Terve.fi

Yleistietoa allergiasta


Milloin puhutaan allergiasta? Mikä allergian aiheuttaa?

Allergiasta puhutaan silloin kun elimistön immuuni- eli puolustusreaktio on haitallisen voimakas tai aiheuttaa kudosvaurioita.

Kudosvaurio voi aiheutua neljällä eri mekanismilla, joista yleisin on välitön yliherkkyysreaktio. Muita reaktiomekanismeja ovat sytolyyttinen, immunokompleksivälitteinen ja viivästynyt soluvälitteinen reaktiotapa.

Allergeeniksi kutsutaan elimistölle vierasta molekyyliä, joka aktivoi puolustusjärjestelmän. Allergeeni on useimmiten valkuaisaine-rakenteinen molekyyli, joskin ihmisen on mahdollista allergisoitua myös esimerkiksi formaldehydille, alkoholille, etikalle tai lääkeaineille.

Lue lisää allergian oireista.

Välittömässä yliherkkyysreaktiossa syöttösolun pintaan kiinnittyneet IgE-vasta-aineet tunnistavat allergeenin, minkä seurauksena syöttösolu vapauttaa ympäristöönsä välittäjäaineita, kuten prostaglandiineja, leukotrieenejä, sytokiineja, proteaaseja ja histamiineja. Nämä välittäjäaineet aiheuttavat allergian oireet, jotka juontavat juurensa liman erityksen ja verisuonen seinämän läpäisevyyden lisääntymisestä, kudosturvotuksesta ja sileän lihaksen supistumisesta. Välittömän yliherkkyysreaktion mekanismi on taustalla mm. allergisessa nuhassa, astmassa, nokkosihottumassa, ruoka-allergioissa sekä anafylaksiassa.

Allergiset reaktiot aiheuttavat usein oireita silmissä, iholla ja hengitysteissä. Arviolta 20 % väestöstä kohtaa jonkin asteisia allergia-oireita. Nuorista aikuisista 40–45 % on herkistynyt siitepölylle, eläimille tai ruoka-aineille. Ruoka-aineallergiat häviävät yleensä aikuisikään mennessä. Atopiasta puhuttaessa henkilöllä on taipumus muodostaa IgE-vasta-aineita erilaisia allergeeneja kohtaan. Näillä henkilöillä allergisoitumisen riski on suurempi.

Allergian aiheuttaja

Kun allergeeni ilmaantuu ihmisen elimistöön, yleensä hengitysteiden limakalvoille tai sitten suoraan iholle, se aiheuttaa puolustusreaktion; elimistö kuvittelee että kyseessä on jokin vaarallinen tekijä kuten bakteeri tai virus tai muu sellainen tekijä, joka tulee eliminoida. Itse allergeeni sinänsä olisi täysin harmiton hiukkanen, mutta elimistön reaktio sitä vastaan johtaa allergisiin oireisiin. Kyseessä on siis elimistön epätarkoituksenmukainen reagointi harmittomaan tunkeilijaan.

Atooppiset allergiat, heinänuha, astma, silmän sidekalvon ja silmäluomien reaktiot, atooppinen ihottuma (maitorupi, taiveihottuma) ja nokkosihottumat ovat tavallisimpia allergioita. Hitaasti kehittyvät kosketusihottumat (esim. nikkeliallergia) ovat myös yleisiä. Ruokayliherkkyys on pienten lasten tavallinen ongelma. Yliherkkyyttä ruokien lisäaineille on sitä vastoin harvoin. Lääke-ainereaktiot ja reaktiot hyönteisten pistoille ovat yleisiä. Valoyliherkkyys (aurinkoyliherkkyys) on riesa etenkin keväisin.

Allergia aiheuttaa joukon ammattitauteja, kuten astmaa, nuhaa, ihottumaa ja homepölykeuhkoa.

Allergian seuranta

Allergiaa ei yleensä tarvitse seurata säännöllisillä lääkärinkäynneillä. Jos allergia on vaikea tai se aiheuttaa astmaa, tilanne on toinen. Normaalissa tapauksessa entisillä lääkkeillä tulee yleensä toimeen ja jos oireet pahenevat, yksittäinen käynti omalla lääkärillä riittää yleensä korjaamaan tilanteen.

Allergian periytyvyys

Jos sinulla on allergia, on sangen merkittävä mahdollisuus, että se tulee vanhemmiltasi. Esimerkiksi lasten allergiset sairaudet ovat erittäin perinnöllisiä. Voimakkain periytyvä komponentti on astmassa. Perimän luonnetta ei ole kuitenkaan voitu vielä tarkasti osoittaa. Yleisesti on ajateltu, että mikäli toinen vanhemmista sairastaa atooppista, allergista tautia, lapsen riski sairastua allergiseen sairauteen on noin 50 %. Mikäli molemmat vanhemmista ovat atoopikkoja, riski on selvästi suurempi, noin 70 %.

Allergian yleisyys

Allergiat ovat yleisiä. Joka toinen meistä kärsii jossain elämänsä vaiheessa allergian aiheuttamista oireista. Astmaa on noin 5 %:lla, ajoittaisia astman kaltaisia oireita on lisäksi noin 10 %:lla, heinänuhaa eli siitepölyallergiaa on noin 20–30 %:lla, atooppista ihottumaa noin 15–20 %:lla ja kosketusihottumaa noin 8–10 %:lla väestöstä.

Allergian ennuste

Allergiaa hoidetaan paljolti sen mukaan minkälaisia oireita allergia aiheuttaa. Syynmukaisinta hoitoa on allergeenien poistaminen tai vähentäminen elinympäristöstä. Se voi onnistua kotona, koulussa tai työpaikalla, kulutustottumuksia tai ravinnon sisältöä muuttamalla. Oireet voivat hävitä kokonaan.

Vaikeaan, äkilliseen allergiareaktioon (anafylaksiaan) voi kuolla. Ruoka-aineet (esim. pähkinät), lääkeaineet (esim. aspiriini) ja ampiaisen tai mehiläisen pistot voivat olla vaarallisia niille erityisen herkille ihmisille. Astmakohtaukseen kuolee Suomessa alle 100 henkilöä vuodessa. Siitepölyallergia ei uhkaa henkeä.

Lähteet:

Allerginen nuha, Lääkärin käsikirja, Kustannus Oy Duodecim, 2016.

Siedätyshoito, Käypä hoito- suositus, 2011.

Matti Hannuksela, Sirkku Peltonen, Timo Reunala, Raimo Suhonen (toim.), Ekseemat, Ihotaudit, Kustannus Oy Duodecim, 2011.

ICD-10:

T78.4 Määrittämätön allergia

Julkaistu: 5.4.2018