Kauneus & Terveys

Tutkijapariskunta selvittää aivojen ja suoliston ihmeellistä yhteyttä: "Kohtele itseäsi hyvin, niin suolisto voi hyvin"

Tutkijapariskunta selvittää aivojen ja suoliston ihmeellistä yhteyttä: "Kohtele itseäsi hyvin, niin suolisto voi hyvin"
Suoliston mikrobeilla saattaa olla näppinsä pelissä, kun hermostumme, sairastumme tai lihomme. Linnea ja Hasse Karlsson kertoo, mihin kaikkeen suoliston hyvinvointi voi vaikuttaa.
Kuvat Suvi Elo

Miksi ette kerää ulostenäytteitä, kysäisi vanha armeijakaveri lounaspöydässä psykiatrin professori Hasse Karlssonilta. Oli vuosi 2010 ja Hasse oli käynnistämässä Turun yliopistossa aivotutkimusta lasten- ja nuorisopsykiatrivaimonsa Linnea Karlssonin kanssa.

”Perheyrityksen” oli tarkoitus seurata, miten raskaana olevan äidin vointi vaikuttaa vatsassa kasvavan lapsen aivojen kehitykseen ja terveyteen. Näkyykö esimerkiksi äidin odotusajan stressi lapsessa aikuisena?

Mutta miten kakka tähän liittyy? Monellakin tapaa. Kun Karlssonit käynnistivät FinnBrain-tutkimustaan, ajateltiin, etteivät suoliston mikrobit juuri vaikuta aivoihin. Ajatus tuntuu nyt ihmeelliseltä, asuuhan suolistossa valtavasti erilaisia mikrobeja. Ne painavatkin 1,5 kiloa.

Ulostenäytteitä ehdottanut kaveri oli mikrobiologian professori Pentti Huovinen. Hän haistoi, että mikrobeilla olisi meille paljon kerrottavaa. Millaisiin sairauksiin ne voisivat liittyä? Olisiko niillä jotain tekemistä myös aivojen kehityksen ja mielenterveyden kanssa?

Karlssonien luotsaama Finnbrain-tutkimus jatkuu yhä. Siinä seurataan elämää kohdusta pitkälle aikuisikään. Täydellinen tilaisuus selvittää asia perin juurin!

Kymmenessä vuodessa tiede on avannut valtavasti suoliston saloja. Nyt tiedetään, että suolistomikrobiston vaikutus ulottuu niin fyysiseen kuin henkiseen hyvinvointiin.

Mikrobit ja aivot viestivät kiihkeästi keskenään. Suuri osa viesteistä kulkee kiertäjä- eli vagushermon kautta.

Suolistomikrobisto vaikuttaa terveyteen immuunipuolustuksen kehittymisen ja aineenvaihdunnan kautta. Käytännössä mikrobit ovat mukana vaikuttamassa esimerkiksi siihen, kuinka herkästi ihminen imuroi ympäristöstä tauteja ja kerryttää painoa.

Mikrobeilla voi olla näppinsä pelissä ainakin astman, diabeteksen, ylipainon, Alzheimerin taudin, autismikirjon häiriöiden, Parkinsonin taudin ja masennuksen kehittymisessä.

Perimän lisäksi synnytystapa, ensimmäisten vuosien ruokavalio ja antibioottihoidot muovaavat mikrobistoa.

Jotta suolistomikrobisto kehittyisi monipuoliseksi, olisi ihanteellista, että vauva syntyisi alateitse, saisi aluksi rintamaitoa ja myöhemmin monipuolista ruokaa ja välttyisi hyviä bakteereja tappavilta antibioottikuureilta.

Mikrobisto vakiintuu ensimmäisten kahden tai kolmen vuoden aikana. Tämän jälkeen sen koostumukseen on vaikeampi vaikuttaa pysyvästi.

Ajatellaan, että on terveydelle hyväksi, jos mikrobistococktail on mahdollisimman monipuolinen ja niin kutsutut hyvät bakteerit ovat niskan päällä. Asia on kuitenkin mutkikas.

– Emme tunne sellaista käsitettä kuin normaali mikrobisto. Mikrobikoostumus on kuin sormenjälki, erot ihmisten välillä ovat valtavat. Esimerkiksi probiootit, lääkkeet ja ruoka-aineet vaikuttavat eri ihmisillä eri tavoin tähän koostumukseen, Linnea Karlsson sanoo.

Hasse ja Linnea Karlssonin perheessä syödään paljon kasviksia. – Ei vatsan takia vaan hyvän maun vuoksi!

Suolen ja aivojen kehityksen yhteispeli on vielä tutkijoille arvoitus. Yllättäviä asioita on kuitenkin jo selvinnyt. Temperamentti on synnynnäinen ominaisuus, joka liittyy tunnereaktioihin.

Kun Linnea Karlssonin luotsaamassa tutkimuksessa vertailtiin vauvan temperamenttipiirteitä ja kakan mikrobikoostumusta, löytyi selvä yhteys. Vauvat, joiden mikrobistossa oli paljon Streptococcusja Bifidobakteereja, olivat ulospäin suuntautuneempia ja suhtautuivat myönteisemmin uusiin tilanteisiin.

He osasivat säädellä stressiä ja tunteitaan paremmin kuin vauvat, joiden mikrobisto oli yksipuolisempi. Mitä tämä tarkoittaa lapsen tulevaisuuden kannalta?

– Voimakas reagointi stressiin ja kielteinen tunneskaala voivat olla yhteydessä myöhempään masennusriskiin. Suora syy-seuraus-suhde tämä ei missään nimessä ole. Myös perimä ja ympäristö vaikuttavat vahvasti mielenterveyden kehittymiseen. Tiedämme enemmän, kun tutkittavat lapset kasvavat.

Temperamentti on osa persoonallisuutta. Se voi heijastua ihmissuhteisiin ja uravalintaan.

Mitä voin tehdä vatsani hyväksi, jotta mieleni voisi paremmin? Tähän kysymykseen psykiatri Hasse Karlsson törmää nykyään myös omalla vastaanotollaan.

Harmillisesti emme vielä pysty selvittämään yksittäisen potilaan kohdalla, onko suoli yksi syyllinen, kun ihminen vaipuu synkkyyteen. Yhteys suoliston ja masennuksen välillä kuitenkin on.

Muutokset suolistomikrobiston koostumuksessa ja toiminnassa voivat tutkitusti voimistaa tai lieventää depressio-oireita. Tietyt perusasiat jokainen voi tehdä vatsansa ja mielensä eteen.

– Sanon masennuspotilailleni, että varsinaisen sairauden hoidon lisäksi kannattaa liikkua, nukkua sekä syödä kalaa ja probiootteja sisältävää ruokaa. Kaikki nämä tekevät jotain pientä ja työntävät yhdessä mieltä oikeaan suuntaan, Hasse Karlsson sanoo.

Probiootit ovat eläviä mikrobeja, kuten bakteereita ja hiivoja, joilla on tutkittuja terveysvaikutuksia. Joissakin tutkimuksissa on osoitettu vaikutuksia mielialaankin, mutta probioottien todellinen psykiatrinen hyöty on vielä pimennossa.

Voisi kuvitella, että probioottikapselit olisivat helppo ratkaisu paikata näivettynyttä mikrobistoa ja elvyttää mieltä. Ne eivät kuitenkaan aina selviä hengissä ja jää suoleen kasvamaan.

– Kokeilin jossain vaiheessa syödä probiootteja, mutta en huomannut mitään vaikutusta. Jotkut saattavat niistä kuitenkin hyötyä, Hasse Karlsson sanoo.

Probiootteja tutkitaan paljon. Ei ole näyttöä, että niistä olisi hyötyä terveille. Dataa kertyy koko ajan, joten tästäkin tiedetään jossain vaiheessa paljon enemmän. Tutkijapari ei usko, että yhdellä tietyllä bakteerikannalla voisi jonain päivänä hoitaa psyyken ongelmia.

– Tarvittaisiin pikemminkin jokaiselle oma yksilöllinen yhdistelmä bakteereja.

Linnea Karlsson pitää tärkeänä, että elintapojen lisäksi kiinnittäisimme huomiota stressinhoitoon. Stressi voi saada mikrobitkin järkkymään.

– Haitallinen stressi suistaa elimistön raiteiltaan. Siksi stressin aiheuttajista pitäisi päästä eroon. Samalla pitäisi vahvistaa stressinsäätelyjärjestelmien hyvää toimintaa. Muiden tuki ja hyvät ihmissuhteet suojaavat stressiltä. Kaikki lähtee siitä, että tulee kohdelluksi hyvin.

Tulevaisuudessa suolistomikrobiston ja aivojen kehityksen yhteydestä tiedetään paljon enemmän. Ihmisen aivot saavuttavat aikuisuuden vasta 25-vuotiaana. Suolistomikrobiston merkitys psyykelle saattaa selvitä vasta, kun FinnBrain-lapset ovat nuoria aikuisia.

Heistä vanhimmat täyttävät tänä vuonna kahdeksan. Pikkuhiljaa aletaan nähdä, miten temperamenttipiirteet vaikuttavat lapsen elämään ja onko mikrobistolla vaikutusta vaikkapa kielelliseen kehitykseen. Lisäksi selvitetään tarkemmin mikrobien roolia astman, allergian ja ylipainon kehittymisessä.

Psykiatriparin idea on paisunut matkan varrella jättitutkimukseksi. Isoihin kysymyksiin vastataan 40 vuoden päästä. Viimeiset tulokset saadaan 60 vuoden kuluttua. Silloin saattaa selvitä sekin, mikä on suolistomikrobiston rooli sydän- ja verisuonisairauksien puhkeamisessa.

– Toivottavasti tutkimus on siinä vaiheessa hyvissä käsissä, Hasse Karlsson sanoo.

Miten huolehtia omasta suolistosta?

Liiku, nuku ja syö kalaa sekä probiootteja sisältävää ruokaa. Vältä haitallista stressiä. Kohtele itseäsi ja muita hyvin.

Asiantuntijat: Integratiivisen neurotieteen ja psykiatrian professori Hasse Karlsson, 64, ja lasten- ja nuorisopsykiatri Linnea Karlsson, 50, Turku.

Juttu on julkaistu Kauneus & Terveys -lehdessä 04/2020.

Julkaistu: 8.5.2020
Kommentoi »