Terve.fi

112-päivän tutkimus: Suomalaiset pelkäävät sairastumista ja kuolemaa



112-päivän tutkimus: Suomalaiset pelkäävät sairastumista ja kuolemaa

Valtakunnalliset turvallisuustoimijat tutkivat suomalaisten pelkoja ja turvallisuuskäyttäytymistä. Suomalaisten suurimmat pelot liittyvät omaan tai läheisen sairastumiseen ja kuolemaan. Nuoret ja miehet pelkäävät työttömyyttä. Lue lisää.

Valtakunnalliset turvallisuustoimijat tutkivat suomalaisten pelkoja ja turvallisuuskäyttäytymistä. Suomalaisten suurimmat pelot liittyvät omaan tai läheisen sairastumiseen ja kuolemaan. Nuoret ja miehet pelkäävät työttömyyttä.

Suomalaiset pelkäävät eniten omaa vakavaa sairastumista (22 %), läheisen vakavaa sairastumista (20 %) ja omaa tai läheisen kuolemaa (19 %).

Nuoret pelkäävät omaa tai läheisen kuolemaa enemmän kuin iäkkäämmät. 18–34-vuotiaista näin vastaa 25 prosenttia, 35–54-vuotiaista 24 prosenttia ja 55–69-vuotiaista enää 9 prosenttia. Ammattiryhmistä kuolemaa pelkäävät eniten opiskelijat (28 %) ja työväestö (26 %).

Nuorten ja miesten joukossa korostuu pelko työttömyydestä. Kaikista 18–34-vuotiasta 8 prosenttia sanoo pelkäävänsä eniten työttömyyttä. Miehistä työttömyyttä pelkää eniten 7 prosenttia, kun naisista vain 3 prosenttia.

Kysely toteutettiin tammikuussa 2015, jolloin Ukrainan kriisiä käsiteltiin aktiivisesti mediassa. Suomalaisista kolme prosenttia kertoo pelkäävänsä omassa elämässään eniten sotaa. Sotaa pelätäänkin enemmän kuin tulipaloa (2 %) tai pimeällä liikkumista (1 %).

Suuri osa suomalaisista (77 %) kokee turvallisuutensa pysyneen ennallaan viimeisen vuoden aikana. Kymmenen prosenttia sanoo turvallisuutensa parantuneen ja kymmenen prosenttia vähentyneen. Poikkeuksen tekevät itäsuomalaiset, jotka kokevat turvallisuutensa parantuneen hieman muita useammin. Itä-Suomessa asuvista 16 prosenttia sanoo turvallisuutensa parantuneen.

Miehet naisia huolettomampia turvallisuusasioissa – vanhemmat pelkäävät lastensa sairastumista

Lasten vanhemmat pelkäävät lapsiensa kohdalla eniten vakavaa sairastumista (41 %). Tämän jälkeen pelottaa onnettomuus liikenteessä (25 %) ja rikoksen uhriksi joutuminen (14 %). Oman lapsen joutumista koulukiusauksen uhriksi pelkää eniten joka kymmenes vanhemmista. Ne vanhemmat, joilla on ainakin yksi alle 12-vuotias, huolehtivat turvallisuusasioita eniten.

Naiset huolehtivat turvallisuudesta tunnollisemmin kuin miehet. Naisista 80 prosenttia kertoo käyttävänsä heijastinta, miehistä vähän yli puolet (52 %). 58 prosenttia kertoo käyttävänsä turvavyötä kaukoliikenteen bussissa (miehet 42 %) ja 46 prosenttia naisista sanoo käyttävänsä pyöräilykypärää (miehet 38 %). Yli puolet naisista (54 %) huolehtii paloturvallisuudesta sammuttamalla kynttilät poistuessaan huoneesta, kun taas miehistä vain alle puolet (48 %).

Yleisesti ottaen nuoret (18–29-vuotiaat) ovat huolettomampia turvallisuuteen liittyvissä asioissa verrattuna vanhempiin suomalaisiin. Käänne tapahtuu noin 30-vuotiaana, jolloin useista turvallisuuteen liittyvistä asioista aletaan huolehtia enemmän.

Tutkimuksessa tarkasteltiin myös sosiaalisen median käyttöön liittyvää turvallisuutta. 67 prosenttia suomalaisista kertoo huolehtivansa siitä, että ei kerro lomamatkoistaan etukäteen sosiaalisessa mediassa. Vanhemmat pitävät tästä huolen nuoria paremmin. 18–34-vuotiaiden ikäryhmässä lomamatkoista sosiaalisessa mediassa ei kerro 48 prosenttia, 35–54-vuotiaista 71 prosenttia ja 55–69-vuotiaista 80 prosenttia.

Läheltä piti -tilanteet sattuvat liikenteessä – avunsaantiin uskotaan, paitsi Pohjois-Suomessa

Läheltä piti -tilanteet ovat yleisiä. Reilu viidennes (23 %) suomalaisista oli joutunut läheltä piti -tilanteeseen viimeisen kuukauden aikana. Pohjois-Suomessa läheltä piti -tilanteita on ollut hieman muuta maata useammin. Selkeästi suurin osa läheltä piti -tilanteista tapahtui liikenteessä (86 %).

Hätätilanteessa 65 prosenttia suomalaisista uskoo saavansa apua hätätilanteessa tarpeeksi nopeasti. Vähiten nopeaan avunsaantiin uskoo Pohjois-Suomen asukkaat, joista yli kolmannes (35 %) epäilee avun nopeaa saantia.

Verkkokyselynä toteutettuun kyselyyn osallistui 1011, 18–69-vuotiasta suomalaista vastaajaa. Tutkimuksen toteutti Research Insight Finland. Kysely tehtiin viikoilla 2–4/2015.

Lähde: Hätäkeskuslaitoksen tiedote 11.2.2015

Lue lisää:

Valtakunnallinen 112-päivä – vuosittain lähes miljoona turhaa puhelua

Hätänumerot vaihtelevat maittain

Arjen sankarien oma juhlapäivä 11.2.

Julkaistu: 11.2.2015