Terve.fi

Auttaako lumelääke? Se riippuu geeneistäsi


Haluaisitko lääkkeen, jolla on vaikutus, mutta ei ikäviä sivuvaikutuksia? Jos kuulut niiden onnekkaiden joukkoon, joille lumelääke eli plasebo toimii hyvin, voit tulevaisuudessa saada avun tavallista pienemmillä lääkeannoksilla tai jopa sokeripillereillä.

Ottaisitko sokeripillerin karseaan migreeniin? Entä jos lääkäri vakuuttaisi sinulle, että juuri sinun geeneilläsi lumelääke toimii hyvin?

Yksilöiden välillä on suuria eroja siinä, miten he reagoivat plasebo-lääkkeisiin. Jotkut saavat hyvän avun, kun toiset eivät koe mitään vaikutuksia.

Mahdatko olla plaseboherkkä vai et? Persoonallisuustyyppisi voi antaa siitä osviittaa. Parhaimman hyödyn lumelääkkeistä saavat ulospäinsuuntautuneet tyypit eli ekstrovertit, jotka ovat avoimia uusille asioille.

Geenit vaikuttavat aivokemiaan

Tällä hetkellä on tunnistettu 11 geeniä, jotka vaikuttavat siihen, miten joku reagoi plaseboon. Voisi siis olla mahdollista tunnistaa geenitestillä ne ihmiset, joille placebolääkitys on tehokas.

Kaikki jo tunnistetut placebo-geenit liittyvät tunnettuihin aivokemiallisiin yhteyksiin. Esimerkiksi mutaatio COMT-geenissä saa aikaan aivoissa tavallista korkeammat dopamiinipitoisuudet. Dopamiini vaikuttaa moniin lumelääkkeen toimintaan liittyviin aivojen prosesseihin, kuten palkkion tunteeseen, kipuun, oppimiseen ja muistiin.

Miksi lumelääkettä määrätään ?

Tietoa plaseboherkkyydestä voitaisiin käyttää apuna potilaan yksilöllisen lääkityksen suunnittelussa. Sairaaloissa näin tapahtuu puolivahingossa, kun potilaille annetaan kipulääkettä. COMT-mutaation omaavat potilaat nimittäin annostelevat kipupumpulla itselleen muita vähemmän morfiinia.

Jos pystyttäisiin tunnistamaan plaseboherkät potilaat, heille voitaisiin räätälöidä toimiva hoito pienemmillä lääkeannoksilla, jolloin haitallisia sivuvaikutuksia tulisi vähemmän.

Lääkärin on eettisistä syistä kerrottava potilaalle määräävänsä lumelääkettä. Mutta eikö tämä vesitä koko ajatuksen? Nähtävästi ei, sillä plasebo vaikuttaa toimivan myös silloin, kun potilas tietää syövänsä sokeripillereitä.

4 faktaa plasebosta:

  1. Sen ei tarvitse olla salaisuus. Monet luulevat, että potilaan on uskottava saavansa oikeaa lääkettä, jotta lumelääke vaikuttaisi. Näyttää kuitenkin siltä, että placebo toimii vaikka siitä kerrotaan potilaalle.
  2. Kallis plasebo on halpaa tehokkaampi. Kun potilas kuulee saavansa kallista kipulääkettä, se tehoaa paremmin kuin jos hänelle kerrotaan lääkkeen olevan alennuksessa.
  3. Eläimetkin kokevat plasebovaikutuksen. Osa rotista kokee kivun lieventyneen, vaikka ne saisivat morfiinin sijasta suolaliuosta.
  4. Plasebolla on ilkeä kaksonen: nocebo-efekti. Se saa potilaan kärsimään lääkkeen sivuvaikutuksista, silloinkin kun hän nauttii lumelääkettä.

Lähteet:

Julkaistu: 16.4.2015