Terve.fi

Alkoholi tuhoaa aivosoluja – vai tuhoaako sittenkään?


Alkoholi aiheuttaa todistetusti monenlaisia vaivoja ja sairauksia. Se myös lisää riskiä sairastua mielenterveysongelmiin. Mutta tuhoaako se aivosoluja, kuten aiemmin on väitetty?

Alkoholi aiheuttaa todistetusti monenlaisia vaivoja ja sairauksia. Se myös lisää riskiä sairastua mielenterveysongelmiin. Mutta tuhoaako se aivosoluja, kuten aiemmin on väitetty?

Ei tuhoa, kertoo Medical Daily. Terveellistä suurien alkoholimäärien kuluttaminen ei tietysti ole, mutta itse alkoholi ei aivosoluja tuhoa.

Sen sijaan on olemassa koko joukko hyvin arkisiakin asioita, jotka ovat haitallisia aivojen terveydelle.

Ilmansaasteet

Tuoreen tutkimuksen mukaan ilmansaasteet voivat vaikuttaa aivojen rakenteeseen keski-ikäisillä ja iäkkäämmillä. Jo aiemmin huono ilmanlaatu on yhdistetty kohonneeseen aivoinfarktin riskiin.

Tutkimuksen mukaan ilmansaasteille altistuneiden aivot vanhenivat muuta väestöä nopeammin. Ennenaikainen vanheneminen voi edesauttaa dementian syntyä.

Unenpuute

Syvä REM-uni on tärkeää aivojen terveydelle. Silloin aivot prosessoivat päivän tapahtumia ja tallentavat muistoja. Unenpuutteesta kärsivä voikin huomata muistinsa huonontuneen.

Jatkuva valvominen johtaa tutkimuksen mukaan siihen, että neuronit aivojen energiaa tuottavassa osassa alkavat kuolla.

Unen tarve on yksilöllinen. Aikuisille suositellaan 7-9 tunnin yöunia. Myös uniapneasta johtuva hapenpuute voi vaurioittaa aivoja.

Tupakointi

Tupakointi lisää tunnetusti riskiä sairastua esimerkiksi keuhkosyöpään. Jokapäiväinen polttaminen vaikuttaa myös aivoihin.

New Scientist kertoo vuoden 2002 tutkimuksesta, jossa tutkittiin nikotiinin vaikutuksia rottien aivoihin. Nikotiinille altistuneet rotat tuottivat 50 prosenttia vähemmän aivosoluja. Näiden rottien aivosolut myös kuolivat useammin kuin vertailuryhmän.

Vuonna 2009 tehdyssä tutkimuksessa puolestaan selvisi, että tupakan sisältämä NNK-prokarsinogeeni saa valkosoluissa aikaan reaktion, joka saa ne hyökkäämään myös terveiden aivosolujen kimppuun.

Huumeet

Huumeiden vaikutukset aivoihin eivät varmasti tule yllätyksenä. Monille uutta tietoa on kuitenkin se, että kannabis ei tapa aivosoluja, kuten aiemmin on väitetty.

Kannabiksen sijaan monet muut huumeet, kuten kokaiini ja ekstaasi, ovat turmiollisia aivoille. Ne laukaisevat aivojen välittäjäaineita, kuten serotoniinia ja dopamiinia, jotka säätelevät mielihyvän tunnetta.

Euforisen mielihyvän vuoksi huumeisiin jää koukkuun. Ajan myötä niihin muodostuu toleranssi, ja kerta-annokset suurenevat. Samalla aivot ovat yhä kovemmalla rasituksella. Aivosoluja vahingoittuu ja jopa kuolee.

Tutkimuksen mukaan huumeidenkäyttäjien luonnolliset dopamiini-tasot ovat muita matalammat. He eivät välttämättä pysty kokemaan hyvää oloa ilman huumeiden apua, kertoo Medical Daily.

Kehon kuivuminen

Yksi syy, jonka vuoksi alkoholin on arveltu tappavan aivosoluja, on juuri nestehukka. Alkoholi kuivattaa kehoa, jonka seurauksena aivosoluja voi kuolla, jos nesteytyksestä ei huolehdi. Nestehukka on myös suurin syy seuraavan aamun krapulaan.

Alkoholi ei kuitenkaan ole ainoa nestehukan aiheuttaja. Vettä kannattaa pitää saatavilla pitkin päivää, sillä lievä nestehukka voi Medical Dailyn mukaan alkaa jo neljässä tunnissa.

75 prosenttia aivoista on vettä, joten voi helposti kuvitella, miten paljon ylimääräistä työtä nestehukka aivosoluille aiheuttaa.

Stressi

Jatkuva stressaaminen saa kehon käymään ylikierroksilla. Stressihormoni kortisoli auttaa jakamaan energiaa sinne, missä sitä tarvitaan eniten. Sydämen lyöntitiheys kiihtyy ja ruoansulatus hidastuu.

Stressin alla aivot tuottavat enemmän myeliiniä erittäviä soluja ja vähemmän neuroneja. Myeliini on rasvaista ainesta, josta aivojen valkoinen aine koostuu.

Muutokset aivojen toiminnassa altistavat tutkimuksen mukaan mielenterveysongelmille, kertoo Psychology Today.

Lähteet:

Lue lisää:

Julkaistu: 28.4.2015