Terve.fi

Stressipajoja työpaikoille, toivoo professori Erikoislääkäri-lehdessä


Terveydenhuollon työpaikoilla pitäisi ottaa reippaasti käyttöön menetelmiä, joiden avulla lääkärit voivat itse vaikuttaa stressin kasautumiseen ajoissa – ennen kuin ollaan työuupumuksessa asti. Näin kirjoittaa psykiatrian professori, päätoimittaja Jyrki Korkeila uusimmassa Erikoislääkäri-lehdessä (3/2013).

Terveydenhuollon työpaikoilla pitäisi ottaa reippaasti käyttöön menetelmiä, joiden avulla lääkärit voivat itse vaikuttaa stressin kasautumiseen ajoissa – ennen kuin ollaan työuupumuksessa asti. Näin kirjoittaa psykiatrian professori Jyrki Korkeila uusimmassa Erikoislääkäri-lehdessä (3/2013). Hän on myös lehden päätoimittaja.

Korkeila toivoo työpaikoille stressityöpajoja, joissa voitaisiin opetella stressinhallintaan liittyviä taitoja. Ehkäpä myös monella mulla työpaikalla voitaisiin hyötyä stressinhallinnan keinojen oppimisesta.

Mielihyväkoulutus hoitomenetelmänä

Professori nostaa esille äskettäin julkaistun tutkimuksen, jossa perusterveydenhuollon lääkärit osallistuivat 18 tunnin tietoisuustaitovalmennukseen. Ajatuksena oli harjoitella päivittäin tietoista läsnäoloa: olen tässä hetkessä rauhassa, en välitä mielessä levottomina mylläävistä ajatuksista.

Korkeilan mukaan valmennus todella vaikutti: masennuspisteet, ahdistuneisuustaso, koettu stressi ja Masclach Burnout Inventoryn kokonais- ja osapistemäärät pienenivät erittäin merkittävästi.

Hän kertoo myös laajemmasta, 70 lääkärin aineistosta, josta huomattiin, että tietoisuustaitojen harjoittelulla saatiin aikaan paljon hyvää: asennoituminen potilaisiin muuttui myönteisemmäksi, ja lääkärien hyvinvointi lisääntyi laaja-alaisesti.

Korkeilan mielestä voidaan olettaa, että tietoisuustaitojen harjoittelulla voidaan kustannustehokkaasti vaikuttaa työhyvinvointiin. Hän kertoo myös saksalaisesta Jürgen Stadtin työuupumusklinikasta, jossa käytetään hoitomenetelmänä mielihyväkoulutusta. Koulutuksessa opetellaan tuhlaamaan aikaa ja tekemään asioita ”yksinomaan mielihyvän ja ilo kokemusten vuoksi”.

Korkeila muistuttaa moniaalla toistetusta seikasta: stressi ja työuupumus ovat tavallista lääkäreillä.

- Kuinka pitkään on varaa olla ottamatta stressinhallintaa tietoisen kehittämisen aiheeksi terveydenhuollossa? hän kirjoittaa.

Suomessa psykiatrit ja radiologit uupuneimpia

Lievä työuupumus on melko yleistä suomalaisilla lääkäreillä ja hammaslääkäreillä. Etenkin julkisella puolella työskentelevät ja työuransa alkua puurtavat ovat riskiryhmää. On huomattu myös, että tavallisinta työuupumus on psykiatrian ja radiologian erikoisaloilla, kun taas silmälääkärit ja lastenlääkärit välttyvät tältä muita useammin.

Tiedot ovat peräisin vuonna 2010 Duodecim-lehdessä julkaistusta Kirsi Aholan ja Jari Hakasen artikkelista.

Ahola ja Hakanen kirjoittavat, että torjuttaessa työuupumusta terveydenhuoltoalalla on saatu lupaavia tuloksia sellaisilla menetelmillä, jotka kehittävät työoloja ja osallistavat työntekijöitä.

Lähteet: Erikoislääkäri-lehti, lokakuu 2013; Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 18/2010

Lue myös:

Työn, perheen ja muun elämän yhteensovittaminen

10 keinoa tulla onnelliseksi

Julkaistu: 30.10.2013