Useimmiten äkilliseen kudosvaurioon, esim. vammaan tai leikkaukseen liittyvä kipu on kestoltaan alle kuukauden, mutta joissakin tapauksissa kudosvaurion paraneminen saattaa kestää jopa puoli vuotta.

Akuutti kipu on mielekäs, suojaava ja kudosvauriosta tai sen uhkasta varoittava aistimus. Sen syynä voi olla ihon, ihonalaiskudoksen, tuki- ja liikuntaelimistön tai sisäelinten sairaus tai vamma. Supistus poikkijuovaisessa lihaksessa tai sisäelinten alueen sileässä lihaksessa voi aiheuttaa äkillisen kivun. Jos kipuoire on uusi ja taustasyyltään epäselvä, sen syy tulee pyrkiä selvittämään. Akuutti kova kipu on peruste hakeutua päivystysluontoisesti tutkimuksiin ja hoitoon. Ensisijaisena tavoitteena on hoitaa kivun aiheuttaja, minkä lisäksi saatetaan tarvita kivun oireenmukaista lääkehoitoa. Tilanteen arvioi ja hoidon suunnittelee päivystävä lääkäri.

Jos kipu jatkuu kudosvaurion paranemisen jälkeen, sillä ei ole enää varoitustehtävää. Tällöin kipu on menettänyt suojelevan ja tietoa antavan luonteensa ja muuttunut hyödyttömäksi rasitteeksi.

Voimakkaaseen akuuttiin kipuun liittyy usein tahdosta riippumattoman eli autonomisen hermoston yliaktiivisuus, jonka merkkeinä ovat hikoilu, tiheä syke ja verenpaineen nousu. Näitä piirteitä ei yleensä ole kroonisessa kivussa, vaikka potilas ilmoittaa kokevansa kovaa kipua.

Kroonisen kipupotilaan oireiden aliarviointi ja vähättely voivat johtaa riittämättömään hoitoon ja huonoon hoitotulokseen. Kroonisessa kivussa hoidon tavoitteena on kivun lievitys ja toimintakyvyn sekä elämänlaadun koheneminen.