen on tarpeen silloin, kun oireilu on voimakasta, mutta tilanteen rauhoituttua on pikemmin käytettävä menetelmiä, jotka vahvistavat sietoa allergeeneille. Allergian hoitamiseen löytyy myös useita eri lääkevalmisteita ja annostelumuotoja oireiden mukaan. Lääkehoidon tarkoituksena on lievittää nuha- ja silmäoireita, säilyttää tai palauttaa nenän normaalitoiminnat sekä parantaa elämänlaatua. Lääkityksiä voidaan myös yhdistellä riittävän hoitotuloksen saamiseksi.

Lue allergisen nuhan oireista.

Allergisten nenäoireiden perushoitona ovat nenäsuihkeet. Vaikutusaineidensa perusteella nämä voidaan jakaa glukokortikoidi-, antihistamiini- ja kromoglikaattisuihkeisiin. Näistä tehokkaimpana lääkkeenä allergisen nuhan oireisiin voidaan pitää paikallista nenäglukokortikoidia ja sitä voidaan käyttää turvallisesti ja säännöllisesti koko allergiakauden ajan. Nenäsuihkeet saattavat jonkin verran helpottaa myös silmäoireita. Silmäoireiden hoitoon löytyy myös erillisiä antihistamiini- ja kromoglikaattisilmätippoja. Nenäsuihkeissa ja silmätipoissa sivuvaikutukset ovat yleensä vähäisiä ja paikallisia.

Suun kautta otettavat uusimman sukupolven antihistamiinit ovat hyvin siedettyjä, turvallisia ja tehokkaita lääkkeitä allergisen nuhan hoidossa ja ovat mukavampia annostella kuin nenäsuihkeet ja silmätipat. Joissakin suun kautta otettavissa allergialääkkeissä on lisäaineena pseudoefedriiniä, jonka tarkoitus on supistaa allergian turvottamia limakalvoja ja sitä kautta helpottaa tukkoisuutta. Astmaatikkojen allergista nuhaa voidaan kokeilla hoitaa myös suun kautta otettavilla leukotrieenisalpaaja-lääkityksellä.

Lääkkeettömistä hoidoista ylähengitysteiden keittosuolahuuhtelun on todettu vähentävän allergisen nuhan oireita ja lääkityksen tarvetta. Huuhtelu on turvallista ja edullista, mutta tärkeää on käyttää oikeaa tekniikkaa ja huuhteluun tarkoitettua keittosuolaliuosta. Liian pitkään käytettynä keittosuolahuuhtelu voi kuitenkin vaurioittaa nenän limakalvoja ja aiheuttaa toistuvia nenäverenvuotoja.

Siedätyshoito tulee kyseeseen niiden potilaiden kohdalla, joilla oireita ei saada lääkitykselläkään siedettäviksi. Siinä elimistö totutetaan pitkän ajan kuluessa allergeeniin niin, että oireilu loppuu tai ainakin lievenee. Koivu- ja heinäallergia ovat tavallisimmat siedätyshoidon aiheet Suomessa. Siedätyshoito kestää yleensä 3 vuotta. Aiemmin siedätyshoito on toteutettu säännöllisin pistoksin, mutta nykyään rinnalle on tullut myös käytännöllinen ja helposti toteutettava kielenalussiedätyshoito. Se on kuitenkin huomattavasti kalliimpi pistossiedätyshoitoon verrattuna ja sen saatavuus rajoittuu vain heinään, koivuun ja kotipölypunkkeihin.

Lue lisää yleistietoa allergisesta nuhasta.

Allergisen nuhan omahoito

Apteekista ilman reseptiä saatavat H1-antihistamiinit lievittävät useimmilla oireita. Vaikeammissa oireissa yli 2-vuotiailla voidaan käyttää nenään sumutettavia kortikosteroideja, jotka auttavat jossain määrin myös silmäoireisiin. Kortikosteroidia voi käyttää joko yhdessä sisäisen antihistamiinin kanssa tai yksinään. Silmäoireisiin voi käyttää myös paikallisia kromoglikaatti- tai antihistamiinitippoja.

Milloin lääkäriin?

Lääkäriin on hakeuduttava, mikäli oireet eivät itsehoito valmisteilla lievity tai allergian aiheuttajaa ei tunneta. Allergian aiheuttaja selvitetään ihopisto- ja verikokeilla. Lisäksi tarkistetaan, ettei nenäontelossa ole muutoksia, kuten polyyppeja, jotka estäisivät paranemista. Astmapotilaiden on hyvä käydä lääkärillä, sillä hoidoksi käytetään leukotrieeniantagonisteja. Mikäli allergiaoireet ovat vaikeita voidaan harkita siedätyshoitoa.

Lähteet:

Numminen J. Allerginen nuha, Lääkärin käsikirja, Kustannus Oy Duodecim 2016

Numminen J. Allerginen Nuha, Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim, Kustannus Oy Duodecim 2017 .

Julkaistu: 30.7.2019