Terve.fi

Tyypin 2 diabetes hoito


Tyypin 2 diabeteksen hoitona käytetään elintapamuutoksia sekä lääkehoitoa. Lue lisää kakkostyypin diabeteksen hoidosta.

Tyypin 2 diabeteksessa hyperglykemian eli veren sokeritason nousun hoidon tärkeimmät tavoitteet ovat estää ketoasidoosi ja kuolema insuliininpuutosdiabeetikoilla, ehkäistä mikrovaskulaarikomplikaatioita (retinopatia, nefropatia) ja neuropatiaa. Makrovaskulaarikomplikaatiot ovat diabeetikoiden tärkein kuoleman ja sairastavuuden syy. Niiden ehkäisemiseksi tarvitaan kokonaisvaltaista vaaratekijöiden (veren poikkeavat rasva-arvot, kohonnut verenpaine) hoitoa elämäntapojen ja lääkkeiden avulla.

Tyypin 2 diabetes on suurelta osin länsimaisen runsasenergisen elämäntavan tuotos, joten elintapamuutoksilla voidaan vaikuttaa tyypin 2 diabetekseen ja siihen liittyviin riskitekijöihin. Elintapaohjausta ei saa korvata lääkehoidolla ja lääkehoidon voi lopettaa, jos elintapaohjaus onnistuu.

Mikäli edellä mainitut hoidot eivät johda sokeriarvojen normaalistumiseen 6 kuukauden kuluessa, aloitetaan lääkitys. Toisin kuin tyypin 1 diabeteksen hoidossa on tyypin 2 diabeteksen ensisijaisena lääkehoitona tabletit. Insuliinia käytetään, jos tablettilääkitys ei ole osoittautunut riittäväksi tai heti alussa on erittäin korkea pitkäaikainen sokeritaso.

Ensisijaiseksi lääkkeeksi suositellaan metformiinia. Muita vaihtoehtoja ovat sulfonyyliurea-ryhmän lääkkeet, insuliiniherkistäjä glitatsoni-, inkretiinimimeetti-, gliptiini- ja glinidi-ryhmän lääkkeet. Jos yhden lääkkeen avulla ei 6 kuukauden kuluessa päästä tavoitearvoihin, hoitoon lisätään toinen suun kautta otettava lääkitys.

Mikäli verensokeriarvot eivät edelleenkään ole saavuttaneet tavoitearvoja, hoitoon lisätään insuliinipistos yleensä ilta-annoksena. Jos iltainsuliinista huolimatta sokeriarvot ovat edelleen koholla, on mahdollista siirtyä yksilölliseen monipistosinsuliinihoitoon.

Verenpainetauti on myös hyvin yleinen ja jos seurannassa ei saavuteta tavoitepaineita alle 140/80, aloitetaan siihen lääkitys. Vinoutuneet rasva-arvot johtavat suurentuneeseen sydänsairastavuuteen, jolloin myös kolesteroleihin pyritään vaikuttamaan tarvittaessa lääkkeillä, mikäli elämäntapaohjeiden noudattamisella, kuten vähärasvaisella ja vähäkolesterolisella dieetillä, ei saada vastetta. Diabeetikolla huonon kolesterolin LDL tulisi olla alle 2.5 ja hyvän kolesterolin yli 1.0 (naisilla 1.3). Kaikille, joilla on valtimotauti, sekä yli 50 vuotiaille miehille ja yli 60 vuotiaille naisille, joilla diabeteksen lisäksi vähintään yksi riksitekijä, annetaan verenkiertolääkkeenä 100 mg aspiriinia estämään sydän- ja aivoverenkierron ongelmia.

Tyypin 2 diabetes on epäyhtenäinen sairausryhmä, jolta puuttuvat selkeät diagnostiset kriteerit. Sukutaustan ja ylipainon yhdistelmä paljastaa suuren osan aikuistyypin diabeetikoista. Väestötasolla on päätetty tietyt konetutkimusten raja-arvot, jolloin puhutaan tyypin 2 diabeteksesta. Koholla olevan veren paastosokerin raja-arvona pidetään plasmasta mitattuna (fP-gluk) > 7.0 mmol/l tai glukoosirasituskokeen plasman glukoosin kahden tunnin arvo (yli 11 mmol/l). Selvästi diabetesoireisella potilaalla yksittäinen paastoarvo yli 11 on riittävä diagnoosin tekemiseen. Kohonnut glykolysoituneen sokerin (HbA1c) osuus veressä kertoo myös normaalia korkeammista sokeriarvoista pidemmän ajan kuluessa.

Tyypin 2 diabetekseen liittyy usein rasva-aineenvaihdunnan häiriö, jolloin todetaan vinoutuneita kolesterolilukemia etenkin triglyseridien kohdalla. Lihavuutta arvioidaan painoindeksin avulla (BMI eli Body Mass Index, ks. painoindeksitaulukko) ja vyötärön ympärysmitalla saadaan lisätietoa rasvan kertymisestä. Mitta otetaan seisten alemman kylkiluun ja suoliluun harjan puolivälistä. Valtimotaudin vaara alkaa lisääntyä, kun miehen vyötärönympärysmitta ylittää 94 cm ja naisen 80 cm, varsikin, jos henkilöllä on muita riskitekijöitä, kuten kohonnut kolesteroli- tai verenpainetaso. Kun miehen vyötärömitta on 100 cm ja naisen 90 cm, valtimotaudin vaara on suurentunut ja näitä suuremmat mitat kertovat jo huomattavasti suurentuneesta sairastumisriskistä.

Lue lisää diabeteksesta.

Lähteet:

Diabeteksen määritelmä, erotusdiagnoosi ja luokitus, Lääkärin käsikirja, Kustannus Oy Duodecim 2016.

Diabetes, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2017.

Tyypin 2 diabetes hoito ja seuranta, Lääkärin käsikirja, Kustannus Oy Duodecim 2017.

Julkaistu: 6.8.2019