Olet varmaan kuullut kirjailijasta, joka kokee tyhjän paperin kammoa. Tai näyttelijästä, jolle iskee ramppikuume. Tai keittiömestarista, joka pakkaa veitsensä ja jättää keittiön. Mutta miksi?
Maailma on täynnä taiteilijoita, jotka ovat kärsineet luomisen tuskasta. Heitä kaikkia yhdistää se, että mieli on tehnyt tepposet ja luovuus on lukkiutunut.
Luovuus on kuitenkin meissä jokaisessa. Olet ehkä itsekin haaveillut vaikkapa akvarellien maalaamisesta, mutta jokin estää tarttumassa siveltimeen.
Luovuus kutsuu, mutta et pysty vastaamaan siihen.
On olemassa keinoja, joiden avulla luovuus saadaan kukkimaan. Yksi menetelmistä on aamusivujen kirjoittaminen.
Amerikkalaisen menestyskirjailijan Julia Cameronin luomat aamusivut poistavat luovuuden esteitä ja tekevät tilaa virtaukselle ja inspiraatiolle.
Cameron puhuu taiteellisesta lukosta, jonka olemassaolo on tunnistettava ja avattava. Keskiössä on sisäisen taiteilijalapsen hoivaaminen.
Jotta luovuus voidaan elvyttää, se pitää ensin löytää. Taide tulee sielusta, ei aivoista, Cameron kirjoittaa kulttimaineeseen nousseessa opaskirjassaan Tie luovuuteen – Henkinen polku syvempään luovuuteen.
Cameron esitteli aamusivut ensimmäisen kerran jo 1990-luvulla. Eri puolilla maailmaa lukemattomat taiteilijat ja luovuutensa kanssa kamppailevat ovat saaneet niiden avulla luovuutensa uudelleen lentoon.
Ennen kaikkea aamusivut ovat auttaneet aivan tavallisia ihmisiä, jotka ovat vaistonneet olevansa luovempia, mutta eivät ole kyenneet ammentamaan luovuutensa lähteestä.
Julia Cameron
on yhdysvaltalainen kirjailija, toimittaja, käsikirjoittaja, elokuvaohjaaja ja -tuottaja sekä kouluttaja. Cameron oli uransa alussa estynyt ja ahdistunut taiteilija, joten aamusivut ja muut hänen menetelmänsä murtaa luovuuden lukot perustuvat hänen omiin kokemuksiinsa.
Tämän vuoksi hän on erittäin arvostettu kouluttaja. Lisätietoa Cameronin kursseista ja työpajoista: juliacameronlive.com.
Aamusivuihin kannattaa sitoutua
Aamusivut ovat tulleet viime aikoina tutuiksi myös näyttelijä Antti Holman suositusta Auta Antti -podcastista.
Menetelmä on yksinkertainen. Haastavinta saattaakin olla se, että aamusivuihin pitää sitoutua. Ja ne pitää tehdä.
Aamusivut ovat kahdentoista viikon pituinen kurssi, jonka jokainen voi käydä. Jokaisella viikolla on oma teemansa, johon sen aikana keskitytään. Teemoja ovat muun muassa uskomukset, tunteet, toiveet, lapsuus, ihmissuhteet ja runsaus.
Näin aamusivu-menetelmä toimii:
Aloita jokainen aamu kirjoittamalla käsin kolme sivua tajunnanvirtaa eli mitä tahansa tekstiä. Tekstin ei ole tarkoitus olla taidetta, eikä sitä voi tehdä väärällä tavalla. Silti pitää toimia johdonmukaisesti eli ottaa aamu aamulta kynä käteen ja vain kirjoittaa. Kolme sivua kerrallaan.
Cameron lupaa, että aamusivut näyttävät tien sisäisen viisauden lähteelle jokaiselle, joka uskollisesti niitä kirjoittaa.
Ne toimivat kaikkien alojen ihmisillä, eivät pelkästään kirjailijoilla tai taiteilijoilla. Ne sopivat kaikille kotiäideistä runoilijoihin ja kuvanveistäjistä lakimiehiin.
Cameron painottaa, että tärkeintä aamusivuissa on, että taklaat sisäisen kriitikkosi ja punakynän heiluttajan. Sisäinen kriitikkomme on Cameronin mukaan kuin käärme, joka luikertelee luovuuden Eedenissä. Se täytyy pysäyttää ja vaientaa. Tämä onnistuu aamusivujen avulla.
Tarkoitettu vain sinun silmillesi
Kirjoittaessasi voit vapaasti ilmaista itseäsi. Anna sisäisen taiteilijasi loistaa tai kirjoita täyttä hölynpölyä.
Koska aamusivut ovat työkalu sisäisen luovuuden elvyttämiseen, tuottamasi teksti on tarkoitettu vain ja ainoastaan sinun silmillesi.
Sinä itsekään et saa kahdeksan ensimmäisen viikon aikana lukea, mitä tuli eilen tai viime viikolla kirjoitettua.
Opit päästämään irti kontrollista, itsekriittisestä Tarkastajasta, kuten Cameron kutsuu tuota mielessämme asustavaa torpedoijaa tai täydellisyyden tavoittelijaa.
Samalla avaat kaistaa syvemmälle luovuudelle, johon et ole kenties koskaan aiemmin ollut yhteydessä.
Cameron korostaa, että luovuus on ennen kaikkea henkinen kokemus. Se on yhteyden palauttamista Jumalaan, Luojaan, Lähteeseen tai millä nimellä tätä korkeampaa voimaa haluammekaan kutsua.
Cameron kirjoittaa, että aamusivut avaavat meille suoran linjan Suureen Luojaan sisällämme. Se on eräänlaista meditaatiota.
Hän kuvaa prosessia myös hengelliseksi kiropraktiikaksi, jossa käydään läpi hengellisiä harjoituksia. Tämän kaiken avulla saavutetaan yhteys universumin luovan energian kanssa.
Luovuuden polku on aina henkinen matka, pyhiinvaellus omaan kotiimme, minuuteemme, Cameron kuvailee ja jatkaa:
Aamusivut auttavat meitä pääsemään pelon, kielteisyyden ja mielialan vaihtelujen toiselle puolelle. Ennen kaikkea ne vievät meidät Tarkastajan ohitse.
Tarkastajan nalkutuksen tavoittamattomissa löydämme oman hiljaisen ytimemme, paikan, jossa kuulemme pienen äänen, joka on sekä oma äänemme että samalla myös Luojamme ääni.
Ilo ja uteliaisuus syrjäyttivät suorittamisen
Otetaan tarinaan mukaan myös Helena. Hän on 67-vuotias nainen, joka on aina rakastanut monenlaista luovaa tekemistä.
Helena on kirjoittanut päiväkirjaa 11-vuotiaasta lähtien ja tykännyt ruoanlaitosta ja käsitöistä. Puuhastelu on ollut mielekästä, mutta Helena on kokenut aika ajoin enemmän suorittavansa kuin oikeasti nauttivansa tekemisestä.
Kun Helena sai käsiinsä Julia Cameronin kirjan ja luki aamusivuista, hän ajatteli, että onpas hassu idea. Kuka nyt jaksaa joka aamu kirjoittaa. Hän päätti silti antaa aamusivuille mahdollisuuden.
”Niistä on ollut minulle valtavasti hyötyä. Suorittamisen tilalle ovat tulleet aito ilo ja uteliaisuus.”
Helena innostui myös Cameronin kirjan tehtävistä, jotka olivat hänestä kutkuttavia, koukuttavia, hauskojakin.
Tehtävät rohkaisevat reflektoivaan itsensä tutkimiseen, eli omien ennakkoluulojen ja ajatusmallien purkamiseen. Niiden avulla kohdataan pelkoja ja rajoittavia uskomuksia, jotka jarruttavat luovuutta tai pitävät sitä lukittuna.
Esimerkiksi yhdessä tehtävässä laaditaan lista kolmesta luovan itsetunnon vihollisesta. Toisessa harjoituksessa, salapoliisitehtävässä, pitää löytää kadotettu henkilö – itsemme.
”Oivalsin melko nopeasti, että luovuuden esiin houkuttelu on ennen kaikkea henkinen matka omaan itseeni.”
Luovuuden vihollinen nujertui
Helena aloitti aamusivujen kirjoittamisen tämän vuoden alussa.
2.1.2022 Helena kirjoitti kukkakuvioiseen muistivihkoonsa, espanjaksi: uuden elämäni ensimmäinen päivä alkoi eilen.
”Rakastan espanjan kielen opiskelua. Se edustaa minulle ilmaisun vapautta ja lupaa olla täysin oma itseni.”
Helena löysi aamusivuiltaan myös luovuutensa vihollisen. Se oli vanha uskomus huonommuudesta.
Oppikoulun toisella luokalla taitamaton opettaja tölväisi koko luokan kuullen pientä tyttöä, joka alkoi kaventaa itseään.
”Minusta tuli näkymätön. Halusin olla taustalla, jotta minua ei pääsisi enää kukaan nolaamaan”, Helena muistelee.
Kipeä lapsuusmuisto on vaikuttanut etenkin Helenan suhtautumisessa omaan luovuuteensa. Hänestä on aina tuntunut, että muut tekevät asioita paremmin ja hienommin kuin hän.
”Olen tukahduttanut itseäni. Cameron kuvaa hyvin luovuutta sanomalla, että se on sielumme happi. Nyt pystyn taas hengittämään paremmin.”
Irti uhrin roolista
Luovaan tekemiseen on tullut suorittamisen sijaan rentoutta. Helena on päästänyt irti lopputulokseen pakottamisesta. Tilalle on tullut oman tekemisen hyväksyminen sellaisena kuin se kulloinkin on.
Hän on esimerkiksi muuttanut suhtautumistaan kodin pihanrakennusprojektiin. Kokkaamisestakin on tullut yhä luovempaa, jopa hauskaa.
”Puutarhani ansaitsee tulla tehdyksi, ja se saa olla minun näköiseni. En myöskään enää moiti itseäni siitä, että lankakorissani on kaksi oikean käden lapasta, mutta vasemman käden tumput puuttuvat”, Helena sanoo ja naurahtaa.
Aamusivujen suurin anti Helenalle on kuitenkin ollut uhrin roolista luopuminen. Se on ollut todella vapauttavaa.
Helena viittaa jälleen Julia Cameroniin, joka on todennut, että lukkiutuneen luovuuden uhrina saa enemmän sympatiaa kuin toimivana terveenä yksilönä.
Helenan uusi mantra kuuluu: Minä riitän!
”Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että aamulla kun herään, minun ei tarvitse enää ryhtyä torumaan itseäni siitä, että olen nukkunut liian pitkään. Kuten Cameron lupaa kirjassaan, egoni ei enää nalkuta minulle”, eläkkeellä oleva Helena sanoo.
Hoivaa sisäistä taiteilijaasi
Sisäinen taiteilija on kuin lapsi, jota pitää ruokkia, Cameron korostaa. Aamusivujen ohella ravintoa luovuudelle saa ”taiteilijatreffeillä”.
Taiteilijalapsen kanssa vietetty aika on välttämätöntä luovuuden elvyttämisessä. Voit viedä kerran viikossa sisäisen lapsesi taidenäyttelyyn, teatteriin, elokuviin, syömään, futismatsiin tai vaikka keilaamaan.
Pääasia on, että vietät hänen kanssaan kahdenkeskeistä aikaa, olet läsnä ja hoivaat sisäistä taiteilijuuttasi.
Luovuus tarvitsee myös leikkimielisyyttä. Cameron muistuttaa, että mielikuvituksen vapaa leikki on olennainen osa kaikkea hyvää ja laadukasta työtä.
Myös luovuusvalmentaja Antti Osara puhuu lapsenmielisyyden ja luovuuden yhteydestä. Yksi luontaisimmista lapsen ominaisuuksista on hetkessä eläminen: uuden havainnointi ja ihmetteleminen.
”Olemme aikuisina kadottaneet tuon taidon.”
Antti Osara
on luovan suunnittelun ja valmentamisen ammattilainen. Hän on koulutukseltaan ratkaisukeskeinen valmentaja, LCF Life Coach. Antti opiskelee parhaillaan työvalmennuksen erikoisammattitutkintoa. Hän toimii luovuusvalmentajana ja on myös kuvataiteilija ja graafikko. Antti asuu Kirkkonummella vaimonsa kanssa. Perheessä on kaksi aikuista lasta ja useita hevosia.
Luovuus alkaa tylsistymisestä
Luovuuden pahin vihollinen on lopputuloksen ennakoiminen. Ja sitähän teemme koko ajan, kun haemme netistä googlettamalla valmiita vastauksia.
Luovuutta voi myös Antti Osaran mukaan lähestyä prosessina. Sen tärkein vaihe on havainnoiminen.
Lähtökohtana on avautua tietoisesti havainnoimaan kaikilla aisteilla sitä, mitä ympäristössä ja omassa itsessä tapahtuu.
”Luovuus alkaa siitä, kun lopetat ajattelun, tylsistyt prosessiin ja siirryt hetkeksi sivuun”, Osara neuvoo.
Voit harjoitella havainnoimisen taitoa arjessa. On täysin eri asia ajaa pyörällä kuulokkeet korvilla töihin kuin ajaa pyörällä töihin ja kuunnella, kuulla, nähdä, haistaa, tuntea ja ehkä maistaakin, mitä matka tarjoilee.
”Auttaa, jos tehostaa harjoitusta kirjaamalla havainnot ylös tai ottamalla niistä kuvia ja palaa niihin myöhemmin.”
Luovuus on myös muutoksen väline. Osara on työssään huomannut, miten me itse olemme kaikkein suurimpia muutoksen esteitä. Meidät on jo lapsesta saakka kyllästetty uskomuksilla ja normeilla.
”Äiti on saattanut sanoa, että sinä tyttö et osaa piirtää, tai isä todeta, että mene sinä poika oikeisiin töihin.”
Osara keskittyy valmennustyössään pelkojen sijaan rohkeuden korostamiseen. Kyse on näkökulman muuttamisesta.
Kuusi askelta luovuuteen
1. Älä tee ensin mitään.
2. Lopeta myös ajattelu, tylsisty ja päästä irti.
3. Hengitä.
4. Käytä mielikuvitustasi vilkkaasti.
5. Ole utelias ja uskalla eksyä.
6. Tee kaikki uudestaan ja vielä rohkeammin.
Lähde: Antti Osara
Heittäydy leikkiin
Luovuus vaatii epämukavuusalueelle uskaltautumista. Se altistaa herkkyyden ja haavoittuvaisuuden paljastamiselle.
Itsensä tai jopa sielunsa avaaminen tuo mukanaan epäonnistumisen ja torjutuksi ja hylätyksi tulemisen pelkoja.
Jos kärsit esimerkiksi esiintymiskammosta, voit tietoisesti palauttaa mieleesi tilanteita, joissa olet onnistunut vaikka kuinka pienen yleisön edessä.
Mitä ajattelit ja teit tuolloin? Mikä sai sinut onnistumaan? Miltä sinusta tuntui sen jälkeen?
Antti Osara muistuttaa, että ihminen on luova, kun osaa leikkiä, olipa hän sitten 5- tai 105-vuotias. Hän antaa vinkkejä siihen, miten tuota leikkimielisyyttä voi houkutella esiin.
”Heittäydy leikkiin”, Osara innostaa.
Piirrä omakuvasi, kun olit viisivuotias. Tee yksin jotakin hauskaa, mitä et ole tehnyt vuosikymmeniin.
Hyödynnä luovuuttasi. Rakenna legopalikoilla omia maailmojasi, maalaa kasvosi kasvomaaleilla tai kerro itsellesi peilin edessä huonoja vitsejä.
”Tuo kaikki kutsuu lempeästi sisäistä lastasi esiin. Se on paras lahja, jonka voit antaa itsellesi.”
Lähde: Julia Cameron: Tie luovuuteen – Henkinen polku syvempään luovuuteen. Like 2021.
