Terve.fi

Masennus: miksei tätä tehokasta hoitoa suosita?

Tätä hoitoa voi pitää tehokkaimpana masennuksen hoitona, tehokkaampana kuin lääkkeet, sanoo psykiatri Marja-Liisa Kemppainen. Mikä jarruttaa yleistymistä?

Sähköhoitoa voi pitää kaikkein tehokkaimpana masennuksen hoitona, tehokkaampana kuin lääkkeet, sanoo psykiatrian erikoislääkäri Marja-Liisa Kemppainen Oulun yliopistollisesta sairaalasta.

Lääkkeillä ja terapialla on toki paikkansa. Vastikään ilmestyneessä masennuksen Käypä hoito -suosituksessa linjataan, että parasta olisi yhdistää lääkehoito ja psykoterapia. Suosituksessa kerrotaan, että sähköhoitoa voidaan käyttää vaikean tai psykoottisen masennuksen akuuttihoidossa. Psykoottisessa masennuksessa sähköhoitoa pidetään tehokkaimpana, turvallisimpana ja suositeltavimpana hoitona.

Suosituksen mukaan sähköhoitoa voidaan harkita myös keskivaikeassa depressiossa eli masennuksessa, kun lääkehoito ei ole tehonnut. Jos tarvitaan itsemurhavaaran vuoksi nopeasti tehoavaa hoitoa, on syytä käyttää sähköhoitoa.

Sähköhoitoa pitäisi harkita ajoissa

Usein sähköhoitoon päädytään vasta sitten, kun kaikkea muuta on jo yritetty, näkee Kemppainen. Potilas saattaa olla jo varsin huonossa kunnossa.

Vain muutama prosentti masennuksen takia eläkkeelle päätyneistä on saanut sähköhoitoa.

Kemppaisen mukaan sähköhoitoa pitäisi harkita mahdollisimman varhain – jo silloin, jos muutama lääkekokeilu ei tehoa joko yhdistettynä psykoterapiaan tai ilman sitä.

Asenteet jarruttaneet

Voi olla, että asenteet ovat tahmentaneet sähköhoidon yleistymistä eniten, ajattelee Kemppainen. Rahan ei pitäisi olla este, sillä osastohoito on paljon kalliimpaa kuin sähköhoito.

Mielikuvissa sähköhoito saatetaan liittää pakkoon ja kivuissaan kouristelevaan potilasparkaan, kuten elokuvassa Yksi lensi yli käenpesän. Sähköhoitoa ei kuitenkaan koskaan anneta vastoin potilaan tahtoa, painottaa Kemppainen.

-Potilaiden asenteet vaihtelevat. Nyt alkaa tulla jo heitäkin, jotka haluavat tätä hoitoa itse. Lääkärien asenteissa on varmasti korjaamisen varaa. On vanhoja kollegoita, jotka ihmettelevät, että vieläkö sitä sähköhoitoa annetaan…

Noin 10 hoitokertaa nukutuksessa

Sähköhoito annetaan lyhyessä nukutuksessa. Hoito soveltuu useimmille masennuspotilaille, myös vanhuksille, kertoo Kemppainen.

Useimmiten hoitokertoja on 9–12. Oulun yliopistollisessa sairaalassa on saatu kolmen vuoden aikana hyviä kokemuksia: useimmat potilaat ovat saanet hoidosta apua.

Parhaissa tapauksissa elämänilo on saatu takaisin ja masennusoireet loppumaan. On esimerkkejä siitäkin, että työelämästä pudonnut on päässyt sähköhoitojen jälkeen takaisin töihin.

Kemppaisen mukaan sähköhoidon jälkeen on tärkeä syödä masennuslääkettä, jotta ehkäistäisiin masennuksen palaaminen. Joskus sähköhoitoa annetaan myös ylläpitohoitona.

Kemppainen kertoo tuloksista, joiden mukaan sähköhoidolla on saatu hyviä tuloksia, kun sitä ovat saaneet potilaat, joille ei ole muista hoidoista ollut apua. Noin 40 prosenttia on saatu sähköhoidolla hyvään kuntoon. Kaikkiaan 80 prosentille on koitunut jotakin hyötyä. Silti yhä jää 20 prosenttia, joille sähköhoitokaan ei ole tuonut lievitystä.

Pitäisikö tarjota kaikille?

Sähköhoidon vaikutusmekanismi ei ole vieläkään tarkkaan selvillä. Toipuminen liittyy reaktioon, joka saadaan aivoissa aikaan sähkön avulla.

Eikö sähköhoitoa sitten kannattaisi tarjota ensimmäiseksi hoitokeinoksi, jos se kerran on niin tehokasta?

-Epäilenpä että tällöin tulisi saatavuuden kanssa ongelma.

Sähköhoitoon liittyy usein muistivaikeuksia, jotka tavallisesti korjaantuvat hoidon päättyessä. Myös itse masennukseen voi liittyä muistihäiriöitä.

Kemppainen puhui Pohjolan Lääkripäivillä 2015.

Lue myös:

Julkaistu: 23.2.2015
11 kommenttia