Pahoinvointi, närästys, ummetus, väsymys, unettomuus, suonikohjut, selkäkivut, vessassa ramppaaminen… Raskausvaivoja riittää. Jonkun kohdalle osuu niistä harva, toisille taas aimo joukko.
-Raskaus on nimensä veroinen tila naisen elämässä. Normaalin raskauteen liittyy monenlaisia vaivoja ja tuntemuksia, joista ei yleensä ole mitään vaaraa äidille tai raskaudelle.
Näin kerrotaan äskettäin ilmestyneessä Odottavan äidin käsikirjassa (2014), jonka on kirjoittanut joukko suomalaisia naistentautien ja synnytysten erikoislääkäreitä. Kustantajan tiedotteessa kerrotaan, että kyseessä on Suomen ensimmäinen alan erikoislääkärien kirjoittaja teos vauvaa odottaville perheille. Sisältö perustuu tutkimuksiin ja kirjoittajien kokemuksiin raskauksien ja synnytysten hoidosta.
Poimimme kirjasta lääkärien listaamia yleisiä raskausajan vaivoja ja vinkkejä niiden helpottamiseen.
1. Pahoinvointi
Sitä tuntee lähes jokainen raskaana oleva. Useimmiten tämä vaiva häviää 12.–16. raskausviikkoon mennessä eikä vahingoita vauvaa, vaan on pikemminkin merkki siitä, että raskaus on elinvoimainen.
Ei ole olemassa yhtä lääkettä tai muutakaan keinoa, joka tepsisi varmasti tähän vaivaan, tuovat lääkärit esiin kirjassa. Mutta näitä voi koettaa:
- Syö usein ja pieniä määriä kerrallaan.
- Syö sitä, mikä maistuu. Jäätelö ja mehujää saattavat pysyä sisällä, jos mikään muu ei pysy.
- Luontaistuotteista inkivääriä ei enää voi suositella, sillä sen turvallisuutta ei ole kirjoittajien mukaan varmistettu riittävästi tutkimuksissa.
- Raskausajan käyttöön tarkoitettuja monivitamiinivalmisteita sen sijaan suositellaan varsinkin, jos pahoinvointi rajoittaa ruokailua.
- B6-vitamiini eli pyridoksiini isoina päiväannoksina voi tuoda jonkin verran apua pahoinvointiin. Annos on aluksi 40 mg päivässä, eikä yli 80 mg:n annosta saa ylittää.
- Lue myös: Raskauspahoinvointiin ei vieläkään tunneta tehokkaita ja turvallisia hoitoja
2. Närästys
Odottavan äidin närästys voi tuntua polttavana tunteena tai kipuna, usein rintalastan takana ja lapaluiden takana mutta joskus myös kaulassa ja rintakipuna asti.
- Vältä rasvaisia, mausteisia ruokia ja isoja annoksia. Vältä kahvia ja suklaata.
- Kokeile auttaako sängyn päädyn korottaminen.
- Lääkkeistä aluksi voi kokeilla niitä lääkkeitä, jotka eivät imeydy ruuansulatuskanavasta. Näitä ovat mahan sisältöä neutraloivat antasidit ja limakalvoa suojaava sukralfaatti.
- Jos närästys on todella hankala, voidaan kokeilla mahahapon eritystä hillitseviä lääkkeitä, ranitidiinia ja omepratsolia.
- Lue lisää: Raskausajan ravitsemus
- Etsi tietoa närästyslääkkeistä Lääkeoppaasta
3. Ummetus
Tämä vaiva on yleinen etenkin loppuraskaudessa. Alkuraskaudessa suolen toiminnan hidastumisesta voivat kieliä vatsakivut ja ilmavaivat.
- Juo tarpeeksi vettä.
- Liiku.
- Tarkista, että syöt riittävästi kuituja. Luumuja ja leseitä voi kokeilla.
- Jos tarvitset lääkkeitä, ensisijaisia ovat suolensisältöä lisäävät tai pehmentävät aineet.
- Vain harkiten ja vain vaikeissa tapauksissa tulisi käyttää suolta stimuloivia lääkkeitä tai peräruiskeita.
- Lue lisää: Liikunnasta hyvää oloa raskauteen
4. Väsymys
Se kiusaa monia odottajia, mutta syytä ei tiedetä.
- Lepää riittävästi. Päiväunet voivat auttaa, jos niihin on mahdollisuus.
- Liikunta voi helpottaa.
- Jos väsymys ei hellitä keskiraskaudessa, voi taustalla olla anemia, jota pitää hoitaa rautalääkityksellä.
- Joskus väsymyksen ja heikotuksen syynä voi olla myös liian matala verenpaine, joka saa aikaan heikotusta tai pyörtymistä. Ensiapuna voi napsia pienen suolapalan, kuten suolaisen leikkeleen tai pari suolakurkkuviipaletta.
- Lue lisää: Asiantuntijan vastaus raskausajan väsymystä koskevaan kysymykseen
5. Unettomuus
- Liiku säännöllisesti.
- Vältä kofeiinipitoista kahvia ja teetä. Jo kaksi, kolme kuppia päivässä voi nakertaa unta.
- Jos selkäkipu valvottaa, kokeile kohtua tukevaa kiilatyynyä. Myös kipulääkityksestä voi olla apua.
- Suonenvetoa voi yrittää helpottaa esimerkiksi pohjelihaksen venyttelyllä, hieronnalla ja lämmöllä.
- Yölliseen vessassa ramppaamiseen ei lääkäreilläkään valitettavasti tunnu olevan helpottavaa konstia.
- Joissakin tapauksissa lääkäri voi määrätä unilääkkeitä lyhytaikaiseen käyttöön.
- Melatoniinia lääkärit eivät suosittele raskaana olevalle, sillä siitä ei ole vielä saatavilla riittävää tutkimustietoa.
Jopa 75 prosenttia odottavista äideistä kärsii unettomuudesta loppuraskauden aikana. Aina vaivaa ei voi kuitenkaan panna raskauden piikkiin. Syy on selvitettävä, jos unettomuus alkaa vaivata jo ennen loppuraskautta tai siitä koituu vaikeaa uupumusta.
Joskus unettomuus voi liittyä mielenterveysongelmiin. Kirjoittajat kiinnittävät huomiota myös siihen, että jos äiti kuorsaa ja unen aikana on hengityskatkoksia, nämä voivat aiheuttaa äidille ja sikiölle vaaraa, kuten verenpaineen nousua ja istukan vajaatoimintaa.
Kirjan ovat toimittaneet LL, naistentautien ja synnytyksen erikoislääkäri Anna-Paula Sariola; LKT, dosentti, naistentautien ja synnytyksen sekä perinatologian erikoislääkäri Mika Nuutila; LT, naistentautien ja synnytyksen sekä perinatologian erikoislääkäri Susanna Sainio; LT, dosentti, naistentautien ja synnytyksen sekä perinatologian erikoislääkäri Terhi Saisto sekä LKT, professori, naistentautien ja synnytyksen, perinatologian sekä endokrinologian erikoislääkäri Aila Tiitinen.
Lähteet: Odottavan äidin käsikirja (2014, Kustannus Oy Duodecim), Kustannus Oy Duodecimin tiedote 2.9.2014
Lue myös:
