Allergia on elimistön turhautumista, ja vaiva voi iskeä vasta aikuisenakin – näin tunnistat ja hoidat yllättävätkin oireet

Kevätaurinko porottaa, mutta olo ei ole yhtään niin valoisa ja energinen kuin yleensä tähän aikaan vuodesta. Väsyttää, nenä vuotaa ja silmiä kutittaa.

Maalis–toukokuussa kukintansa aloittavat leppä ja koivu. Saatat olla allerginen niiden siitepölylle.

– On mahdollista, että siitepöly­allergia alkaa vasta aikuisena, keuhkosairauksien erikoislääkäri Hilkka Viitanen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Iho- ja allergiasairaalasta sanoo.

Vaikka oireet alkaisivat vasta aikuisena, herkistyminen on saattanut tapahtua kauan aikaa sitten. Lievät tuntemukset voivat mennä ohi huomaamatta, ja oireisiin kiinnittää huomiota vasta kun ne pahentuvat.

Allergia voi saada alkunsa missä iässä tahansa. Vakavat ruoka-aineallergiat syntyvät usein lapsena, siitepöly- ja eläinallergiat kouluiässä ja pistiäisallergia aikuisena. Kosmetiikka-allergioiden kehittyminen vaatii yleensä pitkän altistumisen, joten nekin syntyvät useimmiten vasta aikuisena.

Kukaan ei synny allergisena, sillä yliherkkyyden kehittyminen vie aikaa. Se alkaa, kun ihminen herkistyy esimerkiksi siitepölylle, ruoalle, lääkkeille tai kosmetiikalle.

Allergia voi muuttua vanhemmiten. Se saattaa ­pahentua ihmisen ikääntyessä mutta toisaalta myös lieventyä niin paljon, ettei oireita enää ole. Allerginen taipumus ei häviä mutta oireilu vähenee.

Syytä muutoksiin ei tarkkaan tiedetä. Yliherkkyyksiin vaikuttaa moni asia, kuten muu terveydentila ja ­asuinympäristö. Toisaalta on mahdollista, että elimistön sietokyky ajan mittaan kehittyy.

– Ajatellaan, että kyse on elimistön kypsymisestä. Se ei enää reagoi niin kiivaasti yliherkkyyksiin.

Kaikki allergiat eivät muutu. Lasten maitoallergia esimerkiksi paranee yleensä lapsen kasvaessa ja siitepölyallergia voi lievittyä, mutta pähkinä- ja kala-allergiat ovat usein pysyviä.

Jos on kerran herkistynyt nikkelille, hiusväreille tai ripsienpidennysten ja rakennekynsien akrylaattiliimoille, niille on luultavasti allerginen loppuiän.

Koivun siitepölyallergia on aikuisilla yleisin. Moni koivu­allergikko on herkistynyt myös tietyille kasviksille, kuten omenalle ja porkkanalle.

Suomalaisista siitepölyille on allerginen joka viides ja kosmetiikalle joka kymmenes. Ruoka-aine allergiaa on kahdesta viiteen prosentilla suomalaisista.

– Allergia on elimistön virheellinen puolustusreaktio.

Siitepöly on vaarallista. Näin ajattelee sille herkistynyt elimistö. Siksi se lähettää nenän ja silmien limakalvoille välittäjäaineita ja valkosoluja puolustamaan kehoa tunkeilijaa vastaan. Silloin alkaa aivastuttaa, silmät vuotavat ja nenä valuu.

Ruoka-allergikko saa oireita ruoan proteiinista. Yliherkkyys voi oireilla vatsavaivoina, hengitystie­oireina ja ihottumana.

Eläinallergikko puolestaan on herkistynyt eläimen hilseelle tai syljelle. Biologisesti kaikki koirat tai kissat ovat samanlaisia. Ei siis ole olemassa allergiarotuja, jotka eivät varmasti allergisoi.

Eläinyksilöt ja rodut ovat kuitenkin erilaisia, ja tiedetään, että moni allerginen ei saa oireita omasta lemmikistään mutta naapurin koirasta kyllä. Se puhuu sen puolesta, että eläimelle on mahdollista siedättyä.

Kosmetiikka-allergiassa iho herkistyy kemikaalille, yleensä hajusteelle tai säilöntäaineelle. Herkistymistä voi olla vaikea erottaa muusta ihon ärsytyksestä. Yleensä kyse on allergiasta, jos iho jatkuvasti punoittaa, hilseilee tai sille nousee ihottumaa tuotetta käytettäessä.

Allergioiden yleisyyttä selittävät geenit, sillä allergisella on geneettinen taipumus herkistyä. Yleisyyttä selittää myös liian turvallinen nykymaailma.

– Vallalla olevan teorian mukaan allergia on ­elimistön turhautumista. Nykyään ei ole paljon kulkutauteja tai pahoja infektioita, joita vastaan keho voisi taistella. Siksi se alkaa reagoida vaarattomiin asioihin.

Elimistölle tekee hyvää joutua tekemisiin erilaisten mikrobien kanssa. Siksi lapset on hyvä viedä luontoon, eikä kotia kannata siivota aina putipuhtaaksi. Näin elimistö oppii puolustautumaan ja vastustuskyky paranee.

Lapselle kannattaa antaa myös niitä ruokia, joille vanhempi on allerginen. Se kasvattaa lapsen sietokykyä mahdollisimman pienestä pitäen.

– Myös imettäminen ehkäisee lasten allergioita, samoin se, että lapselle annetaan maisteluannoksia eri ruoista jo neljän, kuuden kuukauden iässä, asiantuntija Kaisa Toikko Allergia-, Iho- ja Astmaliitosta sanoo.

Aikuisena herkistymistä ei juurikaan voi ehkäistä, sillä allergia ei ole elintapasairaus. Elintavoilla allergiaoireita voi lievittää vain lopettamalla tupakoinnin. Siitepölykautena kannattaa välttää rasittavaa liikuntaa ulkoilmassa, jos ulkoilu tuntuu tukalalta.

Mikäli reaktiot ovat lieviä, herkistäviä aineita ei kannata karttaa liikaa. Välttelemällä sietokyky ei ainakaan kehity. Jos reaktiot ovat vakavia, siedätystä ei pidä yrittää itse.

Yleensä allergia aiheuttaa elämänlaatua heikentäviä oireita, kuten väsymystä. Joskus allergia on vaaraksi terveydelle.

Hoitamattomana se voi laukaista astman. Erilaiset ärsykkeet, kuten siitepöly, aiheuttavat ­tulehduksia astmaatikon keuhkoputken limakalvoilla. Hoitamaton astma saattaa muuttaa keuhkoputkia ­pysyvästi. Tupakointi lisää astmariskiä.

Allergia vaikuttaa myös mielenterveyteen, jos oireita ei saada kuriin. Silloin on välteltävä tilanteita ja paikkoja, jotka pahentavat oloa.

– Vakava ruoka-aineallergia voi laukaista pelkoja. Silloin ei uskalla luottaa muiden tekemään ruokaan tai syödä ravintolassa.

Pahimmillaan allergia voi olla ­hengenvaarallinen ja aiheuttaa vaikean immunologisen reaktion, anafylaksian.

Se on elimistön äkillinen yliherkkyysreaktio, johon liittyy monta erilaista rajua, nopeasti alkavaa oiretta. Niitä ovat esimerkiksi ympäri kehoa nousevat nokkospaukamat, ihon voimakas kutina ja kihelmöinti sekä ­kasvojen ja hengitysteiden turpoaminen. Myös oksentelu tai ripulointi on mahdollista.

Anafylaksiassa on aina monta oiretta yhtä aikaa. Pelkkä hengitysteiden turpoaminen tai nokkosihottuma ei siis kerro siitä.

Anafylaksian ensihoito on ­adrenaliinipistos, joka normalisoi elimistön toimintaa. Ilman hoitoa ­seurauksena voi olla verenpaineen laskeminen ja tajuttomuus, jopa kuolema. Anafylaksia kehittyy altistumisen jälkeen nopeasti, kymmenessäkin minuutissa, joten adrenaliini pitää saada pian. Reaktion tullessa on syytä hakeutua lääkäriin seurantaan mahdollisimman ripeästi.

Yleensä reaktion syynä ovat pähkinät, mehiläisen tai ampiaisen pisto tai lääkeaineet. Siitepöly, ristiallergiat tai kosmetiikka eivät aiheuta anafylaksiaa. Hiusväreistä voi kuitenkin tulla vakava reaktio.

Anafylaksia on vaikeasti ennustettava. Sitä ei esimerkiksi voi saada vielä ensimmäisestä ampiaisen pistosta, mutta toinen on jo mahdollisesti hengenvaarallinen.

Usein anafylaksia tulee ensimmäisen kerran jo lapsena, minkä jälkeen siihen osaa varautua. Hätätilanteiden varalle apteekista on saatavilla reseptillä pistoskyniä eli autoinjektoreita, joissa on adrenaliinia.

Allergian syytä ei tarvitse tutkia, jos oireet ovat lieviä ja helpottuvat lääkityksen avulla.

Allergioita hoidetaan antihistamiinilla, nenäsuihkeilla, silmätipoilla ja mahdollisesti astmalääkkeillä. Histamiini on allergiaoireita aiheuttava välittäjäaine, jonka toimintaa lääke, antihistamiini, heikentää.

Antihistamiini auttaa jo tunneissa, mutta kortisonipohjainen nenäsumute toimii täydellä teholla vasta muutamassa päivässä. Siksi siitepölyallergikon kannattaa aloittaa sen käyttäminen, kun siitepölykausi alkaa, vaikkei oireita vielä olisi.

Antihistamiinin yleisiä haittavaikutuksia ovat väsymys sekä silmien ja nenän limakalvojen kuivuminen. Uuden polven antihistamiinit eivät väsytä, tai ne väsyttävät vähemmän kuin perinteiset antihistamiinit.

Uuden polven allergialääkkeitä ovat esimerkiksi ebastiini, desloratadiini, loratadiini, feksofenadiinihydrokloridi ja levosetiritsiini.

Allergialääkkeitä voi ostaa apteekista ilman reseptiä tai reseptillä edullisemmin ja isomman annoksen. Jos lääkkeet eivät auta, kyseessä voi olla astmaoire.

Pahaan allergiaan voi löytyä apu myös siedätyshoidosta, jossa elimistö totutetaan vähitellen allergeeniin eli allergian aiheuttajaan. Siedätystä ei aloiteta siitepölykautena vaan sen jälkeen, ettei siitepölyä tule tupla-annos.

Eniten siedätetään siitepölyallergioita. Myös pis­tiäisille voidaan siedättää, samoin eläimille, jos niiden kanssa on tekemisissä esimerkiksi ammatin takia. Halu hankkia lemmikki ei riitä syyksi. ­Ruoka-allergioihin siedätystä vasta tutkitaan.

Siedätyshoito kestää yleensä noin kolme vuotta lukuun ottamatta pistiäissiedätystä, johon menee viisi vuotta.

Ennen kaikki siedätys tehtiin terveydenhuollossa pistoshoitona. Nykyisin siitepöly- ja pölypunkkiallergiaan on päivittäin kolmen vuoden ajan otettava tablettihoito.

Allergisista iso osa saa apua siedätyshoidosta. Sen avulla oireet voivat jäädä historiaan, ja se saattaa jopa pelastaa hengen.

Lähteenä myös allergia.fi.