Terve.fi

Atooppinen iho melkein miljoonalla suomalaisella

Atooppinen iho on lähes joka viidennellä suomalaisella: melkein miljoona ihmistä Suomessa siis kärsii atooppisen ihon ongelmista. Miten atooppista ihoa tulisi hoitaa ja onko atopialla yhteys depressioon?

Kuiva atooppinen iho kutisee – erityisesti talvella

Atooppinen iho on luonnostaan ohut, kuiva, kiristävä ja kutiava. Atooppinen iho reagoi stressiin ja pakkaseen ja on herkkä myös auringolle. Kun normaali-ihoinen peseytyy saippuan kera, hänen ihonsa rasvapitoisuus palautuu 1 – 2 tunnissa. Ihoatoopikolla palautuminen vie pari vuorokautta. Ihoatoopikko joutuukin kiinnittämään erityistä huomiota ihonsa kosteuttamiseen ja suojaamiseen sopivilla perusvoiteilla ja vaatteilla.

Atooppisen ihottuman hoito

Hyvästäkin hoidosta huolimatta atooppinen iho ärtyy ja tulehtuu helposti. Silloin tarvitaan tehokkaampia hoitokeinoja ja lääkevoiteita. Kortikosteroidivoiteet ovat olleet atooppisen ihottuman tärkein hoitomuoto jo yli 50 vuoden ajan. Sitä ne ovat edelleen. Paikalliset tulehdussalpaajat eli takrolimuusi - ja pimekrolimuusivoide ovat tulleet antamaan oman lisänsä atooppisen ihottuman hoitoon, mutta harvoin ne pystyvät korvaamaan kortikosteroidihoitoja kokonaan. Parhaimmillaan nämä uudet voiteet ovat atoopikon kasvo- ja kaulaihottumassa sekä ylävartalon ekseemassa.

Atooppista ihottumaa hoidetaan myös valohoidoilla ja etelän aurinkoon suuntautuvilla ilmastokuntoutusmatkoilla. Hankalimpiin iho-oireisiin joudutaan edelleen käyttämään sisäistä lääkitystä.

Alustavat tutkimukset viittaavat siihen, että lasten atooppinen ihottuma voi lievittyä nautittassa säännöllisesti maitohappobakteereita sisältäviä elintarvikkeita tai kapseleita.

Atooppinen allergia ja masennus

LT Markku Timonen on selvittänyt atooppisen allergian ja depression välistä yhteyttä väitöskirjassaan. Tutkimuksessa todettiin, että naisilla, joilla oli prick-testillä varmennettu atooppinen allergia, oli lähes kolminkertainen riski sairastaa masennusta elämänsä aikana. Atopian ja masennuksen välinen yhteys oli sitä selvempi, mitä vaikeammasta masennuksesta oli kysymys. Miehillä vastaava yhteys voitiin havaita vain vaikeimpien depressioiden yhteydessä.

Tavoitteena hyvä elämä atopian kanssa

Allergia- ja Astmaliiton, Iholiiton ja Atopialiiton tavoitteena on parantaa ihoatoopikkojen elämänlaatua. Atopialiiton elämänlaatutukimuksen mukaan atoopikot kokevat hankalimmaksi hoitojen kalleuden ja ongelmat niiden saatavuudessa. Atooppinen ihottuma rasittaa sekä yksilöä että yhteiskuntaa monin tavoin ja siksi sen hoidon tukeminen parantaa ihmisten hyvinvointia ja on kansantaloudellisesti kannattavaa.

Lue lisää:

Atooppinen ihottuma

Atooppinen ihottuma on pitkäaikainen, oireiltaan vaihteleva, tavallisesti lapsuusiässä alkava ihosairaus, joka liittyy usein immuunijärjestelmän poikkeavaan reagointiin, atooppiseen allergiaan. Monilla ihottumasta kärsivällä on myös allergista nuhaa ja astmaa. Noin puolet lapsista, joilla on atooppista ihottumaa, sairastuu myöhemmin myös hengitystieallergiaan. Ihottuman hyvä hoito saattaa vähentää sairastumisriskiä, mutta ei poista sitä.

Atooppisen ihon hoito

Perusvoiteella korjataan ihon kuivuutta. Kuivuneelle iholle levitetään perusvoiteita, joiden rasvaisuus vaihtelee. Omalle iholle sopivan perusvoiteen löytää kokeilemalla.

Kortikosteroidivoiteet ovat tärkein lääkeryhmä. Kun ihottuma on pahana, käytetään keskivahvaa tai vahvaa voidetta aamuin illoin niin runsaasti, että ihottuma rauhoittuu. Yleensä riittää viikon pituinen kuuri. Sen jälkeen vaihdetaan lievempään kortikosteroidivoiteeseen ja haetaan pienin annos, jolla oireilu pysyy kurissa. Hoitotaukoja on hyvä pitää niin, että iho ei totu lääkkeeseen tai ala ohentua.

Takrolimuusi- ja pimekrolimuusivoiteet ovat aloittaneet uuden aikakauden atooppisen ihottuman hoidossa. Uudet lääkkeet on kehitetty sienen kaltaisen bakteerin (Streptomyces tsukubaensis) tuottamasta polypeptidistä, joka vaikuttaa ihon tulehdussoluihin. Niitä käytetään kaikille ihoalueille mukaan lukien kaula, kasvot, silmäluomet ja taipeet. Voiteet eivät ohenna ihoa eivätkä aiheuta aknea tai hiussuonten laajentumia niin kuin pitkäaikainen kortikosteroidivoiteiden käyttö voi tehdä.

Julkaistu: 27.6.2006
Kommentoi »